Turun kaupunginkirjastossa A4:sen tulostaminen maksaa 20 senttiä, A3:sen 40 senttiä. Tulosteet maksetaan neuvontatiskiin. Ne voi maksaa käteisellä tai kortilla.
Tässä lista Seppo Jokisen teoksista ilmestymisjärjestyksessä:
• Koskinen ja siimamies. Hämeenlinna: Karisto, 1996.
• Koskinen ja raadonsyöjä. Hämeenlinna: Karisto, 1997.
• Koskinen ja pudotuspeli. Hämeenlinna: Karisto, 1998.
• Koskinen ja taikashow. Hämeenlinna: Karisto, 1999.
• Koskinen ja kreikkalainen kolmio. Hämeenlinna: Karisto, 2000.
• Hukan enkelit. Hämeenlinna: Karisto, 2001. (Wolves and
Angels, Ice Cold Crime, 2012)
• Piripolkka. Hämeenlinna: Karisto, 2002.
• Vilpittömässä mielessä. Hämeenlinna: Karisto, 2003.
• Suurta pahaa. Hämeenlinna: Karisto, 2004.
• Sana sanaa vastaan. Hämeenlinna: Karisto, 2005.
• Hiirileikki. Hämeenlinna: Karisto, 2006.
• Viha on paha vieras. Hämeenlinna: Karisto, 2007.
• Kuka sellaista tekisi....
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fi:n sivuilta löytyy tietoa Merikarvialla syntyneistä/asuvista kirjailijoista.
Tässä linkki Kirjasammon listaukseen kirjailijoista, joiden synnyin- tai asuinpaikkakunnaksi on merkitty Merikarvia: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fsws.g…
Mukana on ainoastaan kaksi elossa olevaa kirjalijaa: Juhani Syrjä (s. 1947) ja Antti Seppä (s. 1934).
Kirjasammon kirjalilija-artikkelit sisältävät elämäkertatietoa, bibliografiatietoa sekä linkkejä kirjailijoita käsitteleviin verkkolähteisiin.
Verkosta löysin myös dekkarikirjailija Juha Mäntylän (s. 1979), joka on syntyny Merikarvialla ja asuu nykyään Lapualla.
Tässä tietoa hänestä: http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=938...
Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologian ensimmäinen painos ilmestyi suomeksi v. 1947.
Googlettamalla löytyy verkkokauppojen ja antikvariaattien sivuilta mm. nämä kaksi:
http://kuvat2.huuto.net/5/ba/009322d4b84c412e1052d72ac59ea-orig.jpg
http://www.keltainenporssi.fi/search/harrastukset-ja-vapaa-aika/kirjat-…
Suomessa vain pari kirjailijaa pystyy elättämään itsensä kirjoittamisella. Runoilijat ovat kirjailijoista huonotuloisimpia. Runoilija Tommi Parkko kertoo runoilijoiden toimeentulosta näin:
"Runoilijoiden alhaisesta toimeentulosta kertoo se, että kustantaja maksaa yleensä tekijälle runokirjan kirjoittamisesta noin 1 000–2 000 euroa ja kirjaa myydään 100–800 kappaletta. Runoilija siis tarvitsee hengenpitimikseen apurahoja ja muita töitä.
– Esimerkiksi oma toimeentuloni on koostunut viimeisten kymmenen vuoden aikana pääasiassa apurahoista ja luovan kirjoittamisen opettamisesta.
Tilanne on pakottanut runoilijat miettimään, missä oma osaaminen on tarpeellista ja miten sitä voi soveltaa. Parkko on auttanut heitä uuden kehittämisessä muun muassa...
Kyseessä on kaiketikin Toivo Lyyn runo "Ensimmäinen pääsky", joka alkaa säkeellä "Yht'äkin päällä pääni / kuin helmet pisaroi: / helähti tuttu ääni, / liverrys kirkas soi...". Runo sisältyy teokseen Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (toim. Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell, Valistus, 1962).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (toim. Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell, Valistus, 1962).
The Picador book of wedding poems (Picador, 2012) sisältää niin vanhempaa kuin uudempaa häärunoutta ja voisi olla katsomisen arvoinen.
Internetissä on paljon häärunosivustoja, mutta suosittelu on vaikeaa. Kannattaa ehkä melkein itse selata niitä. Sivuja löytyy laittamalla Googleen hakufraasiksi wedding poems.
Kulosaari - Brändö: huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - villafastigheter och deras ägare (toimittanut Matti Räsänen, 2004) -kirjan mukaan Lars Sonckin tie 8 -kiinteistön on omistanut vuodesta 1997 alkaen Romencraft Oy. Tämä tieto on siis vuodelta 2004.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjasssa on selvitelty nimien alkuperää. Tulppo-nimen juuret ovat 1600-luvun Pohjois-Pohjanmaalla. Jokitulppo-nimestä on maininta vuodelta 1687. Tulppo-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Pentikäinen-nimi esiintyy jo 1500-luvulla. Se on yhdistettävissä Pentti-nimeen, joka pohjautuu nimeen Benedictus. Sukunimet-kirjaa voi lainata kirjastoista.
Zinion käyttö kirjaston kautta on asiakkaalle ilmaista, vaikka luonnollisesti kirjasto maksaa siitä, että palvelu saadaan asiakkaiden käyttöön.
Kirjastolla ei kuitenkaan kaikkia palvelun lehtiä käytössä, vaan niistä on valittu osa asiakkaiden käyttöön. Muita lehtiä voi hankkia palvelusta luettavaksi itse maksamalla. Vahingossa sen ei pitäisi tapahtua. Osoitteesta http://fi.zinio.com löytyvät maksullisen Zinion suomenkieliset sivut.
Wikipedia kertoo näin:
Vuonna 1927 Paavolainen lähti Pariisiin, jossa hän asui huhtikuusta heinäkuun loppuun saakka. Pariisissa Paavolaisen kanssa aikaa viettivät myös Mika Waltari ja Raoul af Hällström. Pariisin matkan seurauksena syntyi myöhemmin kirja Nykyaikaa etsimässä (1929). Teos oli todellisuudessa julkaistu jo erillisinä, myönteistä huomiota saaneina artikkeleina, mutta itse kirja julkaistiin kokonaisena vasta vuonna 1929.[16]
Lappeenrannan kaupungin sivuilla kerrotaan Paavolaisesta näin:
Omassa esikoisteoksessaan, esseekokoelmassa Nykyaikaa etsimässä (1929) hän pohti elämän koneellistumista ja kaupungistumista sekä esitteli uusia taidevirtauksia, joista tuon ajan Suomessa ei juurikaan tiedetty: dadaismia, futurismia, venäläisiä...
HelMet-verkkokirjastosta löytyvät esimerkiksi seuraavat suomenkieliset tietokirjat, joissa kerrotaan Kari Hotakaisesta.
Kotimaisia nykykertojia. 8 (toim. Janna Kantola, Avain, 2012)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (toim. Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Aapelista juoppohulluun (toim. Vesa Sisättö ja Jukka Halme, Avain, 2012)
Satiiri Suomessa (toim. (Sari Kivistö, H. K. Riikonen, SKS, 2012)
Kirjoituksia sankaruudesta (toim. Ulla-Maija Peltonen ja Ilona Kemppainen, SKS, 2010)
Suomalaisia näytelmäkirjailijoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa, Avain, 2010)
Suomalainen satu. 1 : Kehittäjiä ja kehityslinjoja (toim. Kaarina Kolu, BTJ, 2010)
Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (toim. Mervi Kantokorpi (WSOY,...
Helsingin kaupungin asunnot oy:ltä (http://www.hekaoy.fi/) kerrottiin, että yleistä parveketupakointikieltoa ei ole. Sieltä kehotettiin ottamaan yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään, ja näin ehkä järjestyssääntöjen kautta vaikuttamaan asiaan.
Työ ei näytä inspiroineen runoilijoita samassa määrin kuin monet muuut aiheet, mutta tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia.
Antologioita, joihin sisältyy mm. työaiheisia runoja:
Sydämeni laulu : suuri runoantologia. [4], [Mennyt maailma ja nykyaika].
Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin : valikoima runoja / toimittaneet Salme Saure ja Kaarina Sala.
Tämän runon haluaisin kuulla 3 / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen.
Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta / toim. Kalevi Kalemaa.
Päivän kierto : valikoima runoja / toim. Kai Sievers.
(Nämä kaikki ovat saatavissa Hämeenlinnan kirjastoista.)
Työaiheisia antologioita:
Työn runo puhuu : Työn runo -kilpailun satoa / toimittaneet Kaija...
Kysymys osoittautui varsin haastavaksi. Miesten ja naisten välistä ystävyyttä romaaneista kyllä löytyy, mutta melkein aina se osoittautuu alkusoitoksi romanssille.
Anna Gavaldan romaanissa Kimpassa naispuolinen päähenkilö tutustuu kahteen mieheen, joista toisen kanssa suhde muuttuu romanttiseksi, mutta toisen kanssa säilyy ystävyytenä. Dekkareissa esiintyy toisinaan ystäviksikin luokiteltavia mies-nais-työpareja. J. K. Rowlingin salanimellä Robert Galbraith kirjoittamassa dekkarissa Käen kutsu miespuolisen yksityisetsivän ja hänen naispuolisen sihteerinsä välillä vallitsee ystävyys. Peter O'Donnellin Modesty Blaise -kirjoissa päähenkilöllä on miespuolinen työtoveri ja ystävä Willie Garvin. Kotimaisista voisi ehkä ajatella Matti Yrjänä...
Alla on merirosvoaiheisia kaunokirjoja. Osa kirjoista käy myös nuorille. Toivottavasti löydät näistä mieluisia.
- Monsuuni / Wilbur Smith
- Kaappareiden vesillä / Michael Crichton
- Leo Afrikkalainen / Amin Maalouf
- Vartijat / R. A. & Geno Salvatore
- Laivojen lunnaat : romaani / Aarne Pynnönen
- Punaisen yön kaupungit / William S. Burroughs
- Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista / Celia Rees
- Prinssi Faisalin sormus / Bjarne Reuter
- Majakka maailman laidalla: seikkailuromaani Etelä-Amerikasta / Jules Verne
- Aarresaari / Robert Louis Stevenson
Tekstiiliteollisuus Oy:stä (http://www.tekstiiliteollisuus.fi/index.php?id=1) kerrottiin, että helmikuitulangassa käytetään sekoitteena helmiäiskuitua, pieniä helmen jyväsiä, jotka kemiallisen prosessin jälkeen voi kehrätä kuiduksi muun materiaalin (esimerkiksi bambuviskoosin) sekaan. Näin saadaan lankaan esimerkiksi kiiltoa. Monia muitakin kuitumolekyylejä on mahdollista samalla tavoin käyttää langan materiaalina.
Internetin sivuilta ei näytä löytyvän suomenkielistä nimeä kyseiselle hahmolle. Myöskään Kotkan pääkirjastossa paikalla olleissa DC Comicsin suomenkielisistä teoksissa ei ainakaan nopealla silmäyksellä esiintynyt Shrapnelia tai sen näköistä hahmoa. Hakemalla sanalla dc comics suomenkielisiä teoksia Kymenlaakson kirjastojen tietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta saa kyllä listan suomenkielisistä dc comicsin sarjakuvista, mutta listan tietojen perusteella ei voi sanoa, esiintyykö Shrapnel tai sen näköinen suomenkielinen hahmo teoksissa. Sen kuitenkin voi sanoa, että listan teosten nimissä ei ole sellaista nimeä, joka voisi olla suora käännös shrapnel-sanasta.
Kirjan ensimmäinen lause kuuluu suomentajilta seuraavalla tavalla:
Talvitie: ”Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä. Kellot löivät juuri kolmeatoista.”
Raittila: ’’Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä, ja kellot löivät juuri kolmetoista.’’
Juurikaan eroa niissä ei siis ole. Joissakin kirjallisuusblogeissa ja -arvosteluissa on mainintoja siitä, että suomennokset eroavat keskenään juuri sensuurin takia. Niissä ei kuitenkaan mainita mitään varsinaisia tekstikohtia.
Myöskään tutkimusta ei löydy suomennosten osalta.
Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että suomennosten väliset erot ovat loppujen lopuksi pieniä. Orwellin teos ja sen suomennokset mainitaan kaksiosaisessa sarjassa Suomennoskirjallisuuden historia (SKS, 2007). Sarjan ensimmäisessä...
