Viron tilastoja, mm. yleisten kirjastojen lukumäärä löytyy Viron tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/ . Internetin hakukoneilla (ks. kirjastot.fi tiedonhaku) kannattaa hakea sanoilla raamatukogu (kirjasto) ja keskraamatukogu, edellinen haku tuotti etenkin erilaisia yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja, jälkimmäinen mm. Tallinnan yleisen keskuskirjaston sivut http://www.keskraamatukogu.ee/index.html , sieltä löytyy tilastoja ja muuta tietoa. Tietoja saa myös Tuglas-seuran sivuilta http://www.tuglas.fi/index.html tai osoitteesta info@tuglas.fi.
Joharin ikkuna on saanut nimensä kahden psykologin, Joseph Luftin ja Harry Inghamin, etunimien mukaan. Joharin ikkuna otettiin ensimmäisen kerran käyttöön v. 1955. Seuraavassa useita linkkejä, jotka löytyvät hakemalla "Johari window" -termiä: http://www.knowmegame.com/Johari_Window/johari_window.html http://www.noogenesis.com/game_theory/johari/johari_window.html http://www.jim.org.my/ruangan/sudut-trekkers/khazanah/johari.htm http://www.augsburg.edu/education/edc210/johari.html http://sol.brunel.ac.uk/~jarvis/bola/communications/johari.html
Suomeksi Joharin ikkunasta löytyy tietoa osoitteesta http://www.im.tut.fi/viestinta/pages/johari.html
Flavius Josefuksen Juutalaissotia ei liene suomennettu, mutta esim. Helsingin yliopiston pääkirjastosta
kirjaa löytyy useammalla kielellä (ainakin englanti, saksa, ranska, italia). Kirjaston tietokannassa
tekijän nimi on muodossa Iosephus Flavi.
Aihetta on suomeksi käsitellyt ainakin Pauli Huuhtanen mm. kirjassaan Juutalaissota 66-74 jKr, jossa
Josefusta on käytetty lähteenä.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy asiasanalla "koulukiusaaminen" viitteitä aiheesta, esim.Monika Riihelä: Koulukiusaaminen (1992),
Christina Salmivalli: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä ja Suvaitsevaisuus: erilaisuuteen
suhtautuminen koulussa (1997).Myös asiasanoilla "suvaitsevaisuus" ja "kiusaaminen"
voi tietoa hakea.
Helsingin kaupunginkirjastossa on 18 vuotta ikärajana. Työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
On olemassa kirjastoaiheinen äänite nimeltään Hyllyjen välissä hiljaa. Sitä on saatavana useista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä sekä cd-levynä että kasettina. Uskon siitä löytyvän esitelmään sopivan tekstin.
Työpajatoiminnasta löytyy Linnea-tietokannoista, jonne pääset omasta opiskelukirjastostasi tai lähimmästä yleisestä kirjastosta. Tietokannan käyttö vaatii salasanan, joten et pääse suoraan omasta netistäsi.
Työpajatoimin* sana-haulla löytyneistä vastaukseen on poimittu Lindasta (korkeakoulukirjastojen tietokanta)Etelä-Suomea käsittelevät tai ne, joiden paikkakuntia ei viitteestä näy.
Bredenberg, Merja-Liisa, Lasten ja nuorten käsityökoulu- ja työpajatoiminta. Turku : Turun ja Porin läänin taidetoimikunta, 1992 (Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan julkaisuja)
Myllymaa, Saija, Henkisestä kilpailusta työpajatoimintaan : kunnallinen nuorisotyö Ruovedellä 1946-1992. [Tampere], 1995 Nuorisotyön koulutusohjelman tutkielma, Tampereen...
A.W. Yrjänä on CMX-yhtyeen jäsen, ja hän on sanoittanut yhtyeen sävellykset. Internetistä löytyvät CMX:n kotisivut osoitteesta: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/yhtye.htm . Sen kautta löytyy myös oma sivu A.W. Yrjänästä: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/awy.htm sekä laulujen sanoituksia sivulta: http://njet.net/cmx/levyt/list.phtml . A.W. Yrjänä on julkaissut kaksi runokokoelmaa: Arcana, vuonna 1997 ja Rota, vuonna 2000. Hänestä on haastatteluja mm. lehdissä: Rumba 1999:3, Soundi 1999:12,
Anna 1997:37. Henkilökuva runoilijasta ja CMX-yhtyeen laulajasta löytyy lehdestä: Suomen kuvalehti 1998:1. Painetut runokokoelmat ja lehdet saat käyttöösi kirjaston kautta.
Mainitsemienne teosten lisäksi "Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 10" sisältää tietoja Armas J. Pullasta. Tätä on saatavilla mm Helsingin pääkirjastossa.
Armas J. Pulla on kirjoittanut myös muistelmansa. Kirjan nimi on "Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii", tätä on saatavilla mm Kannelmäen kirjastossa.
Lisäksi useimmmista tietosanakirjoista, joistakin kirjailijahakemistoista sekä Internetistä löytyy perustietoja hänestä.
Paavo Haavikon kirjassa Rauta-aika Pohjolan emäntä kysyy ja Väinö vastaa:
"- Ja mikä se on se ero, miehellä ja naisella, hän kysyy. - On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä." (Paavo Haavikko: Rauta-aika, s. 41)
Pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi löytyy
Public libraries of Estonia.1991.16 s.
Tallinna keskraamatukogu 1907-1995.
Saarenmaan keskuskirjaston kotisivu on osoitteessa http://www.skr.tt.ee
Lisää tietoja voisit saada Tuglas-seuran kirjastosta. info@tuglas.fi
Kyseessä on ilmeisesti kirja Borg, Eero: Gamlakarleby Handelskompani AB 1919-1944. Julkaisuvuosi on 1944. Teos on julkaistu myös suomenkielisenä samana vuonna. Kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston (maakuntakirjasto) niderekisteristä, joten sitä kannattaa tiedustella sieltä kaukolainaksi.
Venäjän liikennemerkit kuvineen, liikennesäännöt ja liikennemerkkien kuvaukset löytyvät sivulta http://vase.ru/pdd/
Joitakin Neuvostoliiton tieliikenteessä käytettäviä merkkejä löytyy karttakirjoista
- Russia (Euro Road Atlas, 1996 sisälsi merkit koskien liikennerajoituksia, nähtävyyksiä ja suljetut alueet.
- Avtomobilist v Sankt-Peterburg, 1993 sisälsi myös muutaman merkin venäjänkielisin tekstein.
Lisätietoja saadaksesi voit ottaa yhteyden Autoliittoon, automatkailuosastolle, puhelin 09-7258 4460, sähköpostiosoite autoliitto@autoliitto.fi tai Autoliiton ulkomainen sisarjärjestö Valko-Venäjällä:
Belorussian Club of General Assistance and Automobile Service, puh (375 172) 23 10 55, 22 30 893 tai Venäjän liikenneministeriöön. Tai Suomi-...
Et osoittanut kysymystäsi millekään tietylle kunnalle, joten tässä ylipäätänsä muutamia eläinsuojeluun ja eläinten oikeuksiin liittyviä kirjoja, joita voit tiedustella kenties lähi kirjastostasi:
Steng: Eläinsuojelu ja rikosoikeus (1999), Eläinsuojelun vuosikirja, julk. Eläinsuojeluliitto Animalia (1999),
Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet - kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa (1996), Tengvall: Eläinten puolesta - eläinten ystävän käsikirja (1993), Singer: Oikeutta eläimille (1991)
Lisäksi kannattaa selailla Eläinsuojeluliitto Animalian Animalia-lehteä. Animalia ry:n osoite on
http://www.animalia.fi/
Matti Särkkä (12.1.1908-14.3.1995) on jyväskyläläinen taidemaalari, joka eli lähes koko elämänsä Jyväskylässä. Hän oli Jyväskylän Taiteilijaseuran perustajajäseniä. Särkällä oli lukuisia yksityisiä
taidenäyttelyjä sekä kotimaisia yhteisnäyttelyjä Suomen Kuvataidejärjestön Liiton järjestämissä taidenäyttelyissä..
Matti Särkän kokoelmia on Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomem museoissa.
Lähteitä: Jyväskylän kaupunginkirjasto-Keski-Suomen maakuntakokoelman leikekokoelma
Jyväskylän maalareiden kertomaa/ toim.Irmeli Suviola ; kuv. Matti Särkkä.- Jyväskylä;
Jyväskylän yliopisto, 1983
Museotaite 1987/1 s.13-17
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 1987/3 s.11-13...
Internetistä löytyi Goethe-instituutin sivuilta artikkeli Viron kirjastojärjestelmästä "Library system in Estonia". Sivun osoite on http://www.goethe.de/z/30/infomoe/estland/deest03.htm .
Amerikkalainen kirjailija Marilyn Kaye syntyi 19.7.1949 New Britainissa Yhdysvaltain Conneticutissa. Hän käyttää myös salanimeä Shannon Blair. Kaye kirjoittaa sekä historiallista että romanttista kaunokirjallisuutta. Tutkinnot: B.A. (Emory University) ja Ph.D. (University of Chicago). Uransa aikana Kaye on toiminut toimitusassistenttina, informaatiotutkimuksen opettajana, tuntiopettajana sekä kirjastotieteen apulaisprofessorina. Hän kuuluu ALA:n lastenkirjakomiteaan sekä Beta Phi Mu'n kirjailijoiden kiltaan. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.geocities.com/ratman1986/kaye.html
Google-hakupalvelu on tehokas ja hyvä sanahakupalvelu. Se löytyy osoitteesta http://www.google.com. Hakukenttään kun kirjoittaa sanan pölypunkit, niin löytyy hyviä linkkejä. Esimerkiksi Ekoisti-ohjelman arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/ekoisti/ark98/01-05.htm löytyy tietoa pölypunkeista. Kyseisen jutun mukaan pölypunkkien nitistämiseen löytyy monia keinoja, mutta yksi on juuri pitkä tuuletus parinkymmenen asteen pakkasessa.
