Olen itse harrastanut vanhaa luuttu- ja kitaramusiikkia - jollaista tässä selvästi on haluttu kuvata - aika pitkään, mutta vaikka tämä on ilman muuta tyylin mukaan tehty, en minäkään tunnistanut sävellystä. Tämäntyyppistä musiikkia sävellettiin aikanaan varsin paljon, mutta tarvittaisiin erinomaista musiikillista muistia erottamaan tämä suuresta joukosta - jos kysymyksessä sitten on aito vanha sävellys.
Mainoksessa soitto keskeytyy "rikkinäisen kynnen" kohdalla, joten ainakin äänitys on tehty ihan tätä tarkoitusta varten. Minun korvissani tämä varsin lyhyt esitys kuulostaa tähän mainostarkoitukseen tehdyltä pastissilta eli tyylimukaelmalta eli arvelen, ettei kyseessä ole autenttinen vanha musiikki. Taitavalle kitaristille tällaisen lyhyen...
Viola-tietokannasta en löytänyt yhtään Hilkka-nimisen valssin nuottia, mutta äänitteenä löytyi kahden säveltäjän tuonniminen valssi:
(1) Kaj Pahlman: Hilkka (levytetty 1960, tämä on soitinsävellys)
(2) Viljo Marttila: Hilkka (Ulla Ylisen sanat, levyttänyt Mauno Lampimäki vuonna 1987)
Unto Monosen sävellysten joukosta en löytänyt oikein mitään Hilkka-aiheista laulua.
On myös vaikea arvata, millä muulla nimellä voisi kulkea valssi, jossa Hilkasta puhutaan. Yritin etsiä Hilkan eri taivutusmuodoilla, mutta ei tärpännyt. Yhden sanan perusteella etsiminen on aina hankalaa, alkusanojen tai kertosäkeen muistaminen voisi auttaa. Hilkka-sanalla voidaan viitata tytönnimen lisäksi myös päähineeseen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
Laulun nuotit löytyy mm. nuottikirjasta Repullinen nuotteja, tekijä Eppu Normaali, vuodelta 1998.
Nuottikirja löytyy esim. Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Suomen sanomalehdistön historiassa (osat 5-8) on sanoma- ja paikallislehdistön hakemisto 1771-1985, mutta se on aakkosellinen ja siitä on aika hankala hakea mitä lehteä kullakin paikkakunnalla on kulloinkin luettu. Netillä on paikallislehtien luetteloita, mutta niistä ei käy ilmi historia. Näppärämpi keino on kysyä alueen kirjastolta. Tein sen ja sain tietää, että Lappeenrannan päälehti 1960-luvulla oli Etelä-Saimaa. Kokkolalaiset lukivat 1970-luvulla maakunnan päälehteä Keskipohjanmaata, Kokkola-lehteä ja Österbottningenia. Raumalla luettiin 1970-luvulla Länsi-Suomea.
Yksi englanninkielinen trampoliinivoimistelun kirja ainakin on: Trampolining (written in association with British Gymnastics). Voimisteluseura Bouncesta kerrottiin, että suomenkielisiä kirjoja ei ole. Seurasta kerrottiin myös, että turvallisuuden takia harrastusta ei pidä aloittaa kirjasta opettelemalla. Paras tapa aloittaa trampoliinivoimistelu on liittyä seuraan, jossa on koulutetut ohjaajat. Tietoa seuroista löytyy Suomen voimisteluliiton sivujen kautta:
http://www.voimistelu.fi/voimistelutoiminta/lajit/trampoliinivoimistelu/
Pieni määrä stressiä voi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja estää esimerkiksi ikävystymistä. Voimakas ja pitkään jatkunut stressi johtaa kuitenkin monenlaisiin haitallisiin oireisiin, muutoksiin terveydessä ja jopa sairauksien puhkeamiseen. Ihmiset reagoivat kuitenkin hyvin yksilöllisesti samankin kaltaiseen tilanteeseen: oireet voivat olla psyykkisiä, fyysisiä tai niitä ei juurikaan ole. Aihetta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu hyvin paljon. Yllä olevat tiedot ja tietoa vaikutuksista tarkemmin löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n sivuilta:
http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stre…
Työterveyslaitoksen Työ Terveys Turvallisuus –lehti (2011/8) listaa stressin vaikutuksia...
Todistuksen kielitaidosta saat suorittamalla yleisen kielitutkinnon. Yleinen kielitutkinto on virallinen, aikuisille suunnattu kielitutkintojärjestelmä, johon voi osallistua kuka tahansa. Tutkinnon voi suorittaa yhdeksässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi, venäjä) kolmella eri tasolla (perus-, keski- ja ylin taso). Lisää tietoa yleisestä kielitutkinnosta löytyy Opetushallituksen sivuilta:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitut…
Oma paljon lukeva tyttäreni on ahminut näitä noin 12-14 vuoden iässä ja muistelen hänen kyllä arvostaneen sarjaa sen monitasoisuuden ja -mutkaisuuden takia. Kirjoittajanimi "Erin Hunterin" taakse kätkeytyy neljä naiskirjailijaa, joten sarjan laajuus selittyy osin monella kirjoittajalla. Ihan pienille lukijoille sarjan kissaklaanien taistelu voi olla turhan rajua, mutta uskoisin, että 10-vuotias voi hyvin kokeilla, maistuisiko tällainen kissojen maailmaan rakennettu fantasiaympäristö.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Mieleen tulee ainoastaan nykydekkareita, joissa on mukana virolainen henkilö. Esimerkiksi Ilkka Remes:Riskiraja, Olavi Kokko:Luvattu maa, Juha Numminen: Henkipatto, Jarkko Sipilä: Likainen kaupunki; Anna Jansson: Loputon uni ja Matti Rönkä: Tappajan näköinen mies.
Kirjasammon sivustolta yritin myös hakea, mutta en löytänyt. Varmaankin joku lukijoistamme keksii kirjoja aiheesta.
Viro keskukselta voisi myös kysyä.
http://www.eestimaja.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1968137__Sriskiraja__Origh…
Varsinaisia tutkimuksia lienee aika vähän, alla joitakin nimekkeitä, joista voisi löytyä lisää viitteitä. Osa on monien tekijöiden artikkelikokoelmia.
Kettunen, Paavo
Kätketty ja vaiettu : suomalainen hengellinen häpeä. - Kirjapaja, 2011.
Uskonnon kahdet kasvot : mielenterveyden tuki vai taakka. - Suomen mielenterveysseura, 1995
Terveyskasvatuksen neuvottelukunta
Uskonto ja terveys. - Valtion painatuskeskus, 1990.
Pakaslahti, Antti ja Huttu, Matti (toim.)
Kulttuurit ja lääketiede. - Duodecim, 2010.
Teinonen, Timo
Terveys ja usko. - Kirjapaja, 2007.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito. - Kirjapaja, 1986.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito kuolevan tukena. - Kirjapaja, 2013.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito : lähimmäisenä kuolevalle. -...
Tässä täytyy etsiä Tee itselle tai lahjaksi -nimistä teosta. Keinun ohje on osassa 106, jonka ISBN on 952-5036-05-7. Tätä sarjaa on myös Kymenlaakson kirjastoissa. Keinun ohjeen sisältävä osa 106 on myös Kouvolan pääkirjastossa.
Hei! Valitse hakupalkin alta "tarkennettu haku" ja sieltä alasvetovalikosta hakusanan sijaan aihe. Kirjoita hakusanaksi "elämäkerrat". Hakutulosta voi rajata tulosten vasemmalla puolella olevasta palkista: Suomeen sijoittuvia elämäkerroiksi merkittyjä kirjoja on Helmetissä 992 kappaletta.
Vinkki: Voit myös kirjoittaa etusivun hakukenttään suoraan "d: elämäkerrat" saman haun suorittaaksesi.
Kirjasto 10:ssä on ryhmätyötila, joka on varattavissa järjestöjen, yhdistysten ym. pienryhmien ei-kaupalliseen käyttöön. Tilaan mahtuu noin 12 henkilöä. Tilassa on yksi kiinteä tietokone, dataprojektori, useita sähköpistokkeita kannettaville tietokoneille sekä langaton verkko.
Huoneen voi varata puhelimitse (puh. 09 3108 5000)tai "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto 10:n kohdalta, työtila nro 40.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Yhteystied…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Tämä Gloucesterin repliikin ensimmäinen rivi William Shakespearen näytelmän Henrik VI kolmannesta osasta on näytelmän viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1907 näin:
Ain’ ounoo syypää pahaa;
(poliisiks’ varas luulee joka pensaan.)
Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2007 sama kohta kuuluu näin:
Epäluulo vaanii aina syyllistä (---).
Lähteet:
http://www.shakespeare-online.com/plays/3kh6_5_6.html
William Shakespeare: Kootut draamat V. (suom. Paavo Cajander, WSOY, 1958)
Shakespeare, William: Henrik VI. Kolmas osa (suomentanut Matti Rossi, WSOY, 2007)
Kirjastokortti on aina ilmainen ja sellaisen voi saada itselleen mistä tahansa kunnan- tai kaupunginkirjastosta rekisteröitymällä kyseisen kirjaston asiakkaaksi. Lahden kaupunginkirjaston e-kirjoihin pääsee käsiksi rekisteröitymällä Lahden kirjaston asiakkaaksi kirjastossa paikan päällä. Mukaan tulee varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Ilmoittautuessasi Lahden kirjaston asiakkaaksi voit aktivoida Asikkalan kirjastokortin toimimaan Lahden kirjastoissa, jolloin voit yhdellä ja samalla kortilla asioida sekä Asikkalassa että Lahdessa. Sinun tulee siis kertaalleen asioida Lahden kaupunginkirjaston jossakin toimipisteessa, jolloin saat tarvitsemasi kirjastokortin numeron ja pin-koodin. Kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla pääset...
Myös Helsingin kaupunkiverstaalla (ent. Kohtaamispaikka) on VHS-digitointilaite. Siellä olevan laitteen avulla voi DVD-levylle siirtää aineistoa kamerasta, jossa on RCA-liitäntä. Näin ollen, mikäli sinulla on laite, joka käyttää mini dv- tai super 8 -formaattia ja jossa on yhteensopiva ulostuloliitäntä, sen pitäisi olla mahdollista Kaupunkiverstaan laitteella. Luultavasti tämä onnistuisi myös Nöykkiön vastaavalla laitteella.
Minidv- ja Super 8 -adaptereita ei kirjastolla näihin laitteisiin ole. Tallennetta ei pysty siirtämään DVD:lle ilman digitointilaitteen kanssa yhteensopivaa kameraa tai soitinta.
Pääkaupunkiseudulla on kymmenessä kirjastossa VHS-DVD -digitointilaite. Löydät nämä kirjastot HelMet.fi-etusivulta valitsemalla Kirjastot ja...
Valitettavasti alkuperä ei selvinnyt. Kyseistä sukunimeä ei mainita laajoissa sukunimikirjoissa; Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988 tai Hanks, Patrick, A dictionary of surnames, Oxford University Press, cop. 1988.
Genanetin mukaan Jahan -sukunimeä esiintyy eniten Euroopassa.
http://fi.geneanet.org/sukunimi/JAHAN
Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen mukaan nykyisenä nimenä 16 henkilöllä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjallisuuden Finlandia-palkinto myönnettiin Johanna Sinisalolle vuonna 2000 hänen teoksestaan "Ennen päivänlaskua ei voi".
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Apalkinto835608684027240
