Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Antti Tuurilta on englanninnettu kaksi teosta. Ne ovat Pohjanmaa (A day in Ostrobothnia, käännös Anselm Hollo, Aspasia Books 2001) ja Talvisota (The Winter War, käännös Richard Impola, Aspasia Books 2003).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tässä vinkkejä hauskoista ja jännittävistä kirjoista:
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Kunnas, Noora: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot
Laajarinne, Jukka: Isä vaihtaa vapaalle; Uskomattomia selityksiä
Mikkelinen, Jerry: Maltti ja Valtti -kirjat
Montefiore, Santa: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Noronen, Paula: Yökoulu-sarja
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä -kirjat
Pilkey, Dav: Koiramies-kirjat
Pitkänen, Pasi: Kadonneiden eläinten saari
Reeve, Philip: Shen ja mopsit, Emily ja huvipuisto
Strid, Jakob Martin: Jättipäärynä joka kasvoi talon kokoiseksi
Troll: Mestarietsivät Peppunen -sarja
Kirjoille on hankala antaa yleispäteviä ikäsuosituksia, sillä lapset ovat hyvin erilaisia. Harry Potter- ja Kepler62 -sarjojen...
Vuonna 1953 tapahtuneesta Kyllikki Saaren surmasta ei ole koskaan syytetty ketään, mutta epäiltyjä on ollut kymmeniä. Anssi Orrenmaan Seura-lehdessä vuonna 2014 ilmestyneessä artikkelissa tapauksen tutkinnanjohtaja kertoo, että selvitettyjä tutkintalinjoja on yhteensä 370 ja mappeihin koottua aineistoa "vaatekaapillisen verran". Oletettavaa siis on, että hyvin monenlaisia mahdollisia tapahtumakulkuja on selvitetty. Poliisin tutkimusten lisäksi tapaus on ollut suosittu spekulaation aihe myös paikkakuntalaisille ja muille kiinnostuneille. Artikkelissa esitellään joitakin tunnetuimpia teorioita: https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/kyllikki-saari-surma-1953-suohaudan-m….
Tapaukseen liittyvää tietoa, uutismateriaalia ja dokumentti YLE:n Elävässä...
Asia on helpointa toteuttaa niin, että säädät Firefoxin tallentamaan kaikki ne välilehdet, jotka ovat olleet auki, kun selainohjelma suljetaan. Se onnistuu Firefoxin asetuksista kohdasta ”Yleiset”. Sitten valitse otsikon ”Käynnistys” alta ”Palauta edellinen istunto”. Tuon valittuasi voit aina huoletta sulkea selaimen, ja kun avaat selaimen uudestaan, samat välilehdet ilmestyvät automaattisesti esiin. Se säästää tosiaan paljon vaivaa, kun ei tarvitse avata niitä kaikki yksitellen uudestaan.
Jonkin tapahtuminen 10 vuoden sisään tarkoittaa sitä, että sen toteutumiseen menee korkeintaan 10 vuotta, mutta periaatteessa asia voi tapahtua vaikka jo huomenna tai seuraavan tunnin aikana. Mitään vähimmäisaikaa ilmaus ei sisällä. Toki käytännön elämässä voi olla suhteellisen vähän sellaisia asioita, joiden mahdollinen toteutumisväli olisi yhdestä tunnista kymmeneen vuoteen.
Jos erilaiset aikailmaisut kiinnostavat, osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_%282015-2019%29/viikon_vinkit_2018/tuohikuussa_vuonna_miekka_ja_kirves.27453.news löytyy koko joukko Kotuksen linkkejä monenlaisia aikailmauksia käsitteleviin kirjoituksiin.
Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’.
Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.
Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016)
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin
Jake Nyman on laatinut listan Hectorin suomeksi levyttämistä, hänen itsensä sanoittamista kappaleista.
Suluissa on alkuperäisen levytyksen esittäjä ja kappaleen nimi. Jotkut Hectorin sovitukset perustuvat tosin originaaliesitysten jälkeen ilmestyneisiin myöhempiin versioihin.
Ainokainen (The Beatles: She's a Woman)
Ei mittään (The Fugs: Nothing)
Elämä on politiikkaa (Bob Dylan: Political World)
Hassu huilumies (The Beatles: Fool on the Hill)
Hei leidi hei (Bob Dylan: Lay Lady Lay)
Huomenta tyyny (Larry Finnegan: Good Morning Tears)
Jäi talo tyhjilleen (Consortium: Copper Coloured Years)
Jos lehmät osais lentää (David McWilliams: The Days of Pearly Spencer)
Jos lukisit kuin kirjaa (Gordon Lightfoot: If You Could Read My Mind)...
16.5.1918 Senaatintorilla otetussa kuvassa P. E. Svinhufvudin ja Mannerheimin välissä on Gösta (Carl Gustaf) Theslöf.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19221117:3
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19360620:2
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3661
Eino Leinon runo Virta venhettä vie –runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Pyhä kevät (1901).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100760/Pyha_kevat_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo Höyhensaaret ("Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin…”) on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898), sen ensimmäinen runo sikermästä Hymni.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649-images.html
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Bibliografisten tietojen merkitseminen englanniksi ei edellytä sanan "teoksessa" käyttöä.
Englanninkielisesssä maailmassa on käytössä useita eri tapoja merkitä artikkeleiden bibliografiset tiedot.
Alla esimerkkejä (lisää löydät lähdelinkeistä).
Aikakauslehti.
Tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, vuosikerta, numero, sivut joilla artikkeli esiintyy:
Gray, L 2018, 'Exploring how and why young people use social networking sites', Educational Psychology in Practice, vol. 34, no. 2, pp. 175-194.
Sanomalehti.
Tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, julkaisen päivämäärä, sivut joilla artikkeli esiintyy:
Lewis, S. (2015) ‘Rainbow support for York pride...
Ensimmäinen sitaatti on Aaro Hellaakosken runo sikermästä Lyhyesti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran teoksessa Huojuvat keulat (1946).
Toinen sitaatti ei ole Hellaakoskea, vaikka joissakin yhteyksissä niin kerrotaankin. Kyseessä on Leena Laakkosen sanoitus Ilkka Pettersonin säveltämään kappaleeseen Iltapäivän tango (1981). Kappaletta ei ole julkaistu nuottina, eikä sanoja ole painettu. Vanhin äänite, jolla kappale on kuultavissa, on Oikku ja vapaus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620561#componentparts
https://finna.fi/
Riippuu, mitä "hyvällä" tarkoitetaan tässä yhteydessä. Vain ani harva voi olla aivan huipputasolla hyvä jossakin asiassa, mutta kukaan ei voi olla huipputasolla hyvä monella eri alalla. Jos taas ei vertaile itseään maailman huippuihin, voi ahkeran harjoittelun kautta lähes minkä tahansa asian oppia hallitsemaan varsin hyvin.
Ulf Löfgrenin Onnimannin taikaluola (Precis som du vill,1971) löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi, kun kirjastot taas avataan.
Mikäli haluaisit ostaa kirjan omaksi, kannattaa kirja etsiä antikvariaateista. Helpoimmin se käy nettiantivariaateissa.
https://finna.fi/Record/helmet.1386401
Näillä tiedoilla vaikuttaisi, että kyse on tanskalaisen taidemaalarin Carl Wentorfin (1863–1914) teoksesta otetusta valokuvasta tehdystä painokuvasta, jonka on julkaissut tanskalainen kustantaja Alex Vincent's Kunstforlag. Kyseinen taidekustantaja julkaisi taideteosten kuvia muun muassa postikortteina. Kustantaja Alex Vincent (1861-1916) perusti yrityksensä Kööpenhaminassa 1890. Yrityksen toiminta jatkui ainakin 1950-luvulle asti.
Tanskan kuninkaallisen kirjaston digitaalisissa kokoelmissa on kuvia useista Wentorfin teoksista, mutta ei valitettavasti juuri kyseisestä taulusta.
Lähteet:
Carl Wentorf Kunstindeks Danmark –sivustolla.
Alex Vincent's Kunstforlag Pia & Per Sørensenin kotisivulla.
Peter Sandström sopii hyvin näihin määritelmiin, esim. romaani Laudatur. Samoin sopivat Olli Jalonen ja Leena Parkkinen. Lisäksi, jos Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti ovat vielä lukematta, uskon niiden vetoavan. Anni Kytömäen Kultarinta ja Kivitasku ovat luonnon kauneutta tarkasti kuvaavia, lavean kertovia teoksia (myös useita sukupolvia mukana). Laura Lähteenmäen romaani Korkea aika sopisi myös minusta tunnelmaltaan joukkoon. Jos ulkomaiset kirjat kiinnostavat, suosittelisin Alice Munron novelleja ja John Williamsin romaaneja, erityisesti Stoner.
Kaunokirjallisuuden kuvauksia löytyy palvelusta Kirjasampo.fi.
Kappaleen sanoituksessa kertoja olevansa ihastunut tai rakastunut laulun kohteeseen, joka kiusoittelee häntä. Tunne on polttava (burning), mutta kuitenkin kertojan mielestä miellyttävä.
Musiikin opetusta aloiteltiin Suomessa 1790-luvulla mm. erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin, mutta se vakiintui vasta 1800-luvulla. Ensimmäinen varsinainen musiikkipisto oli Helsingin musiikkiopisto, joka perustettiin vuonna 1882 (lähde: Oulun kaupunki), ja joka sekin oppilaitostui varsin pian. Nykyisin Helsingin musiikkiopisto tunnetaan nimellä Sibelius-akatemia.
Suomalaisten ja eurooppalaisten musiikkioppilaitosten historiaa on tutkinut laajasti Jukka Kuha (2017): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185259/suomenmu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
