Suomen laissa sanotaan näin:
Järjestyslaki TU 608 / 4 luku. Eläimet.
Tässä luvussa on käsitelty sekä koirat että kissat.
4 luku
Eläimet
14 §
Koirakuri
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa...
HelMetissä hakusanoilla eesti** viro** kielikurssit löytyy vajaat parikymmentä osumaa, joissa on mukana myös alkeis- ja peruskursseja eri formaateissa. Toivottavasti joku niistä sopii sinulle.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=eesti**+viro…
Löysin ikivanhasta päiväkirjastani vastauksen. Runo on Nils Svanbergin kokoelmasta "På vakt" ja alkaa itse asiassa "Livets bilder komma mig inte nära nu längre."
T. kysymyksen lähettäjä
Lampaalla, kuten muillakin märehtijöillä, ruoansulatuskanava ja ruoansulatuselimet poikkeavat jonkin verran yksimahaisista, joihin ihminen kuuluu. Märehtijöiden mahat ovat useampiosaisia: niillä on ennen varsinaista mahalaukkua eli juoksutusmahaa kolme etumahaa, pötsi, verkkomaha ja satakerta.
Yksimahaisten ruokatorvi aukeaa suoraan mahalaukkuun ja siitä mahaportin kautta pohjukaissuoleen. Märehtijäin ruokatorvi päättyy verkkomahaan. Märehtimisen aikana ravinto palaa pötsistä suuhun uudelleen pureskeltavaksi. Nielemisen jälkeen ravinto kulkeutuu märekourun kautta satakertaan ja juoksutusmahaan. Tästä eteenpäin märehtijöiden ruoansulatuskanava ja -elimistö muistuttavat yksimahaisia: juoksutusmahasta/mahalaukusta ravinto joutuu mahaportin...
Kirja,Cognitive Psychology: A Studet Handbook, 5. painos Eysenck, M.W & Keane, M.t. löytyy Helmet-tietokannasta (4 kpl. kaikki lainassa ja varausjonossa 5 asiakasta). Kun kirja löytyy Helmetistä, sitä ei voi tilata kaukolainaan Helmet-kirjastojen kautta. Voitte joko liittyä varausjonoon tai yrittää hankkia sitä itse Helsingin seudun tieteellisistä kirjastoista (Helka-tietokanta) tai yliopistojen kirjastoista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Sen sijaan teosta Sensory perceptual issues in Autismn and Asperger syndrome, Bogdashina, Olga ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Helmet), eikä H:gin yliop. kirjaston kokoelmista. Se löytyi mm. Åbo Akademin, Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen kokoelmista. Voitte...
Kirja on juuri saapunut kaupunginkirjaston hankinta-osastolle (30.6.), mutta ensimmäistäkään nidettä siitä ei ole vielä ehditty viedä kirjastotietokantaan. Odota vielä kärsivällisesti ja kun ensimmäinen nide ilmestyy HelMet:iin käsittely-tilassa, voit tehdä varauksen. Voit myös odottaa, niin kauan että se on jossakin hyllyssä-tilassa, joloin voit hakea sen sieltä kirjastosta ilmaiseksi.
Tietoa etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
BEATRICE
Johtuu latinan sanasta beatus, joka merkitsee onnellista ja autuasta.
ISABELLE
Ranskalainen muunnos nimestä Elisabet (kaunis Elisabet), joka taas on alunperin hebrealainen nimi, joka tarkoittaa ’Jumala on valani’ tai ’Jumala antaa avun’.
PRICILLA
Laajentuma Priscasta, joka on latinaa ja tarkoittaa aikaisempaa, entistä, vanhempaa.
TONI
Lyhentymä nimestä Anttoni, Anton, joka pohjautuu roomalaisesta suvunnimestä Antius johdettuun henkilönnimeen Antonius. Antius-nimen alkuperää ei tunneta. Erään tulkinnan mukaan sen taustalla olisi kreikan kukkaa merkitsevä sana anthos.
JESSE...
Verkkolehdellä tarkoitetaan tavallisesti julkaisun verkkoon tuottamaa sisältöä, joka yleensä poikkeaa lehden paperiversiosta sekä sisällöltään että ulkoasultaan (esimerkiksi www.hs.fi, www.aamulehti.fi). Digitaalinen lehti sen sijaan on sekä ulkoasultaan että sisällöltään tarkka kopio painotuotteesta: lehden sivut avautuvat tietokoneen näytölle täsmälleen samansisältöisinä ja -näköisinä kuin julkaisun paperiversiossa (esimerkiksi HS Digilehti, Aamulehden näköislehti).
Kirjoittamalla Helmet-haun, osoitteessa http://www.helmet.fi , Tarkenna hakua -linkin hakukenttään Turun saaristo, saat hakutulokseksi karttojen lisäksi pari kirjaa. Fillariopas - Turun saaristo -kirjassa on karttoja ja reittiselostuksia Turun saaristosta. Hakuviitteitä tarkastellessasi löydät sisällönkuvailua sijaintipaikkojen alapuolelta.
Omat tekstit ja kuvat ym. voi suojata tallentamalla ne "Omat tiedostot-kansioon" ja varmuuskopioimalla tämä kansio säännöllisesti. Kopioinnin voi tehdä esim. hiiren oikean näppäimen kopioi liitä toimintojen avulla. Varmuuskopiot voi ottaa esim. muistitikulle tai CD-R-levylle.
Jos käyttöjärjestelmä joudutaan asentamaan uudelleen tietokoneessa olevat omat tiedostot ja koneeseen tallentamasi ohjelmat menetetään. Tämän vuoksi on syytä tehdä kaikista henkilökohtaisista tiedostoista varmuuskopio.
Kiinto- eli kovalevyllä sijaitsee käyttöjärjestelmä ja käytettävät ohjelmat. Jos käyttöjärjestelmä ei käynnisty kiintolevyltä, käyttöjärjestelmää voi yrittää korjata tietokoneen mukana mahdollisesti tulleella käyttöjärjestelmän CD-levyllä....
Palkkauksesta saa tietoja mm. Tilastokeskuksen StatFin –tietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html.
StatFinin mukaan:
Kuntasektorilla vuonna 2008 sähköasentajan tuntiansion keskiarvo oli 13,85 €.
Kuukausipalkan keskiarvo oli 2156 €.
Valtiolla vuonna 2008 säännöllisen työajan kuukausiansion keskiarvo oli 2597 €.
Yksityisillä työnantajilla vuonna 2007 (vuoden 2008 tietoja ei ole saatavilla StatFinistä) oli sähkölaitteiden asentajien ja korjaajien kuukausipalkka keskimäärin 2664 €.
Yksittäisissä tapauksissa palkkaan vaikuttavat monet tekijät. Palkkojen arvioinnissa auttavat esimerkiksi työehtosopimukset.
Eri ammattien palkoista saa tietoa myös esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta,...
Minja-nimeä koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu jo aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8bf56778-6a1…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=3128c592-8ac…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4a009ea0-15c…
Pelkkää Mire-etunimeä ei kirjastomme etunimikirjoista löytynyt, mutta esim. Mirella-nimen yhteydessä mainitaan Mire sen lempinimijohdoksena.
Mm. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön kerrotaan Mirella-nimen olevan italialainen muunnos Mireille-nimestä, jona pohjautuuu latinan mirari-verbiin, jokanka merkitys on ihailla.
Muita samankaltaisia nimiä ovat Mira, Miranda, Mirja.
Kyllä voit lähettää toisen hakemaan kirjan puolestasi. Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten hänen täytyy lainata kirja sinulle omalla kortillaan. Senjälkeen kirjan varaustiedot poistetaan sinun tiedoistasi.
Valitettavasti meillä ei ole tietoa kyseisestä henkilöstä. Ehkäpä Suomen Matkailijayhdistys SMY, joka on entisen Suomen Matkailijayhdistyksen seuraaja, osaisi auttaa. Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.matkailijayhdistys.com/ ja sieltä löytyy myös yhteystietoja.
Heikki Hyytiäisen kirjassa Pientalon tulisijat (Rakennustieto 2000)kerrotaan erilaisista tulisijatyypeistä ja myös puuliedestä.
www.helmet.fi
Eldan Tulisijaoppaassa on myös tietoa puuliedestä ja savupellin käytöstä.
http://www.elda.fi/tulisijaopas.htm
Pahoittelen varauksesi prosessoinnissa syntynyttä teknistä virhettä. Olit sattumalta tehnyt varauksen täsmälleen samalla kellonlyömällä, jolla toinen lainaaja oli lainannut yhden niteen kyseistä nimekettä, ja tästä syystä varaus oli tarttunut tähän samaan niteeseen, kun tämän prosessointi toisella koneella oli kesken. Kuten edellinen vastaaja mainitsikin, joskus näin tapahtuu, mutta se on kyllä erittäin harvinaista. Tällainen varauksen ja lainauksen ristikkäisyys on aina purettava manuaalisesti. Muutoin varaaja saattaa joutua odottamaan varaustaan kohtuuttoman kauan, koska varaus jonottaa juuri kyseistä nidettä; siis yhtä tiettyä kappaletta sen sijaan että kohdistuisi kaikkiin niteisiin.
Olen nyt siirtänyt varauksesi nimeketason jonoon...
Tiehallinnon julkaisussa nimeltä Opastusmerkkien luettavuus : tiehallinnon selvityksiä 15/2005 http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200927-vopastusmerkkienluettav… on vertailtu opastusmerkkien muotoilu- ja mitoitusperiaatteita sekä väritystä viidessä vertailumaassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa). Suomessa ja Ruotsissa lähes kaikkien merkkien sisältö kirjoitetaan suuraakkosin, kun esim. Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa suositaan pienaakkosia.
Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta sain vastauksen, että syynä on se, että nimet ovat näin näkyvissä paremmin.
Muinaissuomalaista omaperäistä henkilönimistöä rikastuttivat monet johdokset, esim. Hyvä-kannasta oli käytössä ainakin kuusi eri johdosta mm. Hyvänen ja Hyvätti. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyväri, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikiristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa. Kuitenkin Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erityisesti Karjalassa ja Savossa. 1890 Hyvärinen oli yleisimpiä savolaisia nimiä (1000-1500 edustajaa), Hyvönen oli hieman harvinaisempi 500-1000).
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava. Keuruu, 1988.
Olemme etsineet lukuisista tietokannoista ja laitoimme kysymyksenne valtakunnalliselle Tieto-listallekin, johon kuuluu vastaajia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tiennyt tätä. Erästä bulgarialaista Pavel Vezinovia ehdotettiin, mutta hän on kirjoittanut teoksen 'Raja', alkukielellä Barierata, joka suomennettiin vuonna 1983.
