Voitte uusia lainanne HelMet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiinne on liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta kohdasta "Kirjaudu". Näin pääsette omiin tietoihinne, näette lainanne ja mahdolliset varaukset. Voitte uusia valitsemanne teokset tai kaikki lainat ruksaamalla haluamanne teokset. Kun olette klikannut kohdasta "Uusi kaikki lainat" tai "uusi merkityt lainat", siirrytte sivulle, jolla kysytään vielä "Allaoleva(t) laina(t) uusitaan. Jatkatko?". Tässä valitsette "Kyllä" ja näin laina(t) on uusittu.
Mikäli kyseisestä teoksesta tai teoksista on varauksia, uusiminen ei onnistu. Lainoja ei voi uusia myöskään siinä tapauksessa, että ne on uusittu jo viisi...
Lauri Pohjanpään runo Palokärki alkaa säkeillä "Kuka metsissä illoin huutaa? / Kenen valitus kaukaa soi?". Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989).
Kyseiset lehdet löytyvät Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolta. Tarkemmin sanoen tieto-osaston avovarastosta, josta ne voi vapaasti lainata. Laina aikaa on 14 vrk.
Seuraavassa hieman tietoa kirjaston lehdistä:
Kijaston kotisivuilta löytyvästä varastolehtiluettelosta näkyvät pääkirjaston varastoon siirretyt lehdet sijoituspaikkoineen. Pääkirjaston tieto-osaston avovarastossa olevat lehdet ovat asiakkaiden vapaasti käytettävissä.
Kellarivarastossa sijaitsevista lehdistä tehdään varastotilaus. Ma-to tilatut lehdet ovat noudettavissa seuraavana päivänä klo 14 alkaen, pe-su tilatut lehdet seuraavana maanantaina pääkirjaston vastaanotosta.
Linkki varastolehtiluetteloon: http://vallu.turku.fi/
Kirjaudu ensin tunnuksillasi sisään palveluun harmaasta palkista, ylhäältä oikealta. Kirjautuneena voit uusia lainasi, jotka saat näkyviin klikkaamalla oikeasta laidasta, mustasta palkista kohtaa, jossa lukee omat sivut / lainojen uusinta.
Tarkempia ohjeita uusintaan sivulla:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/b4479a05-5219-4c03-a957-c02…
Mikäli et ole vielä luonut tunnuksia uuteen verkkokirjastoon, ohjeet löytyvät sivulta:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/e47e062d-3a23-4c95-8093-8f4…
Myös vanhaa verkkokirjastoa voi vielä käyttää, osoite:
http://www.lahdenseudunkirjastot.fi/lahti/
Tällöin kirjaudutaan kohdasta omat tiedot vanhoilla tunnuksilla. Kirjautuneena voit uusia lainasi.
Lainaa EI voi uusia jos:
- siitä on...
Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa on vuonna 1994 ilmestynyt Elina Arohongan haastattelu, jossa kerrotaan kirjailijan muuttaneen Hämeenlinnaan. Valitettavasti tästä lehtileikkeestä puuttuu tarkka päivämäärä, mutta jutun perusteella näyttäisi siltä, että muutto on tapahtunut vasta vähän ennen haastattelua, vuonna 1994 tai aikaisintaan loppuvuodesta 1993. Hämeenlinnaan muuttaessaan Elina Arohonka (kirjailijanimi Elina Aro) oli jo yli seitsemänkymmentävuotias eikä toiminut täällä enää opettajana.
Astikaisen dvd-levyjä ei ole tarjottu Lahden kirjastoille eikä sarjaa näytä olevan muissakaan Suomen kirjastoissa. Kirjastot voivat hankkia vain sellaisia dvd-tallenteita joilla on lainausoikeus.
Maija Astikaisen sivuilla mainitaan että Tanssi – elämän suola dvd-sarja on tarkoitettu kotikäyttöön.
Tiedustelemme sähköpostitse tekijän halukkuutta myydä tallenteita kirjastokäyttöön ja ilmoitamme myöhemmin mikäli niitä saadaan.
Ps. Maija Astikaisen kirjoitti myyneensä jo kaikki DVD:t, eikä hänellä ole tarkoitusta tuottaa siitä lisäkappaleita. (28.9.14)
Linkki esitesivulle:
http://www.tanssiajaterapiaa.fi/tanssidvdinfo.pdf
Pienviljelijä Eetvi Manninen on rehti suomalainen työmies, aina valmis auttamaan apua tarvitsevaa. Tällaisena hänet kuvaillaan alla olevilla, kirjaa ja samannimistä, Markku Pölösen ohjaamaa, elokuvaa käsittelevillä sivuilla:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_35423
http://uljasmetsonen.wordpress.com/2012/11/06/huovinen-veikko-koirankyn…
http://www.filmifin.com/arvostelu.php?id=404
Sirkka Paikkalan ja Pirjo Mikkosen Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Mahkosten ”pesäpaikka” on ollut Viipurissa ja sen maalaiskunnassa sekä muualla Karjalassa, mm. Johanneksessa, Lumivaarassa ja Kuolemajärvellä. Mahkosia on tavattu myös esim. Savosta, jossa kuitenkin muoto Makkonen on vienyt voiton Mahkosesta. 1500-luvulta peräisin olevassa verokirjassa mainitaan nimi Mahkuev; 1800-luvun alkupuolella Viipurissa tavatut esiintymät ovat muotoa Mackoin ja Mahkoin.
Mahkonen ja Makkonen ovat samaa kielellistä juurta. Makkonen juontuu sukunimistöömme karjalaisista ristimänimistä Makari, Makkara, Makko(i), Makku, jotka puolestaan pohjautuvat venäjän Makarij-nimeen ja kreikan Makariokseen. 1500–1600-luvuilla kyseisistä nimistä juontuvia sukunimiä...
Lämpöpatterit jaetaan toimintaperiaatteensa mukaan kahteen eri tyyppiin, konvektoreihin ja radiaattoreihin. Konvektoripattereissa lämmön siirtyminen huoneilmaan tapahtuu sekä lämpösäteilyn että konvektion kautta. Konvektio tarkoittaa sitä, että ilma lämpiää kiertäessään patterin pintojen kautta. Patterin ympärillä on näin ollen jatkuva ilmavirtaus. Ilman mukana liikkuvat myös erilaiset pienhiukkaset, jotka kertyvät virtauskohtiin ja näkyvät ajan myötä tummina tahroina.
Lähteet:
Pientalon lämmitys -oppimateriaali Edu.fi -sivuilla: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/patterit.htm, http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/radiaattorit.htm
Home Energy Magazinen verkkoartikkeli pienhiukkasten aiheuttamista...
Kyseessä saattaisi olla Paavo Haavikon runo kokoelmassa Tiet etäisyyksiin (1951). Se alkaa seuraavasti: "Joskus on lähdettävä ja oltava valmis / ja sidottava paperinsa yhteen / vietäviksi ullakolle tilikirjojen joukkoon, / joskus on lähdettävä ja jätettävä askeleet käytäviin, / ja kuljettava läpi huoneitten muistamatta."
Kysymykseen ei voi vastata faktoilla, mutta todennäköisin selitys on siinä, ettei meillä ole yhtenevää käsitystä siitä, mitä "terveellisyys" tarkoittaa. Kun mukaan otetaan sekä makuasiat että esimerkiksi lihansyöntiin liittyvät eettiset näkemykset, lienee käsillä liian monimutkainen asia, jotta yksimielisyyttä voitaisiin löytää.
On kuitenkin tärkeätä tehdä ero ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen ruokavalioon. Biologisestihan ihminen on sopeutunut syömään miltei kaikkea muuta elollista paitsi heinää. Luonnossa eläimet syövät ensisijaisesti ravintoa, jota on saatavana ja joka "sopii" niiden geneettisen koodin mukaiseen elämäntapaan. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että eläimilläkin on biologinen valmius monipuolisempaan ravintoon kuin mihin...
Nimellä "Vuosien jälkeen" on tehty useitakin sävelmiä.
Marion Rung on levyttänyt Risto Asikaisen laulun "Vuosien jälkeen" vuonna 1999. Esko Koivumiehen samannimisen laulun on levyttänyt useampikin solisti. Ainakin yhtye Channel Four on levyttänyt Jorma Kyrön laulun "Vuosien jälkeen" ja myös Mai-Lis Könönen on tehnyt tämännimisen laulun, samoin Asko Vilén. Näistä valitettavasti vain tuo Vilénin laulu löytyy nuottina.
Itse veikkaisin, että kysyjä tarkoittaa joko tuota Koivumiehen tai Kyrön tekemää laulua. Kummastakaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan nuottia tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Viisi eniten muutettua kuntaa ovat järjestyksessä: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio.
Suurimpia muuttotappiokuntia ovat Salo, Kerava, Vantaa, kajaani ja Kemi.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen tietokantataulukoista edeten tilastokeskus.fi > Tilastot > Väestö > Muuttoliike > Taulukot
Tietokantataulukot: Veloituksettomat PX-Web taulukot
https://www.stat.fi/tietokantataulukot?topic=vae&statistic=muutl
Tilastot ovat taulukossa "Kuntien välinen muuttoliike...". Valitse osataulukko jälkimmäisestä taulukosta. Valitse alueista jokainen kunta maalaamalla listaa alaspäin, ota vuosi 2012, muuton suunnasta valitse kuntien välinen nettomuutto, sukupuolesta sukupuolet yhteensä ja iästä ikäluokat yhteensä ja paina jatka. Taulukon...
Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008". Lisäksi Suomen Numismaatikkoliitto on kustantanut arviohinnaston "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013". Molempia kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalveluja: http://www.snynumis.fi/.
Uuden kirjastojärjestelmämme varausjärjestelmän toimii siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin kyseinen varaus on käsitelty. Varaus tulee käsiteltäväksi sellaiseen kirjastoon, jonka hyllystä vapaa kappale löytyy. Varaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti. Heti, kun varaus on käsitelty, lainan voi taas uusia. Kannattaa siis kokeilla uusimista hetken kuluttua uudelleen.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-teos (julkaistu v. 2000) kertoo sukunimestä seuraavaa. Kallunki on Kuusamossa ja Sallassa 1700-luvulta asti esiintynyt sukunimi. Vielä ainakin 1990-luvun lopulla nimi oli pohjoinen, eli nimenkantajat asuivat mm. Kuusamossa, Rovaniemellä, Torbniossa, Oulussa ja Haapajärvellä. Nimi pohjautunee paikannimeen Kallunkijärvi, johon sisältyy poron päänahasta tehtyä kenkää, kallokasta, merkitsevä sana. Selitys voi liittyä myös muinaisruotsalaiseen henkilönimeen Karlunger.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo Kallunki-nimisiä kyliä olevan Kuusamossa ja Sallassa, samoin Kallunkijärvi löytyy molemmista paikoista. Kylät sijaitsevat niemillä, joiden muoto voidaan nähdä...
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan Suomen alueesta oli 1.1.2012
maata 303 893 neliökilometriä
makeaa vettä 34 539 neliökilometriä
merivettä 52 471 neliökilometriä
yhteensä 390 903 neliökilometriä
Vastaavia kaiketi virallisiksi katsottavia lukuja löytyy myös Norjan tilastollisesta vuosikirjasta
http://www.ssb.no/a/aarbok/kart/i.html
ja Norjan karttalaitoksen sivulta
http://www.statkart.no/Kunnskap/Fakta-om-Norge/Sjoarealer/Sjoomrader/
Vertailu on kuitenkin ongelmallinen, koska Norjalle kuuluu laajoja etäisiä alueita (esim. Huippuvuoret, Jan Mayen). Toisaalta merirajoista näyttää olevan erilaisia linjauksia. Olettaisin, että verrannollisin Suomen yllä mainituille luvuille on grunnlinjen rajaama alue ("Grunnlinja består av...
