Ahkiosta kulkuvälineenä löytyy kyllä tietoa useista eri historiallisista kirjoituksista. Suomeksi voi tarttua T. I. Itkonen Suomen lappalaiset teoksen 1. osaan, missä on sivuilla 385-450 kanto-, kuljetus- ja kulkuneuvoista. Itkonen tarjoaa jatkolukemista etupäässä muunkielisiin lähteisiin, kuten Gustaf von Duben, missä aiheesta on kirjoitettu Om olikaslags släder s. 102-113. v. Duben kirjoittaa myös nimitysten alkuperästä. Itkosen kirjan - vaikkakin pienet - kuvapiirrokset ovat selkeitä ja tarkkoja. Matkakirjailijoista esim. Jean-Francois Regnard. Retki Lappiin (2. laitos 2012) (1600-luvun kuvaus), Giuseppe Acerbi. Matka Lapissa v. 1799. Erno Paasilinnan toimittama Laaja Lapinmaa on edelleen mainiolähde suomennettuun matkakirjallisuuteen....
Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Turun yliopiston pro gradu -työt löytyvät Turun yliopiston kirjastosta. Jos etsit jotain tiettyä, voit hakea gradun nimellä tai tekijän nimellä Volter-tietokannasta https://finna.fi
Järjestelmä toimii nykyään niin, että uusiminen ei onnistu, jos uusittavaan aineistoon on yksikin varaus. Jos saman teoksen niteitä on kuitenkin hyllyssä jossakin kirjastossa, varaus poistuu heti, kun se saadaan kyseisessä kirjastossa käsitellyksi. Lainan uusimista kannattaa siis kokeilla jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tästä aiheutuu kieltämättä ylimääräistä vaivaa asiakkaille. Kirjastojärjestelmän toimittajalle on esitetty toivomus toimintalogiikan järkevöittämisestä. Toivottavasti siis tulevissa ohjelmaversioissa ongelma saadaan ratkaistuksi.
Yhä useampia kirjoja on saatacana myös äänikirjoina. Kajaanin kaupunginkirjaston äänikirjalistaus ohessa. Jos kaipaat jotain tiettyä teosta, ota yhteyttä, niin tarkistamme on ko sitä saatavana äänikirjana.
Tiedustelin asiaa Tammelta, ja sieltä kerrottiin, ettei Tammi näillä näkymin jatka Keplo Leutokalma -sarjan julkaisemista. Seuraavia osia ei siis ole tulossa suomeksi, jollei Tammi muuta päätöstä tai sarjan julkaisu siirry jollekin muulle kustantamolle.
Tammelle voi laittaa asiasta palautetta. Osoitteesta http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi löytyvät kustantamon yhteystiedot.
Rikhardinkadun kirjastossa näyttäisi olevan juuri tällä hetkellä hyllyssä mm. seuraavat teokset, joiden tapahtumapaikka on Pietari.
Ensinnäkin joitakin uudempia teoksia:
J. M. Coetzee: Pietarin mestari (1994)
Zinaida Lindén: Monta maata sitten (2013, Bestseller)
Kari Hotakainen: Iisakin kirkko (2006)
Johanna Hulkko: Säkeitä Pietarista (2009)
John Boyne: Tarkoin vartioitu talo (2011)
Andreï Makine: Tuntemattoman miehen elämä (2010)
Roger Morris: Murha Petrovskin puistossa : pietarilainen murhamysteeri (2008)
Sekä joitakin klassikoita:
Nikolai Gogol: Nevan valtakatu sekä Päällystakki : kertomus
I. A. Gontsarov: Oblomov
Fjodor Dostojevski: Kaksoisolento : pietarilaisrunoelma; Rikos ja rangaistus ; Netotška Nezvanova : nuoren naisen tarina...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla ASKOilla DVD-elokuvien katsominen ei onnistu. Töölön kirjastosta löytyy laitteet TV:n/DVD:n katseluun. Ajan voi varata puhelimitse kirjaston musiikkiosastolta numerosta 09-31085725.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston tietokoneilla. ePress-palvelun lehtikokoelmassa on yli 100 kotimaista paikallis‑ ja maakuntalehteä, jotka ovat palvelussa heti niiden ilmestyttyä painosta. Lehdistä on tietokannassa kolmen kuukauden numerot. Kaikki palvelun lehdet ovat painettujen lehtien näköisversioita sisältäen artikkelien lisäksi ilmoitukset, sarjakuvat ja mainokset. Palvelua voi käyttää samanaikaisesti viisi käyttäjää. Lahden kaupunginkirjastossa lehti on hankittu asiakkaiden käytettäväksi kirjaston tietokoneilta, mutta palvelutarjoajalta voi varmaankin tiedustella myyvätkö he palvelua myös yksityiskäyttäjille. Yhteydenotot ja tiedustelut epress@lminfo.fi
Sen sijaan PressDisplay-palvelun sähköisiä...
Laulaja Meikku on Merja Hanell-Lihr, ja vuonna 1978 julkaistu LP on hänen ainoansa. Samana vuonna julkaistiin myös single, joka sisältää kappaleet "Ihana Anelma" ja "Ootan aamuun aikaiseen".
Meikku osallistui myös vuoden 1978 viisukarsintoihin Timo Kalaojan säveltämällä ja Katri-Helena Kalaojan sanoittamalla kappaleella "Ystävä".
Kansallisdiskografia Viola ja YLE:n äänitearkiston tietokanta Fono sisältävät tiedot kappaleista ja niiden tekijöistä, mutta levyllä soittaneista muusikoista ei ole julkaisuissa tarkempaa tietoa.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?esittaja=meikku
LP:t Ihana Anelma sekä euro- ja intervisiokarsintojen kokoelma
Viisut 78 ovat kuunneltavissa Spotify-palvelussa.
Ihana Anelma
https://play....
Runon nimi on Kevätkukkien kilpailu, ja sen on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen. Runo löytyy kokonaisuudessaan teoksesta:
Kaskinen, Anna-Mari: Runometsä : kauneimmat lastenrunot. Kirjapaja 2004 (s. 61)
Hei,
meilläkään ei valitettavasti ole suomi-saksa-suomi journalistisen sanaston sanakirjaa, mutta yksikielisiä löytyy esim. Wörterbuch zur Publizistik ja Kleines Journalisten-Lexikon: Fachbegriffe und Burufsjargon.
Saksalainen kirjasto on avoinna ma 10-18 ja ti-pe 10-16.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen käyttösäännöt ovat tosiaan vastikään muuttuneet. Nyt lainoja voi olla kerralla 100 kappaletta (ennen 40). Aineistokohtainen yläraja on poistunut, joten DVD-levyjä voi olla lainassa jopa tuo 100 kappaletta, kun ennen raja oli 5. Varauksia voi tehdä 50.
Yleinen laina-aika on yhä 4 viikkoa, mutta entinen 1 viikon laina-aika on poistunut ja pidentynyt 2 viikoksi. Niinpä siis esimerkiksi DVD-levyt ja bestseller-kirjat ovat laina-ajaltaan nyt 2 viikkoa. Uusimiskertojen määrä on noussut 3 kerrassa 5:een kertaan.
Käyttösäännöt löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki….
Hankintaehdotuksista ei välttämättä anneta palautetta. Asia riippunee...
En tiedä, mikä kirja silloin on ollut kyseessä, mutta kaipaamasi tieto löytyy myös Ville Hännisen toimittamasta teoksesta ”Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 2” (BTJ Kustannus, 2007). Se on kyseisessä kirjassa Fosteria käsittelevässä Timo Ronkaisen artikkelissa ”Realistisen sarjakuvakerronnan taituri” (s. 68–73). Sivulla 72 mainitaan, että Prince Valiant eli Prinssi Rohkea alkoi ilmestyä sanomalehdissä 13.2.1937. Toivottavasti tämä lähde kelpaisi kadottamasi lähteen tilalle.
Tässä kollegojeni ehdotuksia. Ensimmäiset ovat kuvakirjoja, alempana ensin lastenkirjoja, ja sitten nuortenkirjoja. Anja Snellmanin kirja on aikuisten kirja.
Gillian Shields, Kaunis pikkuveli
- Kuvakirja Siirin erilaisesta pikkuveljestä
Stora boken om Bill & Bolla : ... han så klok och hon en stolla / Gunilla Bergström
- Kuvakirja Billistä ja pikkusiskosta
Jacqueline Wilson, Yökylässä
- Daisylla on ongelma. Hän kyllä haluaisi järjestää yövierailun bestiksilleen, mutta ei ole kertonut toisille vammaisesta sisarestaan. Miten puhua muille erilaisuudesta?
Aira Savisaari, Kissa jolle arki ei riitä
- Kissa, jonka perheessä on monenlaisia jäseniä
Mark Haddon, Yöllisen koiran merkillinen tapaus
- Kirja...
”Suomen valtio omistaa enemmistön Ylen osakkeista. Muut osakkeet ovat mm.
pankkien, yhdistysten, vakuutuslaitosten ja kulttuurilaitosten omistuksessa.
Ylen osakkeita omistavat mm. MTV Oy, Alma Media Oyj, Sanoma WSOY, Suomen Pankki, Nordea, Osuuspankkien Keskuspankki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanvalistus-seura, Kustannusosakeyhtiö Otava, Suomen Punainen Risti r.y., Suomen Tietotoimisto Oy, Suomen valtakunnan Urheiluliitto SVUL r.y., Pellervo Seura r.y., Raittiuden Ystävät r.y. Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f, jne. Useimmilla osakkailla on vain yksi tai muutama osake.
Osakkeenomistajia on noin 70.
Osakepääoma
Vähimmäispääoma 7 000 000 euroa ja enimmäispääoma 28 000 000 euroa.
Osakkeita 4 683 945 kpl. Osakkeilla ei ole...
Etsitty kirja lienee Grete Janus Hertzin Meidän talo (Tammi, 1974). Se koostuu kuudesta pikku vihkosesta, joita on kaksi rinnakkain kolmessa kerroksessa.
Kuva tanskankielisestä alkuteoksesta:
http://www.denglemteskuffe.dk/Samling%20dgs%20sider/Pixi%20samling/pixi…
Kysymykseen on hankala vastata, kun näillä sanoilla alkavia lauluja on Viola-tietokannan mukaan useampiakin. Listaan tähän jotain mahdollisia:
Jenni Vartiainen: Minä ja hän - Alkusanat "Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut" (teksti Maria Rahikainen)
Laineen Kasperi: Sitten kun - alkusanat "Sit ku pääsen pois"
Ilona Korhonen: Sitten kun - alkusanat "Sitten kun surullinen sydämeni metsässä mustikkaa kantaa"
Pasi Kaunisto & Markku Aro: Sitten kun mä pääsen siviiliin (sävellys Toivo Kärki, sanat Vexi Salmi)
Cheek: Pelkkää puhetta - alkusanat "Sitten kun ollaan puhelimet kii-kii-kiinni"
Tuollaista eläkkeellepääsemislaulua Viola ei valitettavasti tunne lainkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Omaperäisyys on kirjallisuudessa kuten kaikilla muillakin luovuuden aloilla varsin harvinaista, pääosa kirjallisuudestakin nojaa vahvasti aiempiin ideoihin. Jos omaperäisyyttä voisi jollain yksinkertaisella tavalla hankkia, maailma olisi sitä varmasti pullollaan. En usko, että kaipaamaasi vinkkiä on kenelläkään tarjolla, koska emme edes tiedä, mistä aidosti omaperäiset ideat syntyvät.
Mutta lienee yleinen kokemus fiktion kirjoittajilla, että vain kirjoittamalla paljon löytyy myös niitä omaperäisyyden helmiä. Jokaisen julkaistun tarinan rinnalla on tuhansia pöytälaatikkoon jääneitä. Siksi ei kannata masentua vaan tehdä töitä eli kirjoittaa.
Sekin kannattaa muistaa, että maailmassa on paljon kirjallisuutta, jota luetaan mielellään, vaikka...
