Työntekijät ja asiakkaat suhtautuvat kukin omalla tavallaan asiaan. Hygienia korostuu arjessa, käsihygienia, nenäliinaan aivastaminen ja ainoastaan terveenä töihin tuleminen. Nämä ovat tietenkin asioita, joiden muutenkin pitäisi olla itsestään selvyyksiä. Ihmiset liikkuvat vähemmän kaiken kaikkiaan. Tällä hetkellä tietämys viruksesta, sen tarttumisesta ja tilanteesta maassamme on koko ajan käymistilassa. Mitään päätöksiä sulkemisista tai muista vastaavista ei vielä ole. Nämä päätökset ja niistä tiedottaminen ovat tällä hetkellä kuntien vastuulla.
Ajankohtaista tietoa viruksesta THL:n sivulla, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19.
THL:n sivuilta löytyy myös...
Leo Lastumäen esittämä ”Hei juu Finlandia” -kappale on julkaistu ”Syksyn sävelsatoa” -äänitteellä, joka on Kansalliskirjaston Finna-tietokannan sekä Fenno-levytietokannan (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) mukaan julkaistu C-kasettina vuonna 1973, LP-levynä 1971 sekä äänisilmukkakasettina 1973.
Äänitteen eri versiot löytyvät Kansalliskirjastosta:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Hei+Juu+Finlandia%22&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
"Syksyn sävelsatoa" -äänilevyversiota voisi kuunnella Kansalliskirjastossa paikan päällä, kotilainaan äänitteitä ei saa.
Kyseistä kappaletta ei valitettavasti löydy kotiin lainattavaksi Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kappaletta on näköjään toivottu kuultavaksi myös Yleisradion...
The World Fact Book antaa vastaukseksi kysyttäessä maailman yleisintä ikää 29,6 vuotta (2015). Se on kuitenkin mediaani-ikä, joka kertoo, että puolet maapallon väestöstä on nuorempaa kuin 29,6 vuotta, puolet taas vanhempaa. Varsinaisten osumien määrää se ei paljasta.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole asiakaskäyttöön paperisilppuria kuten joissakin muissa kirjastoissa https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/paperisilppuri
Lounais-Suomen jätehuolto ottaa vastaan tietoturvajätettä, mutta se on maksullista
https://www.lsjh.fi/fi/jatelaji/tietoturvajate/
https://www.lsjh.fi/wp-content/uploads/vastaanottomaksut-pienille-jate-erille-2020-fin.pdf
Sinun on mahdollista tulostaa omalta laitteeltasi, eli vaikkapa läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tästä eteenpäin voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Lisäohjeita löydät täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/...
Jos tulkitsen oikein, pienet kirjaimet tarkoittavat pienen oktaavialan säveliä ja suuret kirjaimet suuren oktaavialan säveliä. Näistä sävelistä mieleeni tulee The Seekers -yhtyeen esittämä kappale "Walk with me", jonka on säveltänyt ja sanoittanut Tom Springfield. Suomeksi sen on levyttänyt esimerkiksi Anki nimellä "Päivän vain" Juha Vainion sanoin ja Hanna Ekola nimellä "Kuljethan" Kari Pesosen sanoin. Osuinkohan oikeaan?
The Seekers: "Walk with me" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=m0Q3QT6CEaU
Anki: "Päivän vain" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=IMF9NkCzABE
Kyseisessä digitreenit-jutussa on kattavasti käsitelty wifi-verkkojen ominaisuuksia. Hyvä nyrkkisääntö tosiaan on, että wifi kannattaa ottaa pois päältä, jos sitä ei tarvitse. Avoimien wifi-verkkojen kanssa tulee noudattaa varovaisuutta, sillä akun kulutuksen lisäksi niiden käyttöön liittyy suuria tietoturvariskejä.
Viestintäviraston sivuilla on lukuisia artikkeleita wifi-verkkojen käytöstä ja niiden turvallisuudesta:
https://legacy.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/tietoturvanyt/2014/09/ttn201409171602.html
https://legacy.viestintavirasto.fi/viestintavirasto/blogit/2017/mitawifi-verkkojenturvattomuudestaseuraakayttajalle.html
Artikkelissaan ”Virsikirjan suomennushistoriaa” (teoksessa Suomennuskirjallisuuden historia I, toim. H.K. Riikonen, U. Kovala, P. Kujamäki & O. Paloposki, SKS 2007) Taru Kolehmainen toteaa, että virsikirjauudistuksen lähtökohtana oli kieliasun tarkistaminen. Näin ollen vuoden 1986 virsikirjasta pyrittiin poistamaan yleiskielessä harvinaiset ja vanhahtavat muodot. Kolehmaisen artikkelin mukaan vuoden 1986 virsikirja on kuudes varsinainen virsikirja. Sitä edelsivät Jaakko Finnon (Suomalaisen) virsikirja (noin 1583), Maskun Hemmingin virsikirja (noin 1605), vuoden 1701 virsikirja, vuoden 1886 virsikirja sekä vuoden 1938 virsikirja. Kolehmainen kirjoittaa, miten pyrkimys tasa-arvoon näkyy vuoden 1986 virsikirjan sanastossa. Esimerkiksi...
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan, että "koronavirukset ovat saaneet nimensä komeasta ulkomuodostaan (latinan corona merkitsee kruunua). Viruksen pinnalla olevat proteiinipiikit tuovat mieleen kruunun tai Auringon koronan eli uloimman kaasukehän".
https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana/kuukauden_sanat_2020/kuukauden_sana_tammikuussa_2020_on_koronavirus.32949.news
Hyviä, vaativia ja kotimaisia kirjoja lopputyöhön voisivat olla esimerkiksi seuraavat teokset:
Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut (1967)
Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (1978)
Pirkko Saisio: Kainin tytär (1984)
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani (2004)
Sofi Oksanen: Puhdistus (2008)
Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (2015)
Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta (2015)
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (2016)
Saara Turunen: Sivuhenkilö (2018)
Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (2018)
Pontus Purokuru: Römaani (2019)
Lisää lukuideoita voi saada esimerkiksi selaamalla Kirjasammosta Kalevi Jäntin palkinnon voittaneita teoksia (linkki) tai kurkistamalla Ylen Kirjojen Suomen valitsemaa...
Matti Helminen on vastannut tämän kaltaiseen kysymykseen Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta-palstalla 20.5.2014. Helmisen mukaan korkean iän tai sairauden heikentämät eläimet saattavat pyrkiä kätkeytymään piiloutuakseen saalistajilta. Eläimen kuoltua sen raato joutuu raadonsyöjien ruuaksi ja lopulta pieneliöt ja bakteerit hajottavat loput. Helmisen koko vastauksen voi lukea tästä:
https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-elaimilla-hautausmaita/
Tätä on kysyttävä terveydenhuollon ammattilaisilta. Tällä hetkellä koronasta ei ole paljon tietoa, mutta se lisääntyy kuitenkin koko ajan. Uutta tietoa julkaistaan THL:n sivuilla, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…. Sieltä löytyy myös usein kysyttyjen kysymysten lista, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…. Sieltä en löytänyt tällaista vastausta, joten on syytä kysyä asiaa omasta terveyskeskuksestaan tai työpaikan terveyspalveluista. Esimerkiksi Vantaalla yhteystiedot löytyvät ja neuvontanumerot löytyvät täältä, https://www.vantaa.fi/uutisia/terveys_ja_sosiaalipalvelut/101/0/149703
Matkalla olevan varauksen tietoja ei voi muuttaa. Paras keino lienee soittaa suoraan noutokirjastoon, kun kirja on tullut perille noudettavaksi.
Siellä henkilökunta voi lainata kirjan teille valmiiksi ja siirtää syrjään noudettavaksi. Harmi kyllä kyseinen opus lienee jo lähtenyt eteenpäin, mutta vastaavissa tapauksissa keinoa voinee soveltaa.
Nils-Aslak Valkeapään teoksen Ruoktu váimmus (1985, engl. Trekways of the wind) osien nimet ovat englanninnoksessa White spring nights (Giđa ijat čuovgadat), Bluethroat, twitter, sing ja Streams' silver veins.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3796766#toc
https://finna.fi/Record/helka.1267467
Finna-tiedonhakupalvelussa (https://www.finna.fi/) voi etsiä aineistoa yli 300 organisaation kokoelmista. Forbes Suomi -lehden numeroita löytyy esimerkiksi Svenska handelshögskolanin kirjastosta: https://www.finna.fi/Record/hanna.659656.
Näissä kahdessa opinnäytetyössä on käytetty "pyhä minimalismi" -vastinetta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/130526
https://www.theseus.fi/handle/10024/149514
