Tässä muutama aihetta hieman eri näkökulmista tarkasteleva tiedeartikkeli:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2527715/
https://www.researchgate.net/publication/299599996_The_Rationality_of_a_Social_Animal
https://link.springer.com/article/10.1007%2FBF00143286
Känni-sanaa on käytetty merkityksessä 'humalatila' vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien ja kirjakieleemme se on tullut vasta 1900-luvulla, joten on hyvin mahdollista, että sukunimellä Känninen ei varsinaisesti ole tekemistä humalan kanssa. Känni humalan synonyyminä on todennäköisesti lainaa ruotsin sanasta känning, joka alun perin merkitsee tuntoa, tunnetta tai tuntemusta, mutta jolla on myös merkitys 'lievä humala, hutikka'.
Kännille löytyy kielestämme myös humalaa vanhempi merkitys - sekin, tosin, tavallaan (väki)juomiin liittyvä: Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan mukaan känni on 'yksi- tai kaksikorvainen puutuoppi'. Sille läheistä sukua oleva kännikkä taas on 'pullomainen savi- tai kiviastia'. Tämän kännin...
Sukulaisten lisäksi ikäihmisiä voi digitalisoinnin ongelmissa auttaa myös esimerkiksi kirjastojen digiapu, jolloin apua tai opastusta antavat esimerkiksi alan opiskelijat tai järjestöjen vapaaehtoiset. Apua tarjoavat myös monet kuntien ja järjestöjen hankkeet. Toivottavasti tieto näistä mahdollisuuksista tavoittaa mahdollisimman monet iäkkäät, vaikka nyt korona-aikana tämäkin toiminta on katkolla.
Testamentin voi edelleen kirjoittaa myös käsin.
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://...
Laktoosi eli maitosokeri erotetaan maidosta kromatografisesti. Tällöin laktoosimolekyylit eristetään muusta aineesta ja lopputuloksena on täysin laktoositon tuote. Kromatografia on monimutkainen ja pitkä prosessi, mistä syystä laktoosittomat maitotuotteet ovat usein kalliimpia kuin ne, joista ei ole käsitelty laktoosia pois.
Kromatografisessa menetelmässä maitoon ei lisätä mitään vaarallisia kemikaaleja, vaikka kemiallisesta prosessista onkin kyse. Menetelmä perustuu siihen, että eri molekyylit ovat kooltaan, koostumukseltaan ja massaltaan erilaisia, ja näin ollen niitä voidaan erottaa toisistaan kemiallisin apuvälinein. Lisää kromatografisista menetelmistä: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kromatografia/
HYLA-...
Kyse on varmaankin nostalgiasta, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee menneen ikävöinniksi, kaihoksi ja haikeudeksi:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nostalgia
Nostalgiaan liittyy kokemus siitä, että menneeseen ei voi palata, ja se vaikuttaa mieleemme ja kokemukseemme menneestä. Ylen oppiminen-sivustolla on artikkeli aiheesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016)
https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa
Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
Aiheen mukaan voi lehtiartikkeleita yrittää jäljittää Finna-hakupalvelun avulla. Erinomaisia Suomen ensimmäiseen naisten työpalvelukeskukseen liittyviä tiedonlähteitä ovat myös kirjat Työtytöt : naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1941-1945 (Edita, 1997) ja Sinikka Paavilaisen Työtytöt : tytöt isänmaan palveluksessa (Minerva, 2010) lähdeluetteloineen.
Aamulehti julkaisi Pirkkalan työpalvelukeskusta käsittelevän kirjoituksen 'Maamme ensimmäinen naisten työpalvelukeskus on aloittanut toimintansa Pirkkalassa : työtyttöjen touhuja seuraamassa' sunnuntaina 16. helmikuuta 1941 (s. 5). Kotilieden numero 6/1941 sisältää työpalvelukeskuksen toimintaa esittelevän Armi Hallstén-Kallian artikkelin 'Olemme palvelutyttöjen luona' (s. 180-181, 194)....
Vähän vastaavaan kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-korkealle-linnut-voivat-lentaa. Mitä pikkuluntujen lentokorkeuteen tulee, niin erään tutkimuksen (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jav.01821) mukaan esimerkiksi pikkulepinkäinen ja rastaskerttunen voivat muuttomatkoillaan lentää lähes neljän kilometrin korkeudessa.
Esimerkiksi Kaupan liiton ja Postin tekemiä tutkimuksia aiheesta löydät alla olevista linkeistä.
https://kauppa.fi/palvelut-ja-tietopankki/tutkimukset-ja-tilastot/
https://www.postnord.fi/tietoa-postnordista/ajankohtaista/tutkimukset
https://www.posti.fi/fi/yrityksille/vinkit-ja-caset/verkkokauppa/suuri-verkkokauppa-tutkimus-julki-ala-kasvaa-ja-monipuolistuu-mutta
https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/kuluttajien-verkkokauppa#Verkkokauppa%20Suomessa
https://www.paytrail.com/blog/verkkokauppa-suomessa-2019-raportti-nyt-julki
https://www.tivi.fi/uutiset/verkkokauppa-kasvussa-suomessa-enemmisto-suosii-kuitenkin-kivijalkaa/87872089-0412-4442-8f5c-eb32d3fadf47
Kannattaa myös tutkia opinäytetöitä ja niiden lähdeluetteloita....
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Välitimme kysymyksesi Kuusamon kirjastolle ja siellä asiaa selviteltiin tarkemmin:
"Koillismaan Osuuskaupasta vastattiin että v. 1946 osuuskaupan toimintakertomuksessa kerrotaan, että tarveaineiden puute on vaikeuttanut suuresti rakennustöitä. Hotelliravintolaan ei ole ennätetty saada ovia ja ikkunoita, joten varmaan 1947 Hotelli-Ravintola Koillispohja avattiin. Valitettavasti vuoden 1947 toimintakertomusta ei ole luettavissa.
Koillispohjan toiminta päättyi 1993.
Kiuta-Baarista on keskusteltu Vanhaa Kuusamoa –facebook-ryhmässä ja sen verran noista kommenteista sain selvää, että se on ollut ainakin vuodesta 1956 lähtien 70-luvulle. On ilmeisesti sijainnut neljässä paikassa Kitkantiellä"
Kollega muisteli että kirja olisi Britta-Lisa Joutsenen teos Taivas mikä sisar (WSOY, 1972). Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Tässä kuva suruesiliinasta: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM14769.
Suruesiliina oli (täys)surupuvun asuste. Se ommeltiin useimmiten kamritsista, hollanninpalttinasta tai nokkospalttinasta. Myös mustia tafti- ja armosiiniesiliinoja voitiin käyttää. Perinteisesti suruesiliina peitti hameen edestä.
Lähteenä käytin Riitta Pylkkäsen teosta Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982), erityisesti sivuja 367-374.
Samaa on kyselty aikaisemminkin, Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -verkkotietopalvelussa. Vastauksessa arvellaan, että sanonta juontaisi juurensa englanninkieliseen sanontaan "Let it burn Frank": http://www.kysy.fi/kysymys/anna-palaa-frank-kaikille-tutun-sanonnan-juuria-kun-ei-loydy
Makupalat.fi:n on koottu vapaasti luettavissa olevia lasten kuvakirjoja ja satukirjoja. Myös Sivupiirin täkyjen joukossa on e-kirjoina saatavilla olevia satukirjoja.
Makupalat.fi Sadut ja kuvakirjat
Kirjasammon Sivupiirin täkyjä
Vuonna 1985 julkaistun ensimmäisen The best -kokoelmakasetin kappalelista esittäjineen löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.discogs.com/Various-The-Best/release/5216231
Helmet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään e-aineistopalveluun: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Kotimaisia äänikirjoja löytyy Ellibs-palvelusta, ruotsinkielisiä Biblio-palvelusta, ulkomaisia (lähinnä englanninkielisiä) Overdrivestä ja Naxos Spoken Word Librarystä. Kaikista näistä neljästä palvelusta löytyy klassikkoteoksia äänikirjoina.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Antti Tuurilta on englanninnettu kaksi teosta. Ne ovat Pohjanmaa (A day in Ostrobothnia, käännös Anselm Hollo, Aspasia Books 2001) ja Talvisota (The Winter War, käännös Richard Impola, Aspasia Books 2003).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
