Kyseessä on Kaarlo Sarkian runo Kohtalon vaaka samannimisestä kokoelmasta vuodelta 1943.
Teos on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907161?term=J%C3%A4%C3%A4%20sielu%20keinumaan&page=146
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907161?term=KOHTALON%20VAAKA&page=5
https://www.doria.fi/handle/10024/123893
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Tiedustelin kirjastotyössä pidempään olleilta kysymystäsi. He muistelivat, että kirjastot ovat saaneet esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja kovakantisina versioina Kirjastopalvelun kautta. Tämä tieto vahvistettiin myös Kirjastopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että Kirjastopalvelu osti ennen Aku Ankan taskukirjat arkkeina ja sitoivat ne Vippulan varastolla kirjasidoksiksi. Tätä on heidän mukaansa tehty aina 1990-luvun loppupuolelle saakka.
Maailmassa on vain vähän maita, joissa asevelvollisuus on pakollista sekä miehille että naisille. Tällaisia ovat esimerkiksi Eritrea, Israel, Pohjois-Korea ja Tunisia. Israelin puolustusvoimista näyttäisi löytyvän eniten tutkimuksia. Tässä joitakin löytämiäni tutkimuksia ja artikkeleita:
https://www.researchgate.net/publication/259884413_Sexual_Harassment_in_the_University_and_in_Army
https://www.jpost.com/israel-news/dramatic-rise-in-number-of-idf-soldiers-reporting-sexual-assault-572369
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0743558410384731
https://www.finna.fi/Record/taisto.147587 (osia kyseisestä kirjasta voi lukea Google Books -palvelussa: https://books.google.fi/books/about/...
Wikipedian ruotsinkielisessä versiossa slangi-sivulta on linkki sivulle http://www.slangopedia.se/
Suomenruotsalaisesta slangista löytyy artikkeli vapaasti luettavasta kirjasta Gruppspråk, samspråk, två språk, toimittanut Marika Tandefelt (2015).
Kunhan kirjastot taas aukeavat, kirjaston kokoelmasta löytyy kirja Sjödin: O som i ordbok : 2563 ovanliga, oborstade, omistliga ord (2017), josta voi myös olla hyötyä.
Hakupalvelu Finnan kautta löytyy jonkin verran opinnäytteitä, kirjoja ja artikkeleita Veikkauksesta ja sen monopoliasemasta. Uusimmasta päästä opinnäytteet ovat verkossa luettavissa. Alla linkki hakutulokseen hakusanoilla Veikkaus monopoli*:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=veikkaus+monopoli%2A&type=AllFields
Hänen sukunimensä lienee ollut Trier Mørch. Tällöin oikea aakkostus olisi Trier Mørch, Dea. Tällainen aakkostus löytyy ainakin Tanskan kirjastojen tietokannasta ja Finna-hakupalvelun Kansalliskirjastojen luetteloinneista.
Tässä on joitain esimerkkejä antennien hinnoista. Tiedot ovat vuoden 1960 Radio/TV -lehdessä (julk. Radioteknillinen seura) olleista mainoksista.
ASA-radio Oy:n ASA-antennit, joilla TV-katselu ja Ula-kuuntelu oli mahdollista:
Tyyppi 103. Yksikanava-antenni, vahvistus 10 dB, etu-takasuhde 18 dB. Hinta 5900 mk.
Tyyppi 4051-4101. Yksikanava-antenni, vahvistus 7,5 dB, etu-takasuhde 16 dB. Hinta 2200 mk.
ASEAn puolestaan mainosti KATHREIN-antenneja, joista löytyy useita esimerkkejä. Niiden hinnat vaihtelivat 1680 mk ja 9635 mk välillä.
Hinnoissa kannattaa ottaa huomioon rahauudistus, joka tehtiin vuonna 1963. Vuoden 1960 sataa markkaa vastasi vuoden 1963 alusta yksi markka.
Hei,
Kyseisestä mallista ei näyttäisi olevan kirjastoissa korjausopasta. Taitaa olla sen verran harvinainen, ettei korjausoppaita kyseiselle mallille ole hankittu kirjastoihin. Ainoa läheltä liippaavakin on englanninkielinen Nissan Patrol & Ford Maverick : 1988 thru 1997 : all Nissan Patrol and Ford Maverick models : automotive repair manual. Tosin tuosta mallista taitaa olla isompi hyppäys kysymääsi malliin. Tätä ei löydy Vaara-kirjastoista, mutta voit pyytää sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Näyttäisi siltä, että Tampereen Jenny on Eino Kettusen sanoittama teos. Kappaleen nuotit löytyvät ainakin näistä nuottikokoelmista:
https://www.finna.fi/Record/lumme.1007464/Details#holdings
https://www.finna.fi/Record/siilinjarvi.50947
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on...
Netissä olevassa synonyymisanakirjassa on parikymmentä synonyymiä sanalle sankari. Synonyymit löytyvät tästä linkistä https://www.synonyymit.fi/sankari.
Thl:n eli Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alta löytyvistä linkeistä löytyy ajankohtainen tieto koronaviruksesta, ja myös varmistetut tapaukset. Sivuilta löytyy tietoa myös tautiin kuolleista, mutta ei kuitenkaan päivä- tai kuukausikohtaista.
https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
Opus-yhtyeen kappale Life is life on kuultavissa suomeksi nimellä Villi yö useilta äänitteiltä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman ja kappaleen esittää Leo Luoto.
Villi yö sisältyy mm. seuraaviin äänitteisiin:
Hitit 1985 : suosituimmat kotimaiset hitit 30 vuotta sitten
Riman alta ja ohi maalin : Suomi-iskelmän hurjimmat harhalaakit
Suomi hits : vuosikerta 1985.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Näyttää siltä, että sotien aikana aliupseereille ei ollut yhtenäistä päivärahaa, vaan summa vaihteli sotilasarvojen mukaan. Rintamajoukoissa alikersantin päiväraha oli talvisodan aikaan 10 markkaa. Jatkosodan loppuvaiheessa alikersantin päiväraha taas oli 18 markkaa, kersantin 25 markkaa ja ylikersantin 30 markkaa.
Lähteinä käytin seuraavia teoksia: Väinö Mononen, Talvisota Kuhmossa I: Kuolema kolkuttaa korvessa (BoD, 2020); Suomen sota 1941-1945 10. osa (toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto, Sotateos 1961).
Olisikohan kyseessä kansanruno, joka alkaa Kuulin kurjen kullertavan, heinämaalla hellertävän. Tällainen runo sisältyy vuonna 1963 ensimmäisen kerran julkaistuun ala-kansakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja. II, Lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (tekijät Kuosmanen - Merenkylä - Lahtinen).
Saat koko runon sähköpostiisi.
Celia-tunnusten saaminen edellyttää normaalisti kirjastossa käymistä. Tällä hetkellä se ei tietenkään ole mahdollista, koska kirjastot ovat suljettuina poikkeustilanteen takia. Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä nyt poikkeustilanteessa puhelimitse. Kyse on siis poikkeusjärjestelystä.
Soita mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jossa rekisteröidään Celia-asiakkuuksia. Helsingissä näitä kirjastoja ovat tällä hetkellä Itäkeskuksen, Jakomäen, Kallion, Kannelmäen, Laajasalon, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pasilan, Rikhardinkadun, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastot sekä Oodi. Helmet-palvelusivustolta löydät listan kaikista niistä kirjastoista, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaaksi. Helmetistä löydät myös...
Hei,
Kyseistä kappaletta on esitetty suomeksi nimellä Sua mä kaipaan. Tämä löytyy (kaikki nämä löytyvät Vaara-kirjastojen kokoelmista) mm.
Pianohitit : Poppia & balladeja / toimittanut Jyrki Tenni. (2013)
Suuri pop-toivelaulukirja. 5 / toimittanut Ari Leskelä. (2015) (tässä on sekä suom. että eng. sanat)
alkuperäinen mm.
Sing & party with tear-jerkers (2003) nuotti+cd
The greatest love songs of the 70s (2006)
The Big Book of Pop Ballads (2002)
The All-time Greatest Love Songs (1999)
Hei,
Eepi on aika harvinainen nimi, josta ei löydy oikein tietoa. Kyseessä on pääasiassa miehille annettu nimi. Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun tietokannan mukaan nimeä on annettu joitain kymmeniä viime vuosisadan alkupuollella ja nyt 2000-luvun molemmin puolin. Joinain vuosikymmeninä nimeä on annettu niin vähän (alle viisi), että tieto merkitään molempien sukupuolten sarakkeisiin tietosuojan takia.
Todennäköisesti Eepi nimenä kuuluu Erik-nimen johdannaisiin joita Kustaa Vilkunan Etunimet-opus mainitsee mm. Eirikki, Erikka, Riikki, Era, Ero, Eeri, Eeru, Eka, Eke, Eki, Eko, Eku, Ekka, Ekke, Ekki, Ekku, Eekke, Eekki, Eekko, Eekku, Eppo, Eppu, Eetsa, Ertsa, Eirikka, Eiro, Eikka, Ierkka jne......
