Kirjastojen sunnuntaiaukioloista kysellään aika ajoin. Siihen ei ole Kouvolassa menty siksi että sunnuntaityön teettäminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin arkityö, ja josta työntekijä saa lisäksi kaksi arkivapaata. Tämänhetkisellä henkilökunnalla sunnuntaiaukioloa on vaikea toteuttaa.
Asiaan voisit vaikuttaa esim. ottamalla yhteyttä Kouvolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatioon (kuttuuri- ja kirjastolautakunta tai/ja sivistyspalvelujen johtokunta). Yhteystiedot Kouvolan kaupungin kotisivulla http://www.kouvola.fi/paatoksenteko/luottamushenkiloorganisaatio.html
Kouvolan kirjastoissa on aloitettu kirjastoverkkoselvitystyö kesällä 2010. Aiheesta voi keskustella Kyyti-kirjastojen kotisivulla http://www.kyyti.fi/node/tiedotteet/2823 Myös...
Seuraavista kirjoista on sinulle varmasti hyötyä.
Horn Effi, Tuoksujen kirja – hajuvesien lumoava maailma. Karisto 1968.
Drostel Janina, Laventeli, kaneli ja ruusupuu : aistillisten tuoksujen maailma. Arkki 2007
Wildwood Chrissie, Tuoksujen lumoa : luo yksilöllisiä tuoksuja eteerisistä öljyistä. Karisto 1995.
Ehkä kannattaa aloittaa Effi Hornin Tuoksujen kirjasta.
Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, myös seuraavat kannattaa muistaa:
Ackerman Diana, Aistien historia. WSOY 1991.
Süskind Patrick, Parfyymi : erään murhaajan tarina’, mainio romaani hajuvesien maailmasta.
Otava 1986.
Kaikkia kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Etsitty runo saattaisi olla Alli Nissisen Pikku juttu, joka löytyy useasta lastenrunoantologiasta - esimerkkeinä mainittakoon Pikku Pegasos (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Eläinrunojen kirja (WSOY, 1997) - ja Satu Marttilan toimittamasta kissa-aiheisten runojen kokoelmasta Runojen kissa (Kirjayhtymä, 1991).
Hei,
Mistä on pienet tytöt tehty -loru on alunperin englantilainen lastenloru, jonka Kirsi Kunnas suomensi. Loru on ilmestynyt Kunnaksen teoksessa Hanhiemon iloinen lipas (WSOY 1954). Teoksessa on runoja, jotka Kunnas on vapaasti riimitellyt vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista (alkuteos The Tall Book of Mother Goose, 1942).
Suomen tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) neljännen pykälän mukaan:
"Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.
Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen...
Kirjastojen lastenosastot kaipaavat aina innostuneita tekijöitä, jotka tuntevat lastenkirjallisuutta ja kulttuuria. Näin on myös Helsingissä.
Kirjastoala on muuttunut melko paljon tietotekniikkapainotteiseksi viime vuosikymmeninä. Toki painetun kirjallisuuden tuntemisesta on paljon hyötyä etenkin asiakaspalvelussa. Ilman korkeakoulututkintoa, voi kouluttautua kirjastovirkailijaksi. Tähänkin tutkintoon sisältyy yleensä jonkinlainen ATK-ajokortti. Muuten kirjastovirkailijan kelpoisuuteen on kolme reittiä:
kirjastomerkonomi
opistotason tutkinto + 20 ov kirjasto- ja informaatioalan ammattiopintoja
informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto, joka sisältää
vähintään vuoden harjoittelun,
liiketalouden perustutkinto,
informaatio- ja...
Irlannissa on todellakin paljon punatukkaisia ihmisiä ja myös jonkin verran hörökorvaisia. Kyseiset ominaisuudet johtuvat tietenkin geeneistä. Irlannissa väestön perimä on säilynyt suhteellisen homogeenisena, koska saarelle ei ole juurikaan ollut muuttoliikettä muualta – irlantilaiset itse sen sijaan ovat muuttaneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin. Punatukkaisuuden aiheuttaa feomelaniini-niminen pigmentti. Punatukkaisia on keskimääräistä enemmän myös Skotlannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punahiuksisuus
Lakimies lehti on tilattu Kuopion kaupunginkirjastoon, pääkirjaston lehtisaliin. http://kirjasto.kuopio.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D216A31D9%25…
Kirjastot.fi:n monihausta selviää mihin muihin kirjastoihin lehti on tilattu. http://monihaku.kirjastot.fi/
Artikkeli on luettavissa Editan Edilex-palvelussa http://www.edilex.fi/lakikirjasto/lakimies/6959
Edilex on käytettävissä useimmissa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Edilex+-tilaajat
Sanat löytyvät mm. seuraavista teoksista: Suuri toivelaulukirja 3 ja Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään. Saatavuuden näkee Web-Origosta http://www.satakirjastot.fi/
Kuskus valmistetaan vehnästä. Vehnää ei viljellä veden alla kuten riisiä, joten mätänemisestä syntyvää ilmakehää kuormittavaa metaania ei vapaudu. Toisaalta voidaan miettiä mm. peltoviljelyn vaikutuksia vesistöjen rehevöitymiseen tai kuljetusten ja pakkausten osuutta elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin.
Ekologisista ruokavalinnoista lisätietoa:
http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2008_puheenvuorot/toukokuu_2…
http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/vastuullinen_kuluttaminen/vaikuttav…
Antila, Katja: Pysäytä ilmastonmuutos : suomalaisen arjen valintoja. 2008
Granstedt, Artur: Ekologinen maatalous ja kierrätys. 1999
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Janette” on rinnakkaismuoto nimelle ”Janet”. Molemmat perustuvan nimeen ”Johanna”. Se puolestaan on naispuolinen vastine nimelle ”Johannes”, jonka merkitys on ’Jumala on armollinen’. Kantamuoto on kreikan ”Ioanna”. Raamatussa Johanna on yksi Jeesuksen ystävistä.
”Janette” on suhteellisen uusi nimi Suomessa, sillä se tuli käyttöön vasta 1900-luvun alussa ja oli silloinkin harvinainen. Vasta 1970-luvulla nimen suosio alkoi kasvaa, ja eniten sitä on annettu 1990-luvulla ja 2000-luvulla, keskimäärin sadalle lapselle vuodessa. Osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 saat etunimihaulla esiin tarkempia tilastoja nimen suosiosta eri vuosikymmenillä....
Nämä on julkaistu tänä vuonna ja löytyvät HelMet-kirjastoista:
Hong Kong & Macau: city guide (Lonely Planet), tekijät: Andrew Stone, Piera Chen, Chung Wah Chow
Shanghai & Southern China : including Hong Kong (Thomas Cook traveller guides), tekijä: George McDonald
Viime vuonna on Lonely Planetilta ilmestynyt Hong Kong encounter (tekijä Andrew Stone). Sarjasta Globetrotter travel guide ilmestyi viime vuonna Hong Kong (tekijä Helen Oon). Myös nämä löytyvät HelMet-kirjastoista.
Uusimmat suomenkieliset kirjat Hongkongista ovat molemmat vuodelta 2008:
Liam Fitzpatrick, Jason Gagliardi ja Andrew Stone: Hongkong (Kymmenen kärjessä -matkaoppaat)
Maria Schmandt, Nina Ruuttu, Michaela Hakkila: Lentoemäntien ostosopas Aasiaan
Hei!
Ensimmäinen kirja on varmaankin Grimmin 12 tanssivaa prinsessaa, josta on olemassa uudempia versioita ja vuonna 1978 tehty kuvakirja. Sitä on saatavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastonvarastosta sekä Halssilan, Huhtasuon, Keltinmäen ja Kortepohjan lähikirjastoista. Toiseen kysymykseen emme löytäneet vastausta. Kirjaa kannattaa kysyä vileä esim. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista Tampereelta sähköpostilla: sni@sci.fi
Vuonna 2009 1. avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli 30,2 vuotta ja miesten 32,5 vuotta.
Lähde: Tilastokeskus, Siviisäädynmuutokset
http://www.stat.fi/til/ssaaty/2009/ssaaty_2009_2010-05-06_tie_001_fi.ht…
Valitettavasti kukaan ei tunnistanut lukeneensa kuvauksesi mukaista kirjaa.
Löysin kuitenkin muutaman, jotka täsmäävät joltain osin, lähinnä vain romantiikan ja noituuden osalta. Tuskin näistä mikään on tarkoittamasi kirja, mutta tässä silti viitteet;
Green, Kate: Yön enkeli (Karisto 1989)
Schneider, Robert: Ilmassakulkija (Otava 2000)
Gaiman, Neil: Tähtisumua (Otava 2000)
Hei!
Tiedustelemistasi kirjoista Grönroos: Service management and marketing customer management... on ilmestynyt myös suomenkielinen laitos v. 2009 Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Riihimäellä kirja on lainassa, eräpäivä on 15.9., ei varauksia. Ratamo-kirjastoista Hyvinkäällä kirja on tällä hetkellä paikalla ja seutulainattavissa Riihimäelle. Toista kysymääsi kirjaa ei Ratamo-kirjastoissa ole. Yliopistojen kirjastoista löytyy v. 2006 ilmestynyt teos: Gorchels, Linda: The product manager's handbook, sekä vanhempia painoksia. Tästä kirjasta on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö halutessasi.
Pohjalaisessa olleessa artikkelissa 21.8.2006 kerrotaan, että kirjailijat Elvi Sinervo ja Venny Kontturi ovat molemmat kirjoittaneet samasta kujasta, joka oli oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja. Kontturi nimitti kujaa Ruukinkujaksi ja Sinervo Roistokuja. Samassa artikkelissa mainitaan, että kujaa on kutsuttu myös Sammonkaduksi ja Lemmenkujaksi. Kujaa ei enää ole, vaan se jäi Palosaarelle rakennetun Ruukinkartanon vanhustentalon alle.
Armo Hormiasta ei ole julkaistu elämäkertaa. Hän syntyi 3.11.1928 ja kuoli 11.10.1988. Lisätietoja löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Armo_Hormia sekä teoksesta Suomen kirjailijat 1945-1980.
Suomen Kansallisoopperan vuonna 2000 julkaiseman libreton mukaan kysymästi vuorosanat on suomennettu näin (suomentaja Eija Hirvonen):
Anna minun elää, anna minun elää,
anna minun elää!
