Lyhenteen pitäisi olla "vuln. sclop." Latinan sana vulnus tarkoittaa haavaa, sclopetum taas kiväärin tai haulikon kaltaista ampuma-asetta. Sclopetum-sanasta johdettu adjektiivi on sclopetarius, joten lyhenne olisi avattuna vuln(us) sclop(etarium). Kyseessä on siis ampumahaava.
Marja-Tertun rukous -niminen laulu löytyy Kotipiirin lauluja : helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi -nimisestä nuottikokoelmasta vuodelta 1932. Mahtaako tämä olla etsimäsi? Tarkempia tietoja kappaleesta löytyy Fnna-hakupalvelusta alla olevasta linkistä:
https://www.finna.fi/Record/piki.1167933?checkRoute=1
Tästä on olemassa erilaisia teorioita. Yhden teorian mukaan Shinigamit "valkaisevat" eli puhdistavat samalla tavalla kuin valkaisuun tarkoitetut kemikaalit. Sarjan luoja Tite Kubo on sanonut Shūkan Shōnen Jump -lehden haastattelussa (11/2008), että aikoi alunperin antaa sarjalle nimeksi mustaan viittaavan nimen (koska Shinigamit pukeutuvat mustaan Shihakusho-asuun), mutta antoikin sen sijaan valkoiseen viittaavan nimen. Erään teorian mukaan yksi syy olisi ollut Tite Kubon suosikkiyhtye Nirvana. Yhtyeen ensilevyn nimi on Bleach.
Varsin hyvin kysymyksessä kuvailtua kirjaa vastaa Leena Leskisen Eurotarinoita (WSOY, 2001). Osa tarinoista sijoittuu Suomeen, osassa matkaillaan eri puolilla Eurooppaa. Kirjan yhdeksäntoista novellia on jaettu kahteen osaan, joilla ei tosin ole erillisiä otsikoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39454
Lähes kaikilla mantereilla on kehittynyt luonnonvaraisia kissalajeja. Kesykissa (Felis catus) muistuttaa muita kissaeläinten heimon lajeja ulkonäöltään. Myös käytöksessä on paljon yhtäläisyyksiä, villikissan perhe-elämä on varsin samanlaista kuin kesykissan. Afrikanvillikissa ja euroopanvillikissa ovat kaksi erillistä metsäkissan (Felis silvetris) kantaa. Villikissa ja kesykissa kuuluvat samaan lajiin, mutta kesykissa ei nykyisen käsityksen mukaan polveudu eurooppalaisista, vaan pohjoisafrikkalaisista villikissoista.
Metsäkissa voi loikoilla korkean puun oksalla päiväsaikaan, mutta pesänsä se rakentaa johonkin sopivaan koloon, esimerkiksi hylättyyn ketunpesään, onttoon puuhun tai kallionkoloon.
Alderton, David: Opi tuntemaan...
Satu on Leena Erkkilän Kengät. Se on ilmestynyt hänen satukirjassaan Unnukaiset, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1972, toinen vuodelta 1973, ja kolmas vuodelta 1981. Se on ilmestynyt myös Kalevi Kalemaan toimittamassa satukirjassa Valkea lintu: satuja rauhasta (1983).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeng%C3%A4t%20erkkil%C3%A4__Ff%3Afacetgenre%3Asadut%3Asadut%3Asadut%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjavarastosta Pasilan kirjastosta ja Unnukainen myös Itäkeskuksen kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeng%C3%A4t%20erkkil%C3%A4__Ff%3Afacetgenre%3Asadut%3Asadut%3Asadut%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=...
Kaikilla eläimillä on oma tärkeä tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Birdlife.fi-sivustolle on koottu vastauksia lintujen (myös lokkien) ja ihmisen yhteiselosta esitettyihin kysymyksiin: https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/linnut-ja-ihminen-2/
Kysymyksessä kuvailtu kirja voisi olla Marja-Leena Tiaisen Alex ja pelon aika (Tammi, 2006). Alexin tarina jatkuu kirjoissa Alex, Aisha ja Sam (Tammi, 2007) ja Alex, Aisha ja toivon aika (Tammi, 2008).
14-vuotias Alexander Sylvanov asuu maassa, jossa poljetaan ihmisoikeuksia. Alexin isä Anton on vallanpitäjien mustalla listalla, ja myös isoveli Zaza on sekaantunut politiikkaan. Alexin elämä on kuitenkin turvallisissa uomissa aina siihen päivään asti, kun Plataanikaupungissa räjähtää tuhoisa pommi. Isoveli Zaza lähtee karkuun, ja turvallisuuspoliisi pidättää Antonin. Alex on järkyttynyt ja peloissaan. Eivät kai isä ja veli mitään terroristeja sentään ole? Syksy kuluu, eivätkä isä ja veli palaa. Vuokraemäntä Lidia huolehtii Alexista, mutta...
Luettelossa ikärajoista Suomessa ei mainita musiikkia, joten musiikilla itsessään ei ole ikärajaa. Kirjastojen aineistoon liittyvät ikärajat ovat lähinnä elokuva- ja tv-tallenteissa sekä peleissä, joissa voi olla musiikkia mutta ikäraja koskee siinä tapauksessa koko julkaisua. Ikärajat perustuvat lakiin, ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlex-palvelusta:
https://finlex.fi/fi/
Elokuvien, tv-ohjelmien ja pelien ikärajoista löytyy tietoa Kavin sivuilta:
https://kavi.fi/ikarajat/
Wikipediassa on sivu ikärajoista Suomessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ik%C3%A4rajoista_Suomessa
Jane Austenin Sanditon : leikkiä ja totta ilmestyi Marja Helanen-Ahtolan suomennoksena vuonna 1977 ja uusintapainos tuli vuonna 1998. Kirja on siis sen verran vanha, että kirjakaupoista sitä ei enää saa. Etsi siis kirjaa antikvariaateista. Nettiantikvariaateista etsiminen käy helpoiten. Usein tärppää jo pelkästänä googlettamalla teoksen nimellä. Nettiantikvariaattien sivujakin löydät helposti googlettamalla.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3861101
Kyseessä on varmaankin Unipress-kustantamon Lastenkirja-sarja, jossa esitellään eri maiden maantiedettä, historiaa ja kulttuuria. Sarjassa on ilmestynyt 29 kirjaa. Sarjasta on otettu uusintapainoksia 2000-luvulla.
Sarjan kirjat löydät Helmet-haulla sanoilla "unipress lastenkirjallisuus".
Helmet.fi
https://finna.fi/
Kyseessä onTuomas Anhavan nimeämätön runo kokoelmasta Kuudes kirja (1966). Runo sisältyy myös Anhavan runojen kokoelmaan Runot 1951 - 1966 (1967).
Saat runon sähköpostiisi.
Etsimäsi runo on Tiarnia-sarjan kokoelmasta Tanssiinkutsu (1980), sen neljäs runo.
Saat runon sähköpostiisi.
Pentti Saarikoski: Tiarnia-sarja (Otava, 2012
Maugrim-nimen alkuperästä ja merkityksestä on olemassa useita teorioita. Niistä tavallisimman mukaan nimi on yhdistelmä kitaa merkitsevästä sanasta maw sekä esimerkiksi synkkää ja kauheaa tarkoittavasta sanasta grim, eli Maugrimin voisi ajatella tarkoittavan vaikkapa "Hirmuista kitaa". Toisaalta on esitetty, että nimen taustalla on keskienglannin ilkeää tai pahantahtoista merkitsevä sana maugre. Tämän teorian mukaan Maugrimin voisi suomentaa esimerkiksi "Ilkimykseksi". Sellainenkin tulkinta löytyy, että nimi koostuisi vanhoista irlantilaisista sanoista maug ja rim, jolloin sen voisi kääntää vaikka "Lumouksen orjaksi".
https://www.behindthename.com/name/maugrim/submitted
https://narnia.fandom.com/wiki/Maugrim
Vielä ei tiedetä, toimiiko uusi koronavirus kuten influenssa ja alkaisi hiipua ilmojen lämmetessä. Helsingin Sanomista voi lukea tuoreen artikkelin (6.4.2020) aiheesta:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006465138.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoja aiheittain. Kuolemansyistä löytyy eri aiheisia taulukoita alla olevasta linkistä:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html
Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2018. Vuoden 2019 tilastot julkaistaan 14.12.2020.
Tilastot ovat siis vuositilastoja, sen tarkempia tilastoja ei löydy. Lisää tietoa voi tarvittaessa kysyä Tilastokeskuksesta alta löytyvällä lomakkeella:
http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/yht.html
Vapaata tulostusmahdollisuutta ei todennäköisesti ole korona-aikana. Maksua vastaan voinee tulostaa ja kopioida eri paikoissa, esimerkiksi valokuvausliikkeissa.
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman...
