Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Tässä muutamia ehdotuksia aiheesta keskiajan magia ja mystiikka:
LE ROY LADURIE, Emmanuel: Montaillou ; ranskalainen kylä 1294-1324. Otava, 1984.
mm. sivut 285-298 ja 324-335.
(Kappaleet Luonto, magia ja pelastus sekä Magia ja tuonpuoleinen maailma)
NOIDAT ja noituus. Lademann, 1991. Sarja: Mystiikan maailma s. 40-95
(Kauhistuttavat noitavainot)
SETÄLÄ, Päivi: Keskiajan nainen. Otava, 1996. s. 249- 265.
(Taikuus, noituus, uskonto)
Dekkarilinkkejä löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66580
Varsinkin Dekkarinetti- ja Suomen Dekkariseuran sivuilla kannattaa käydä. Myös Kirjasampo-palvelusta löytyy dekkaritietoa.
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on...
Mahdollisia suomennoksia voit tarkistaa Suomen kansallisbibliografiasta, Fennica-tietokannasta (osoite: http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ ).
Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista monografioista, kausijulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä atk-tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisätietoa Fennicasta löydät osoitteesta: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html
Helka-kokoelmasta saa asiasanat selville katsomalla korttinäyttöä. Mutta on totta, ettei läheskään kaikkia kohteita ole asiasanoitettu, mutta uudemmasta aineistosta löytää käytetyt asiasanat. Helka on siis Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo ja siinä on myös mukana teologisen tiedekuntaan kuuluvat kokoelmat. Helka löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/helka/
Muita tärkeitä kirjastojen yhteisluetteloita ovat:
Libris eli ruotsalaisten kirjastojen yhteisluettelo http://www.libris.kb.se/
Karlsruhen yliopiston kirjaston verkkopalvelu osoitteessa http://www.ubka.uni-karlsruhe.de/hylib/en/kvk.html
Brittiläisten kirjastojen yhteisluettelo http://blpc.bl.uk
Aineistoa on luetteloitu vaihtelevalla tavalla eli jostain löytyy...
Petsamon saamenkielinen nimi on Peäccam, tulee petäjää tarkoittavasta sanasta (piacc,piezz,pietts -sanakirjoista löytyi eri muotoja). Lähteenä T.Itkonen: Suomen lappalaiset. osa 2. s .522. Venäjänkielinen nimi on muuten Petsenga.
Lisätietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta,
http://www.kotus.fi/ .
Väitöskirja on yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAN mukaan Tampereen, Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Kirja on luettavissa myös internetin välityksellä Tampereen yliopiston väitöskirjatietokannasta http://acta.uta.fi/ haettuna tekijällä tai nimikkeellä. Voit myös jättää kaukopalvelupyynnön Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä tai internetin välityksellä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/kaukop.htm .
Matti Jämsästä ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Soitto A-lehtien toimitukseen vahvisti asian ja sieltä kerrottiin, että on olemassa Avun historiikki: Rautonen, Markku: Apu--sanan voimalla 1933-83, Hki 1983. Nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi näette teoksen saatavuuden. Erittäin todennäköisesti siinä kerrotaan tähtitoimittajan tempauksista.
Aihe on sen verran erikoisalaa että yleisten kirjastojen kokoelmista voi kirjallisuutta hakea vain laajemmilla käsitteillä: SÄHKÖ, SÄHKÖMAGNETISMI, SÄHKÖISYYS. Näin hakemalla löytyy aihetta laajemmin ja yleisemmin käsittelevää kirjallisuutta, oppikirjoja ym. Näiden hyödyllisyyttä on aihetta tuntemattoman vaikea arvioida. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa alan kirjat ovat luokissa 537 ja 627. Teknisen korkeakoulun tietokannoista http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ ja korkeakoulujen yhteistietokannasta (Linda) haettaessa myös lyhennettä ESD (ElectroStatic Discharge) voi käyttää sanahaussa, samoin sanoja STAATTINEN SÄHKÖ ja SÄHKÖSTATIIKKA, ja hakutuloksetkin paranevat. Tosin suurin osa aineistoa on englannin kielellä.
Entä oletko...
Jyväskylän piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt avasi vuonna 1859 Jyväskylän säästöpankkiin lainakirjarahaston, jota kartutettiin pankin voittovaroista. Myöhemmin rahasto siirtyi kaupungille. Syyskuussa 1863 tohtori Schildt teki ensimmäisen kirjalahjoituksen kirjastoa varten ja julkinen lainaustoiminta alkoi seuraavana vuonna, jolloin annettiin lainaksi kolmisenkymmentä nidosta.
Kirjastotoiminta alkoi seminaarin yhteydessä lehtorien sivutoimena, varsinainen ensimmäinen kirjastonhoitaja oli lehtori K.G. Göös.
Lähde: Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto: Jyväskylän kaupungin kirjastolaitoksen vaiheita 1863 - 1988.
Erik Lindströmin säveltämä ja Hillevin sanoittama kappale löytyy esim. Joensuun kaupunginkirjaston web-kirjastosta http://webkirjasto.jns.fi/ kirjoittamalla teoksen nimi -kohtaan Ranskalaiset korot. Näin hakemalla löytyvät musiikkiosastolta mm. seuraavat kirjat ja nuotit, jotka sisältävät kyseisen sävellyksen sanoineen:
Kultainen laulukirja, 1989 ja Lindström, Erik: Ranskalaiset korot, Fazer 1958 sekä Suuri toivelaulukirja 7, 1988.
Suuren toivelaulukirjan mukaan sanat alkavat näin:
Näin sävel soi askelten, ja ikkunassaan poika jo on,
taas katoaa neitonen, on poika yksin ja rauhaton.
Niin tuttu on ääni tuo...
Tässä muutama linkki, joilla pääset alkuun: http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/koreasou.htm , http://www.britannica.com (hakusana Korean literature), http://www.kcaf.or.kr/klt/ (Korean Literature today - arkistosta ja aakkosellisesta hakemistosta löytyy kirjailijoiden nimiä), http://www.comptons.com/encyclopedia/ARTICLES/0100/01027072_A.html
Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta löytyy eniten Korean kulttuuria käsittelevää kirjallisuutta, jota voit saada kaukolainaksi. Suomeksi on hiukan tietoa Otavan kirjallisuustiedossa.
Kirjastot.fi-palvelun monihaun antamien tietojen perusteella seuraavissa kirjastoissa on George Sarközyn levyjä:
Oulun kaupunginkirjastossa: Bach, Johann Sebastian: Lute music
Kouvolan kaupunginkirjastossa: Vivaldi, Antonio: Concertos and sonatas
Vantaan kaupunginkirjastossa (Myyrmäen kirjasto): Bach, Johann Sebastian: Suite in e minor BWV 996
Prosper Meniere kuoli tammikuun 6. päivänä v.1862. Kirjastomme käytössä olevasta Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi pitkä artikkeli Menierestä. "On January 6, 1862, at age 62, Prosper Meniere died from pneumonia after being ill for only a few days" ( Ear, Nose & Throat Journal, Sep97, Vol. 76 Issue 9, p626, 5p, 2bw. Author(s): Morrison, Andrew W.)
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun virallisen henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa, jonka on oltava Suomessa. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta hänelle annettu kortti on voimassa kolme kuukautta.
Eli vastauksena kysymykseesi: kyllä, saksalainen ystäväsi voi saada H:gin kaupunginkirjaston kortin, kunhan hän esittää passinsa, henkilötodistuksensa tai ajokorttinsa.
Pääset varmasti alkuun yleisten historiaa käsittelevien kirjasarjojen avulla. Ainakin seuraavista teoksista löytyy Stalinin aikaa käsittelevät artikkelit:
Grimberg: Kansojen historia; osa 21 (vuodelta 1984)
Muutosten vuosisata 4: 1930-1945 (vuodelta 1994)
Viime vuonna ilmestyi uudistettu ja ajantasaistettu painos Heikki Kirkisen toimittamasta kirjasta Venäjän historia. Myös siitä löydät runsaasti tietoa aiheestasi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Antti Ihalaisen ja vaimon kommunikointia Ihalaisen Joensuun matkan jälkeen romaanissa Tulitikkuja lainaamassa.
"Niin elivät he ja kärsivät. Kumpikaan ei puhunut toisellensa sanaakaan. Antti joskus päivisin ärjäisi Tohmajärven vallesmannin äänellä ja kylpi iltaisin kovasti.
Mutta viimein rupesi moinen äänettömyys painostamaan Anttia ja hän mietti ja hautoi miten alottaa puhe Anna Liisan kanssa. Kaksi päivää hautoi hän sitä alkua, mutta ei vain tahtonut paha luonto ja sisu antaa niin paljon myöten, että olisi puheen alun löytänyt.
Mutta kolmantena päivänä hän jo pääsi puheen alkuun. Pari tuntia piippu suussa ääneti istuttuansa ja aina varkain Anna Liisaan katsahtaa muljautettuansa alkoi hänessä sisu pehmetä, kun Anna-Liisa näytti rukkinsa...
