Kirjan korvausvelvollisuus on sillä henkilöllä, jonka kortilla teos lainattiin. Esim. jos opettaja on lainannut oppilaiden kirjat omalla kortillaan tai koulun kortilla, on hän viime kädessä korvausvelvollinen. Kannattaa keskustella asiasta opettajan kanssa. Sirpale kirjan korvaushinta on 19,50e. Kirjan voi myös korvata hankkimalla uuden tai vähän käytetyn täsyin vastaavan kirjan.
Helmetistä löytyy elokuvakäsikirjoituksia esim. haulla elokuvat
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…äsikirjoitukset:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=elokuvat+and+k%C3%A4sikirjoitu….
Lisää löydät esim. Helsingin audiovisuaalisen kirjaston arkistosta:
http://kirjasto.kava.fi:2345/FIN/.
Näytelmiä voit etsiä hakusanayhdistelmällä "näytelmät käsikirjoitukset":
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…
Eli hakusanoina voit käyttää termejä elokuvat, näytelmät ja käsikirjoitukset.
Helsingin ensimmäinen pizzeria Don Rodolfo avattiin Snellmaninkatu 16:ssa vuonna 1970.
Helsingin Sanomissa 11.11.2007 ilmestyneessä jutussa ”Opiskelijat valtasivat kaupungistuvan Suomen” Mikko-Pekka Heikkinen kuvailee vuoden 1970 helsinkiläistä opiskelijaelämää. Siitä on peräisin seuraava katkelma:
”Iltapäivällä Kaija-Leena kävelee (torikauppiaille) myydyistä vihanneksista saadut rahat taskussaan Snellmaninkadulla sijaitsevaan italialaiseen pizzeriaan Don Rodolfoon. Hän istuu pienen ravintolan pöytään ja tilaa lempipizzansa Neptunen. Sen täytteenä on tähden muotoon aseteltuja sardiineja. Mitä herkkua, ajattelee Kaija-Leena.”
Ravintola Rodolfo jatkaa pizzerian toimintaa nykyään osoitteessa: Kirkkokatu 5.
Toinen pizzeria-pioneeri on Ragni...
Tässä muutamia helpohkoja perinteisiä lauluja ehdotuksena onnittelulauluksi. Kaikki alla olevat laulut löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjasta. Sarja löytyy kokonaisuudessaan esim. Sellon kirjaston musiikkiosastolta. Ohessa on myös linkki tietokantaan, josta voitte etsiä sopivaa onnittelulaulua äitinne etunimen perusteella.
http://www.hypermedia.fi/VYS/laulut-1.html
Toni Edelmann: Armaan läheisyys (Sua aattelen) / Suuri toivelaulukirja 10, s. 24
Kullervo Linna: Kultainen nuoruus / ST 1, s.212
Rauno Lehtinen: On hetki (On hetki jolloin tuuli uinahtaa) / ST 5, s. 196
Ahti Sonninen: Kell' onni on / ST 2, s. 24
Oskar Merikanto: Kullan murunen, ST 4, s. 18
Ilmari Hannikainen: Pentin serenadi, ST 4, s. 34
Ilmari Hannikainen: Oi äiti armas /...
Massey Fergusonista on olemassa korjauskirja, joka on ilmestynyt vuonna 1990: Massey Ferguson shop manual.
Aikaisemmin on etätietopalvelussa kysytty Massey Ferguson 130 korjausopasta. Tässä vastauksessa oli netistä löytynyt englanninkielinen käsikirja
http://lisalizard.orconhosting.net.nz/fergie/manuals.html . Etsimällä netistä löytyi muitakin käsikirjoja, joista osa tosin oli kaupallisia.
Traktoreiden teknisiä tietoja http://www.konedata.net/Traktorit/traktorit.htm .
Seuraavissa vanhemmissa teoksissa käsitellään traktoreiden korjausta:
- Hemmi, Jaakko: Dieseltraktori, 1963. Tämän teoksen traktoriluettelossa on mainittu Massey-Ferguson 25, 35 ja 65.
- Hemmi, Jaakko: Traktorit : niiden rakewnne, toiminta, käyttö ja huolto, 1956.
-...
Yleiskielessä enne on jokin tulevaa ennustava tai enteilevä seikka tai merkki. Etunimenä Enneä on tavattu jo 1800-luvun puolella, mutta se on jäänyt harvinaiseksi.
Kansainvälinen työjärjestö ILO kiinnitti jo 1900-luvun alussa huomiota ansiotyössä käyvien ja raskaana olevien naisten asemaan. Synnytysvapaista ja niiden aikaisista irtisanomissuojista säädettiin aluksi palkattomina ja pakollisina poissaolovapaina. Suomessa teollisuustyöasetus (1917) takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa.
Ennen lakisääteistä sairausvakuutusta vapaaehtoiset sairaskassat eivät yleensä maksaneet korvauksia synnytyslomilta. Esimerkiksi vuonna 1937 Suomessa oli 330 vapaaehtoista sairaskassaa, ja niissä yhteensä 70 000 jäsentä. Kassoista vain noin joka viides myönsi avustusta synnyttäjille.
Vasta 1964 voimaan tullut...
T.O.J. Limited –yhtyeestä kerrotaan Blues Newsin sivustolla Levyttämättömät suomalaiset rock-, blues-, r’n’b- ja soul-yhtyeet 1950- ja 1960-luvuilla: "1960-luvun lopulla toiminut porvoolaisyhtye, joka hajosi syksyllä 1968. Kokoonpanossa mm. Jukka Gustavson (koskettimet), joka liittyi seuraavaksi The Roostersiin Vladimir "Nikke" Nikamon ja Raimo "Raikka" Rautarinteen rinnalle."
Muusikko online- sivustolla Jukka Gustavsonista kertovassa jutussa mainitaan: ”Ennen Wigwamia nelivuotiaana pianonsoiton aloittanut Jukka soitti sähköurkuja yhtyeissä Hollymakers, Toj Limited ja Roosters. Toj Limitedissa myös laulu tuli mukaan kuvioihin. Tällöin alkoi "Steve Winwood" -vaihe.”
http://www.thewildthings.se/keikkakertomuksia.htm -sivustolla mainitaan,...
Ulla Tillander-Godenhielmin teoksessa "The Russian imperial award system during the reign of Nicholas II 1894-1917" kerrotaan, että Nikolai II:n kruunajaisten muistomitalia jaettiin kruunajaisten valmisteluun osallistuneille virkamiehille ja sotilaille. Jaettujen mitalien määrästä ei kuitenkaan ole tietoa. Rahapajan www-sivuilla kerrotaan, että yleensä mitalien arvoon vaikuttaa laatu, suunnittelu, lyöntimäärä ja mitalin aihe. Mitaleista ei ole olemassa hinnastoja. Internetissä on kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n ylläpitämä keskustelualue numismatiikan harrastajille. Siellä voi kysyä alan harrastajien arvioita mitalin hinnasta:
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Tietoa mitalien keräilystä rahapajan www-...
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsingissä : Otava. 2000) –teos kertoo Kanninen-sukunimestä seuraavaa:
Nykyiset sukunimet Kanninen ja Kanniainen saattavat sisältää kahta aivan erilähtöistä ainesta. Kanni on impilahtelainen suku, Kanninen suku paitsi Impilahdella myös Ilomantsissa, Korpiselässä, Tuupovaarassa, Pälkjärvellä, Sortavalassa, Raudussa ja Inkerissä. Karjalaiset ovat ilmeisesti vieneet nimen Pohjois-Suomeen: Kannala on talo Tornionlaaksossa, Kanni esiintyy Simossa, Kanniala on talo Iissä ja Kanniainen suku Oulussa. Lappalaisetkin ovat käyttäneet henkilönnimeä Kanne, jota T.I.Itkonen on verrannut suomalaisten sukunimiin Kanninen ja Kanniainen. Jouko Vahtola on pitänyt Peräpohjolan Kanna-, Kanni-nimiä ortodoksisen...
Kollegan avulla sain tietää, että Viljo Kajavalla on tuon niminen runo (löytyy ainakin kokoelmasta Tuuli, valo, meri), olisikohan tuo se kysytty runo? Tabermannin hyllyssä olevista teoksista ei tuon nimistä runoa löyutynyt.
Facta-tietopalvelun tietosanakirjan mukaan: fasetti (< ransk.), hionnassa syntyvä tasopinta (tahko) jalokivissä ym.; peilin, kuvalaatan tms. syrjässä oleva viiste.
Informaatiotutkimuksessa faseteiksi (facets) kutsutaan keskeisiä tietoa kuvailevia ominaisuuksia eli pääkäsitteitä (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite). - Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'.
Pentti Järvinen on kirjoittanut kuunnelmat Vainaja palaa elämään, Vainaja virittää ansan ja Vainaja kaupan päälle, joita kaikkia löytyy Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%A4rvinen%2C%20Pentti/1%2C9%2C9%2CB/frameset&FF=Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&1%2C1%2C
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%...
Elsa Lindberg-Dovlette (1874-1944), suomalaissyntyinen ruotsinkielinen kirjailija, meni vuonna 1902 naimisiin persialaisen prinssin ja diplomaatin (mm. Pietarissa ja Tukholmassa) Arfa-ud-Dovleh Mirza –Riza-Khanin kanssa (prinssi kuoli vuonna 1926). E. Lindberg otti nimekseen Dovlette (fem. muoto nimestä Dovleh)-Khanoum. Hän käytti myös nimeä prinsessa Mirza Riza-Khan (Arfa).
Elsa Lindberg-Dovletten teoksia ovat mm. Haaremin ristikon takaa. Pohjoismaalainen nainen itämaalaisen puolisona. (1925) ja sen jatko-osa Häät Bosporin rannalla (1932).
Kirjassa ”Haaremin ristikon takana” on elämäkertatietoja kirjailijasta ja siellä sanotaan mm. seuraavaa:
"Elsa Lindberg, joka on ollut jo kohta kaksikymmentä vuotta naimisissa kuuluisan persialaisen...
Kirjakauppojen sivuilla on usein on ennakkotietoja tulossa olevista teoksista. Valitettavasti Wardilta löytyi vain mainitsemasi Pimeyden rakastaja.
Tulossaolevia Black Dagger Brotherhood -sarjan suomennoksia kannattaa tiedustella kirjan kustantajalta Basam Books http://www.basambooks.fi/yhteystiedot.php .
Hei!
Kysymykseen on vastattu täällä ennenkin. Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus: "...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe...
Linnuilla ei ole ulkoisia sukupuolielimiä (joillakin lajeilla mm. sorsalintukoirailla on kuitenkin penis). Lintukoirailla ja -naarailla on kloaakki eli yhteissuoli, jonka kautta siittiöt kulkeutuvat koiraasta naaraaseen. Saman kloaakin kautta poistuvat myös linnun ulosteet. Paritellessaan linnut laittavat kloaakkien aukot vastakkain ja samalla siittiöt siirtyvät. Lintujen parittelu on nopeasti ohi, mutta se toistuu useasti.
Yllä oleva tieto, samoin kuin paljon muuta lintutietoa löytyy Bird Life Suomen sivuilta:
https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/muita-lintukysymyksia/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kloaakki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linnut
Kyseessä on Otto Mannisen runo "Kiiski ja lohi". Runo löytyy mm. runokokoelmista "Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja" (WSOY, 1994) ja "Pieni aarreaitta 3 - runoaitta" (WSOY, 1993).
Sanaleikit ja sanojen merkityksillä leikkiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen hyvään kaunokirjallisuuteen. Lastenkirjallisuudessa sanaleikeillä on erityisen vahva osuus, koska lapset pitävät niistä ja löytävät huumoria sanojen vääntelystä. Sanoilla leikkivän kaunokirjallisuuden suurimpia klassikoita ovat Lewis Carrollin ”Liisan seikkailut ihmemaassa” ja ”Liisan seikkailut peilimaailmassa”. Molemmat ovat tavallaan lastenkirjoja, mutta sopivat juuri kielensä ja mielikuvituksellisuutensa ansiosta myös aikuisille.
Etsin kotimaista nykykirjallisuutta esittelevästä Sanojen aika tietokannasta hakusanalla ’sanaleikit’ ja palvelu tarjosi Juice Leskisen ”Räkä ja Roiski” –sarjan kirjoja. Niissä kieli on rikasta ja ronskia vääntelyä ja ovat juuri...
