Kirkes-kirjastojen aineisto voidaan palauttaa myös toiseen kirjastoon. Lainattu aineisto voidaan palauttaa maksutta oman kunnan kirjastoon. Jos aineisto palautetaan muuhun kuntaan kuin mistä se on lainattu, palautuksesta peritään nidekohtainen kuljetusmaksu 0,50 euroa / kpl.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Nina Hurman kaksi edellistä kirjaa, Yönpunainen höyhen ja Hatuntekijän kuolema, ovat ilmestyneet 2013 ja 2014. Parin vuoden takaisessa blogissa hän kertoo kolmannen osan kirjoittamisesta. Ainakaan vielä se ei ole ilmestynyt, eikä meilläkään ole enempää tietoa tilanteesta. Ehkäpä hänen kustantajansa Gummerus tietäisi enemmän:
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa lahjoituskirjoja tarveharkintaisesti, pääsääntöisesti uudehkoja tai muuten kysyttyjä teoksia. Lukion kurssikirjoissa on yleensä ongelmana se, että painokset ja niiden sisällöt vaihtuvat nopeaan tahtiin. Vanhat oppikirjat eivät siis välttämättä ole ajanmukaisia tai tarpeellisia kirjastojen kokoelmien kannalta.
Jos haluat lahjoittaa omia kirjojasi kirjastolle, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä lähikirjastoosi ja kysyä onko kyseisille kirjoille tarvetta. Joissain kirjastoissa on myös kirjojen kierrätyspisteitä. Niihin voi viedä pienehköjä määriä hyväkuntoisia kirjoja, joita muut asiakkaat voivat ottaa omaan käyttöönsä.
Jean-Paul Sartren postuumisti julkaistua teosta Vérité et existence (Gallimard, 1989) ei ole julkaistu suomeksi. Teos julkaistiin englanniksi vuonna 1992.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tilastoa lainvalmistelun kestosta ei ole. Osviittaa lainvalmistelun kestoon antaa Eduskunnan verkkosivulla Lainvalmistelun vaiheet -sivu https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/Sivut/default.aspx sanotaan näin: Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Näin yksittäisen lain valmistelu kestää enintään neljä vuotta eli vaalikauden ajan.
Jos kuitenkin lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.
Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä...
Oi Herrani, oi Luojani on osa Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Juhani Konolan säveltämää Juhlamessua (2001). Laulun sanat näyttävät löytyvän ainoastaan messun nuotista, joka kuuluu useidan Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4703576#toc
https://finna.fi
Keanu Reevesin ja Alexandra Grantin teoksia Ode to happiness (Steidl Publishers, 2011) tai Shadows (Steidl, 2014) ei ole minkään suomalaisen kirjaston kokoelmissa.
https://www.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Olisikohan kyse Juhani Ahon lastusta Tuomiokello. Kyseinen lastu on julkaistu myös teoksessa Lastuja : valikoima kouluja varten, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1905 ja sen jälkeen siitä otettiin useita uusintapainoksia, mm. vuosina 1914, 1929 ja 1930.
Vuoden 1905 valikoima on digitoitu ja luettavissa myös verkossa. Tuomiokello on teoksen sivulla 116.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100438/Lastuja_valikoima_kouluja_varten.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuomiokello-lastun voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Juhani Aho: Valikoima lastuja (WSOY, 2011), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8aee85e4-0b16-4c77-bf38-7a0b89bdc90a
Romanttisia kirjoja (jotkut niistä samalla myös humoristisia) ovat esimerkiksi:
Mero, Nina. Englantilainen romanssi
Keyes, Marian. Aikalisä (ja muita hänen kirjoja)
Santopolo, Jill. Valo jonka kadotimme ja Kun sanat eivät riitä
Moyes, Jojo. Elä rohkeasti (ja muita hänen kirjoja)
Martin-Lugand, Agnes. Huolet pois, elämä on helppoa
Eberlen, Kate. Miss you
Vaara, Amanda. Majatalo Villa Venla -sarja
Huumoria löytyy mm seuraavista:
Karhunen, Anna. Kaverin puolesta kyselen (perustuu podcastiin)
Tervo, Kati. Rapsuta minua ja muita kirjoituksia
Kyrö, Tuomas. Mielensäpahoittaja-kirjat
Härkönen, Anna-Leena. Ihan ystävänä sanon
Hanhiniemi, Pauli. Kaukopuhelu
Waris, Helena. Nuorgamin vettä
Fantasiakirjallisuutta ovat esim.:
Kuusenoksa. Anu....
Tiettävästi vanhimmat painetut suomalaiset alkuperäissadut ovat Christfrid Gananderin kokoelmaan Uudempia uloswalituita satuja (1782) sisältyneet kaksi eläinsatua "Yxi kijski (rökäs) ja lohi" sekä "Sika ja kettu". Muut Gananderin kirjan neljästätoista sadusta on mukailtu ulkomaisista lähteistä. Suomenkielisen taidesadun isänä pidetään kuitenkin vuosisata myöhemmin vaikuttanutta Tyko Hagmania, joka vuosina 1882-93 julkaisi viisi kokoelmaa Satuja ja runoja lapsille.
Ensimmäiseksi suomalaiseksi lastenkirjaksi on joskus mainittu Herman Emanuel Hornborgin vuonna 1818 julkaisema Wähän totuutta, kolmessa jako-luokassa, olkoonkin että kovinkaan lastentajuisia Hornborgin "lupilupaiset sadut" eivät ole. Varhaisimpana suomenkielisenä...
Kyseessä on Einari Vuorelan runo Lokakuu, joka alkaa juuri noin. Runo on kokoelmasta Unhoituksen maa (1937), mutta se on sisältynyt myös ainakin alakansakoulun lukukirjaan Urho Somerkivi: Lasten neljäs lukukirja (ensimmäinen painos vuonna 1960).
Voit tarkastaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tähän ei löytynyt suoraa vastausta. Kysymys sopisikin tietokilpailuun. Vastauksen voi selvittää oheisen Wiki-taulukon avulla:
https://en.wikipedia.org/wiki/Living_presidents_of_the_United_States
Siinä on listattu kronologisesti samanaikaisesti elossa olleet presidentit .Tarkastelukohtina ovat presidentin viran vastaanottohetket sekä presidenttien kuolinpäivät. Henkilönimien linkeistä pääsee katsomaan kunkin elinvuodet, mutta helpompaa lienee avata vierelle taulukko, johon on koottu presidenttien kuolinpäivät ja ikä tuolloin:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_presidents_of_the_United_States_b…
Kysymyksen kuvaama tilanne oli esimerkiksi Reaganin kaudella 1980-luvulla.
Teoksessa Ydinvoima ja innovaatiot (2008) käsitellään myös toriumia (s. 23-27). Kirjan saatavuus selviää Vaskista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.631957 mutta se on luettavissa myös PDF-muodossa Energiateollisuus ry:n verkkosivuilla https://energia.fi/files/276/ydinvoima_ja_innovaatiot.pdf
Konsepti, jossa tutuista hiteistä esitetään kimittävällä "smurffiäänellä" laulettuja versioita on kehitetty Hollannissa jo 1970-luvun loppupuolella. Laajempaan suosioon smurffimusiikki meillä ja monessa muussa maassa nousi 1990-luvulla.
Smurffien rallatukset jakavat ehkä mielipiteitä, mutta ainakin Suomessa näitä albumeja on myyty valtavasti. Vuonna 1996 julkaistua Tanssihitit Vol 1 -levyä kaupattiin täällä lähes 175 000 kpl ja kaikkinensa smurffimusiikki on yltänyt miljoonamyyntiin.
Hollannin ja Suomen lisäksi wikipedia mainitsee smurffilevyjen olleen jossakin vaiheessa Norjassa suosittuja. Puolassakin ne ovat menneet hyvin kaupaksi. Britanniassa listasijoituksia on myös kertynyt. Tšekki, Saksa, Italia, Unkari ja Japani luetellaan...
Kun et kerro, mistä kirjastosta olet laskun saanut, kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, joka laskun on lähettänyt. Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kirjastot.fi/kirjastot
Valtaosassa löytämistämme lähteistä mainitaan, että nimitys "Jack the Ripper" on oletettavasti peräisin yhdestä niistä monista kirjeistä, joita poliisi sai syksyllä 1888 Whitechapelin murhien aikaan. Monia noista kirjeistä pidetään kuitenkin huijauksena, että ne eivät olisi oikean murhaajan käsialaa, vaan sensaationhakuisten toimittajien kynästä. Mutta 'Jack the Ripper' -nimitys oli siis valtaosan lähteistä mukaan käytössä jo murhien aikaan.
Lähteitä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Dear_Boss_letter
http://www.bbcamerica.com/shows/ripper-street/blog/2012/12/the-origin-of-the-name-jack-the-ripper
https://www.casebook.org/intro.html
https://www.historic-uk.com/HistoryUK/HistoryofEngland/Jack-the-Ripper/
Kirjallisuutta aiheesta: ...
Kyseessä on kaiketikin Seppo Urpelan kuunnelma Matti Joenmutka matkalla Jäämeren tielle (1973). Kuunnelmaa ei valitettavasti ole kuultavissa missää, mutta sen voi lukea teoksesta Suomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970 - 74 (toim. Solja Kievari ja Terttu Talonen, Otava, 1976).
Kuunnelma edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton EBU:nkuunnelmakatselmuksessa Ranskassa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26192
Seppo Urpela Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985659874
Seppo Urpela Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Urpela
