Ihan kaikkia Ollin pakinakokoelmia ei kirjastostamme löytynyt, mutta ainakin Puusta tyveen -kokoelmassa vuodelta 1947 löytyy pakina Teatteriaapinen, jossa käydään teatterisanastoa läpi ja kohdassa H. löytyy säe: Hamlet näki aavehaamun koittehessa aamun, näyttelijä kehno tekee Hamletista haamun.
IntroActive on Tampereen kaupunginkirjaston maksullinen verkkopalvelu. IntroActiven palvelumaksu on 9 mk kuukaudessa. IntroActiven toiminnot ovat seuraavat:
- eräpäivämuistutus, ohjelma ilmoittaa haluttaessa asiakkaan sähköpostiin tai IntroActiven tiedotelaatikkoon (verkossa oleva "postilaatikko", johon asiakas pääsee omilla tunnuksillaan), kun lainan eräpäivä lähestyy
- ohjelma lähettää haluttaessa varauksen kiinnijäämisestä noutoilmoituksen asiakkaan sähköpostiin ja/tai IntroActiven ilmoituslaatikkoon ja/tai normaalisti postitse. Varauksen toimitusmaksu on 3 mk ilmoitustavasta riippumatta
- ohjelma ilmoittaa kirjastoon hankituista uutuuksista asiakkaan sähköpostiin tai tiedotelaatikkoon asiakkaan antamien ehtojen mukaisesti
-...
Kysymyksessä on kappale "Keinu kanssani". Nuotit ja sanat löytyvät esim. Uudesta kultaisesta laulukirjasta. Olavi Virran laulamana kappale löytyy esim. cd-levyltä Olavi Virta: "Olavi Virta 2 -keinu kanssani".
Viisasten kerhon puheenjohtajina toimivat Tauno Rautiainen (1945-1962), Esko Kivikoski (1963), Teppo J. Suonperä (1964-1973), Kauko Saarentaus (1973-1983), Jyrki Otila (1983-1989, Kauko Saarentaus (18´989-1990) ja Jorma Lindfors (1990-1995).
Viisasten kerhon 50-vuotis juhlaistunnossa ja samalla viimeisessä lähetyksessä olivat paikalla Keijo Virtamo, Erik Toivanen, Pertti Jotuni, Antero Manninen, Kyösti Kiiskinen, Kauko Saarentaus sekä Kirsti Rautiainen muistelemassa kerhon alkuaikoja.
Viisasten kerhon tarkkaa osallistujamäärää en pysty sanomaan, muuta kuin että ohjelmaan tekoon on osallistunut monikymmenpäinen joukkio.
Viisasten kerhon historiaa löytyy kirjasta nimeltä Viisasten kerhon 1500 parasta kysymystä (WSOY 1995), johon Saarentaus,...
F.E. Sillanpäästä löytyy kyllä tietoa, niin paljon, että on suorastaan runsauden pulaa. Kokeile Tampereen kaupunginkirjaston verkkopalvelua osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta selaus ja pääset hakulomakkeeseen. Valitse ns. pudotusvalikosta hakutavaksi asiasana ja kirjoita viereiseen hakukentään hakusanaksi sillanpää. Saat vastaukseksi viitteitä ja pääset selaamaan aineistoa, jota löytyy kirjastosta, mm. lehtileikkeitä F.E. Sillanpäästä, elämäkertateoksia, kirjallisuushistoriaa ym.
Myös Internetistä löytää tietoa ko. kirjailijasta osoitteesta http://www.hameenkyro.fi/fes/kirjailija.htm
Tampereen kaupunginkirjastossa on teos Hirsch, James S.: Hurricane : the miraculous journey of Rubin Carter (Houghton Mifflin 2000).
Kirjan voi kaukolainata. Tarkemmat kaukopalveluohjeet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi ->linkki Kaukopalvelu.
C.S.Lewis puhui kokemuksellisen lukemisen puolesta teoksessa An Experiment in Criticism. 1961. Hän kirjoitti tämän kirjan vaimonsa kuoleman jälkeen. Arvaan, että kysymäsi ajatus sisältynee tähän teokseen.
Rastafari-liike on poliittisuskonnnollinen liike, joka syntyi Afrikassa ja liitetään usein myös Jamaikan köyhimpään mustaan väestöön. Rastafarit vastustavat köyhyyttä, sortoa ja epätasa-arvoa Raamattu, ennen kaikkea Vanha Testamentti, ohjekirjanaan. Heidän tärkein uskomuksensa on että Haile Selassie, Etiopian entinen keisari, on mustan rodun jumala, eräänlainen Messias. Itse Selassie ei ollut rastafari, ainoastaan vakaumuksellinen kristitty. Rastafarien Jumalasta käyttämä nimitys on Jah. Juudan leijona edustaa Haile Selassieta, valloittajaa. Babylon on rastafarien käyttämä termi valkoisesta valtarakenteesta, joka on alistanut mustaa rotua vuosisatoja. Nykyään rastat katsovat että mustia alistetaan köyhyyden, lukutaidottomuuden ja epätasa-...
Japanissa on 1600-luvulta peräisin oleva hautamuistomerkki Nikko Toshogu, joka on kuuluisa puuveistoksistaan, joihin kuuluu myös kyselemäsi kolmen apinan ryhmä. Erinomainen ja vapaasti käytettävä kuva löytyy sivulta http://sakamoto.jfpi.or.jp/20/image/nikko_6.jpg
Nikko Toshogu -muistomerkki esitellään englanniksi sivulla http://jin.jcic.or.jp/atlas/architecture/arc04.html
Kesätyöpaikat on tarkoitettu opiskeluaan jatkaville tai juuri koulunsa päättäville vantaalaisille nuorille. Hakijan on oltava vähintään peruskoulun 9. luokkalainen. Kirjastoihin haetaan keltaisella sivistystoimen kesätyöpaikkahakemuskaavakkeella. Niitä saa kaupungin yhteispalvelupisteistä ja ne palautetaan ypp:een tai kaupungintalon kirjaamoon viimeistään 9.3.01. Lomakkeelle voi kirjoittaa toiveen alueesta, jolla mieluiten työskentelisi. Pääsääntöisesti työn kesto on 1 kuukausi.
Kirjastolautakunnan varajäsenet vuosina 2001-2005 ovat Risto Rintamäki (KOK), Tapio Korhonen (SDP), Maija Raatikainen (VIHR), Tellervo Vallius (SKL), Hans Beijar (SFP). Tiedot löytyvät Vaasan kaupungin kotisivulta (http://www.vaasa.fi )(hallinto -> päätöksentekijät -> lautakunnat -> kirjastolautakunta).
Veli Valpolan Suuri sivistyssanakirja (WSOY 2000) antaa karpaasi-sanalle kaksi merkitystä.
Karpaasi viittaa sanaan karbaasi, mikä tarkoittaa hihnoista punottua ruoskaa, ratsupiiskaa tai patukkaa.
Toiseksi karpaasi tarkoittaa sitkeää, rohkeaa miestä, kovaa jätkää.
Verkossa on useiden organisaatioiden palveluita, joiden avulla voi löytää tietoa kiinnostuksesi kohteena olevasta hyvin laajasta asiakokonaisuudesta. Sinun kannattaa tutustua Keskuskauppakamarin verkkosivuihin osoitteeessa http://www.keskuskauppakamari.fi/ Muita hyödyllisiä verkko-osoiteita ovat:
Eduskunta http://www.eduskunta.fi (kohdasta pääsivu ja sitten asiat ja asiakirjat -kohdasta pääsee eteen päin)
Säädöstietopankki http://www.edita.fi/sk/
Kauppa- ja teollisuusministeriön sivut http://www.vn.fi/ktm/index.html
Osoitteessa http://www.makupalat.fi/yritys.htm on listattu myös monia hyviä yrityslinkkejä
Kuten arvasit, ihan kaikkia tiedustelemistasi kappaleista ei ole käännetty ruotsiksi. Tässä poimintoina pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta. Ainakin suomen kielellä pyytämistäsi kappaleista löytyy sekä nuotit että itse kappale. Kappaleet löytyvät myös eri esittäjien esittämänä. Saatavuustiedon löydät Libplussasta http://www.libplussa.fi/
*Satumaa
Uusi kultainen laulukirja. Aineistolaji: NUOTTI. Suosituimmat tangot soitettuina 40 kauneinta sävelmää
Aineistolaji: CDLEVY. Helsinki, Suomen Mediamusiikki, p2000.
*Kotkan ruusu
Uusi kultainen laulukirja . Helsinki, Warner/Chappell Music Finland, c2000 Aineistolaji: NUOTTI
Räsänen, Pauli, (esitt.) Nimeke: Unohtumattomat Aineistolaji: CDLEVY. Warner Music Finland...
Kysymäsi vaakunat löytyvät erinomaisina värikuvina teoksesta: Suomen kunnallisvaakunat - Finlands kommunvapen - Municipal coats of arms of Finland, Kunnallispaino, Vantaa 1982, ISBN 9517730853
Teos löytynee useimmista Suomen kaupungin- ja kunnankirjastoista, usein käsikirjastosta.
Lisäksi vaakunat löytyvät näiden kuntien kotisivuilta
http://www.ilmajoki.fi/
http://www.kurikka.fi/
http://www.nurmo.fi/
http://www.ylistaro.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kaikkiaaan44 nimekettä P.D. Jamesilta. Suomenkielisiä näistä on kymmenen.
Tarkemmat sijaintiedot löydät kun menet osoitteeseen http://www.libplussa.fi/ . Koska P. D. Jamesin teosten esille saaminen ei helposti onnistu tekijähaulla (James-nimiä on paljon), laitan tähän suomenkielisten teosten nimet, joiden sijainnit voit tarkistaa merkitsemmällä ne nimeke-ruutuun.
Pahuuden palkka
Oikeus on sokea
Kalman naamiot
Viaton veri
Totuus ja toiveet
Kuoleman maku
Dalgliesh ja kuolema
Sally-rukka kultatukka
Rikoskirjailijan kuolema
Murha ei sovi naiselle
Pietarsaaren historiasta on useitakin kirjoja, mutta tarkempaa historiikkia kaipaamaltasi aikakaudelta
ei keskeisistä aineistotietokannoista (Manda= maakuntakirjastojen yhteistk. Fennica= Suomen kansallisbibliografia) löytynyt. Lähinnä ajankohtaa on Anna Bondestamin En stad förvandlas (1978, Pietarsaaren pitäjän historia). Muita: Alma Söderhjelmin kolmiosainen Jakobstads historia, ilmestyntyt vuosina 1907-1915, Anna-Liisa Sahlströmina Och visslan skrek (Pietarsaaren tupakkateollisuuden ja työläisten historiaa); Risto Koskisen Kukkaroherrojen pelot (historiaa työväenliike näkökulmana ), Gunnar Strengell Det fria Finlands förkämpar (itsenäistymisen aika); Lars Westerlundin Massakern i Jakobstad -- klubbliv, jägarprotest och privatjustis (...
Kehottaisin sinua kääntymään suoraan Islantiin, siis kysymään sieltä.
Reykjavikissa on Nordens Hus (http://www.nordice.is/ ) ja sen johtajana on suomalainen Riitta Heinämaa. Hän vastaa auliisti kysymyksiin, ainakin minulla on siitä kokemuksia. Hänen sähköpostiosoitteensa on: riittah@nordice.is.
Kansallispuku- ja kansatieteen kirjallisuudessa käytetään kuvaamastasi vyöstä nimitystä helavyö.
Kansanperinteen sanakirjassa (Vuorela, 1979) kerrotaan, että helavyö (Etelä-Pohjanmaa) on messinkirenkailla ja niistä riippuvilla koristeilla (risteillä ja hertoilla) somistettu nahkavyö, heluvyö.
Kansallispukuja Suomesta (Lehikoinen, 1994) teoksessa kerrotaan, että helavyö on miesten käyttämä vyö, jossa on vaskesta valettuja soikeita tai nelikulmaisia lappoja nahkahihnassa. Lapoista riippuu sydämen tai tähden muotoisia heloja.
Asiasta saa tietoa myös mm. Suomen käsityön museon kansallispukuneuvojalta Jyväskylästä (puh. 014-626 842), Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta Seinäjoelta (puh. 06-416 2390) tai Puukko- ja tekstiilimuseosta Kauhavalta (...
