| Mikähän olisi seuraavanlainen satu: Muistan lukeneeni lapsilleni satukokoelmaa 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, mutta en muista sadun tarkkaa nimeä. Satu… |
449 |
|
|
|
Kuvaustasi vastaava satu on Tuulikki Soinin kirjoittama "Keskijämestari Kommerverkin paras keksintö" (joissakin lähteissä sadun nimi on virheellisesti "Keskijämestari Kommervenkin paras keksintö"). Löysin sadun seuraavista kirjoista:
Soini, Tuulikki: Nukkumatin satuja (Gummerus, 1977)
Satusaari. Hulivilivuori (Weilin & Göös, 2005)
Satuparaati : seikkailuja lukuhetkiin (WSOY, 2009)
|
| Muistelen, että olisi olemassa kirja nimeltään "Pahuus hoitotyössä". Ilmeisesti muistan väärin, koska en googlaamalla kirjaa löydä. Kyseessä oli… |
315 |
|
|
|
Olisikohan kysymyksessä ehkä Merja Laitisen ja Johanna Hurtigin toimittama Pahan kosketus : ihmisyyden ja auttamistyön varjojen jäljillä?
|
| Mistä tulee sana johtolanka, jota dekkareissakin etsitään? Onko se ollut oikea lanka, vai mistä sanaton tullut? |
2697 |
|
|
|
Johtolangan ajatus voidaan johtaa aivan "oikeasta" langasta. Sen taustalla on mitä luultavimmin kreikkalaisesta mytologiasta tuttu Ariadnen lanka. Ariadne antoi ihmishärkä Minotauruksen uhriksi lupautuneelle rakastetulleen Theseukselle lankakerän, jotta tämä sen avulla osaisi pois Minotauruksen labyrintin eksyttävistä käytävistä. Labyrinttiin mennessään Theseus kiinnitti langan pään ovensuuhun ja antoi langan juosta kerältä sitä mukaa kuin hän tunkeutui käytäviin yhä syvemmälle. Sisimmässä perukassa hän tapasi Minotauroksen, kävi hirviön kimppuun ja surmasi sen miekallaan. Langan avulla hänen oli helppo löytää labyrintista takaisin ulos. - Arvelisin, että suomen johtolanka-sana on kuitenkin käännöslaina ruotsin kielestä, jossa... |
| Jokin aika sitten uutisoitiin riisin sisältävän arseenia. Todettiin myös, että arseenista huuhtoutuu pois ainakin huomattava osa, jos riisiä liottaa vedessä… |
731 |
|
|
|
Elintarviketurvallisuusviraston raskasmetalleja koskevan tietopaketin mukaan kuluttajalla ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia vähentää kadmiumin saantia muuten kuin noudattamalla kohtuutta käytettäessä kadmiumia sisältäviä elintarvikkeita:
Vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa matalat, ja Eviran riskinarviointiin kootun aineiston perusteella keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet.
Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän kadmiumia. Tästä syystä öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin vain... |
| Jossain suomalaisessa elokuvassa / tv-sarjassa vanhempi mies sanoo nuorelle miehelle, että ihminen on ihmeellinen ikiliikkuja, ku syö niin ramasee, ku herää… |
634 |
|
|
|
Kuvatunkaltainen kohtaus sisältyy Timo Koivusalon elokuvaan Kalteva torni (14:22-14:27). Siinä Leo (Risto Salmi) tokaisee sohvalla makaavalle Johannekselle (Martti Suosalo): "Ihmeellinen ikiliikkuja: ku syö niin raukasee, ku herää niin hiukasee." |
| Onko kirjastolla palvelua, missä viedonauhat voi siirtää jollekin toiselle tallennemuodolle? |
664 |
|
|
|
Hervannan, Lielahden, Sampolan, Kaukajärven ja Messukylän kirjastoissa voi tallentaa VHS-kasetilla olevaa materiaalia digitaaliseen muotoon DVD-levylle.
VHS- ja VHS-C-videonauhat voi digitoida ja tallentaa DVD-levyille VHS/DVD-digitointilaitteella. Digitointi kestää tallenteen pituuden verran, eli esimerkiksi kahden tunnin videonauhan digitointiin kuluu kaksi tuntia. Asiakas voi ottaa mukaan oman DVD-levyn tai ostaa sen kirjastosta (hinta 2 €).
Digitointiin annetaan alkuopastus, ja laitteille on tehty selkeät käyttöohjeet.
Hervannan, Lielahden, Sampolan kirjastoissa on mahdollista digitoida muita videoformaatteja kytkemällä videokamera tai -nauhuri digitointilaitteeseen. Sekä kaapelit että kamera/nauhuri tulee olla asiakkaalla itsellään... |
| Voitteko mainita jotain romaaneja tai elokuvia, jotka käsittelevät Suomen vuoden 1918 tapahtumia valkoisten näkökulmasta, siis niin, että punaiset vaihteeksi… |
436 |
|
|
|
"Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki:
Maila Talvio, Kurjet
"Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta."
Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut
"Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli... |
| Mikä on nykypäivänä Ranskassa alkoholijuomien nauttimisen alaikäraja? Entä Alankomaissa? |
6814 |
|
|
|
Sekä Ranskassa että Alankomaissa alkoholin ostamisen ikäraja on 18 vuotta. Molemmissa maissa aiempi ikäraja oli 16 vuotta, kunnes Ranska nosti sen vuonna 2009 ja Alankomaat vuonna 2014. 18 vuoden ikäraja koskee sekä mietoja että väkeviä alkoholijuomia ja pätee sekä kaupoissa että ravintoloissa.
Toisin kuin Suomessa, kummassakaan maassa ei kuitenkaan ole säädetty ikärajaa alkoholin nauttimiselle. Alaikäiset voivat siis laillisesti nauttia alkoholijuomia esim. vanhempiensa seurassa.
Lähde: Habib Kadiri: Alcohol purchase age limits in Europe (European Alcohol Policy Alliance, 2014)
http://www.eurocare.org/resources/eurocare_papers_and_publications/2014…
|
| Minkä nimisiä sikareja Mannerheim poltti? |
1613 |
|
|
|
Muistelmateoksessaan Marski ja hänen hovinsa Taru Stenvall kirjoittaa: "Marsalkka poltti enimmäkseen Strengbergin tupakkatehtaan valmistamia La Planta -sikareita."
Strengberg valmisti myös sotapäällikön nimikkosikarin Fältmarskalkens cigarrin vuonna 1942.
Mannerheim noudatti kurinalaisuutta päivittäisessä sikariharrastuksessaan: aitoja kuubalaisia hän poltti vain juhlahetkinä tai antoi lahjaksi. Hän huomautti parissakin yhteydessä, että havannalaiset tulee säästää juhlavampiin tilanteisiin ja arkisissa oloissa on tyydyttävä polttamaan ”huonoja sikareita”. Aasian-matkallaan Mannerheimin tiedetään polttaneen Hollannissa käärittyjä El Aguila -sikareita. Toiselle kuuluisalle suomalaiselle sikari-intoilijalle Jean Sibeliukselle Mannerheim... |
| Onko tämä sitaatti kirjasta Liisan seikkailut ihmemaassa? |
1088 |
|
|
|
Sitaatti näyttäisi olevan peräisin amerikkalaisen runoilijan Philip Boothin runosta Heading out, joka ilmestyi kokoelmassa Selves vuonna 1990. Boothin teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Löysin Internetistä muitakin mainintoja, joissa lause yhdistetään Lewis Carrolliin ja laitetaan Hullun hatuntekijän suuhun. Liisa ihmemaassa -kirjassa (sen paremmin kuin Liisa peilimaassa -teoksessakaan) ei kuitenkaan tällaista tai tätä muistuttavaa kohtaa ole.
Tietoa Philip Boothista: https://www.poetryfoundation.org/poets/philip-booth |
| Yhdysvaltain presidentin varahenkilöt |
868 |
|
|
|
Yhdysvaltain presidentin ja varapresidentin ollessa estyneitä korvaajana toimii kongressin alahuoneen puheenjohtaja. Mikäli tämä on estynyt, tehtävä siirtyy senaatin varapuheenjohtajalle. Hänen jälkeensä vuorossa ovat presidentin kabinetin jäsenet ennalta määrätyssä järjestyksessä: ulkoministeri, valtiovarainministeri, puolustusministeri, oikeusministeri, sisäministeri, maatalousministeri, kauppaministeri, työministeri, sosiaali- ja terveysministeri, asunto- ja kaupunkikehityksen ministeri, liikenneministeri, energiaministeri, opetusministeri, veteraaniasiainministeri ja kansallisen turvallisuuden ministeri.
United States Code, title 3, chapter 1, sec. 19: http://uscode.house.gov/browse/prelim@title3/chapter1&edition=prelim |
| Hannu Salaman runo Suomen Kuvalehdessä |
492 |
|
|
|
Ilta-Sanomissa on julkaistu 6.2.1975 uutinen, jonka mukaan "Suomen kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla Salaman nimissä jo vuonna 1945 painettu Tauno Penttisen runo". Vuonna 1975 helmikuun 6. päivä on ollut viikon 6 torstai. Oletettavasti siis kyseinen Kuvalehden numero on siis numero 5/1975, joka on ilmestynyt 31.1.1975. Kannessa ainakin luvataan "Neljä Hannu Salaman runoa".
Suomen kuvalehden sivuilta (https://suomenkuvalehti.fi/) löytyvät digitaalisessa muodossa kaikki lehden numerot vuodesta 1916, mutta niihin on käyttöoikeus vain lehden Digipalvelun tilaajilla.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat löytyvät Varastokirjastosta (http://www.varastokirjasto.fi/fi/), joka toimittaa artikkelikopiota kaukopalveluna kirjastoille.... |
| Kuka on kirjoittanut aforismin "Ei sama aurinko kaikille paista. Sehän olisi jo kommunismia". - Mahdollisesti Paronen, Paasilinna tai Haavikko..? |
348 |
|
|
|
Kommunismista inspiraationsa saaneita aforismeja löytyy usealtakin kotimaiselta kirjoittajalta, mutta kysymyksessä esitettyä mietettä ei valitettavasti seulaani jäänyt. Tutkailin ehdotettuja Paasilinnaa, Parosta ja Haavikkoa, mutta myös Matti Kurjensaarta, Arvo Saloa, Jouko Tyyriä, Oiva Paloheimoa ja lukuisia muita, unohtamatta mainiota antologiaa Suomalaisen aforismiviisauden kultainen kirja, mutta eipä vain tärpännyt. Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme joukosta löytyisi joku, joka tämän ajatelman tunnistaa... |
| Sanoiko Pentti Saarikoski joskus jotain sellaista, että juristien pykälä-merkki on kuin kidutusväline? |
541 |
|
|
|
Pykälän merkissä kidutusvälineen näki puolalainen satiirikko Stanislaw Jerzy Lec: "Jo pykälän merkki on kidutusvälineen näköinen." Ajatelma sisältyy Lecin 50- ja 60-luvulla kirjoittamia "siistimättömiä mietteitä" sisältävään suomennoskokoelmaan Vastakarvaan (Weilin+Göös, 1968), suomennos on Tuomas Anhavan ja Ville Revon. |
| Murrosiässä tapahtuvat muutokset |
845 |
|
|
|
Aiheesta kertovat esim. seuraavat kirjat.
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma Magazines Finland, 2007)
Greenwood, Elinor: 100 % minä (Sanoma Magazines Finland, 2013)
Tytöille ja pojille on suunnattu myös omia kirjojaan:
Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Plaisted, C. A.: Tyttöjen juttuja (Karisto, 2012)
Plaisted, C. A.: Poikien juttuja (Karisto, 2012)
Asiallista tietoa löytyy myös Väestöliiton nuorten sivuilta: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/. |
| Jos joku maa liittyy EU:hun niin täytyykö maan alkaa noudattamaan heti EU kaikkia säännöksiä ja direktiivejä? Esimerkiksi jos maassa ei ole kiellettyä käyttää… |
387 |
|
|
|
Eurooppatiedotuksen sivuilla kerrotaan, että uuden maan liittyminen Euroopan Unioniin on pitkä ja monivaiheinen prosessi. Jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita ja jolla on vakaat hallintoelimet, toimiva markkinatalous ja kyky suoriutua jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista.
Jäsenyysneuvotteluiden lähtökohtana on, että hakijamaan on hyväksyttävä ja toimeenpantava EU-lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Jäsen sitoutuu noudattamaan EU:n lainsäädäntöä ja sääntöjä, jotka perustuvat EU:n perussopimuksiin ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Neuvottelut aloitetaan vertailemalla hakijamaan ja EU:n lainsäädäntöä ja... |
| Olen koettanut pitkään löytää lasten sarjakuvakirjaa, jossa esiintyi mm. "Hypnoosi-Hemppa" ja hänen kompleksi-korjaamonsa sekä "kuihtunut koni". Tarina… |
522 |
|
|
|
Hypnoosi-Hemppa on yksi Veikko Savolaisen eli nimimerkki Joonaksen lastenkirjan Lepsu ja komittari (Sanoma, 1957) henkilöistä. Lepsu on kirjan päähenkilön, professori Hamelin koira. Komittari on professorin keksimä koomillisia ilmiöitä havaitseva mittari. Muita kirjan henkilöitä ovat esimerkiksi Nyyrikki Nurinkurinen, Aivastava Aapeli ja Riutuva Rusto.
Professori Hameli ja Lepsu esiintyivät ensimmäisen kerran Savolaisen Helsingin Sanomiin piirtämän Joonas-sarjakuvan "pilaversiossa", jota hän alkoi tehdä vastalauseena sille, ettei toimitusjohtaja Eljas Erkko suostunut hänen palkankorotuspyyntöönsä. Joonaksen tarina Helsingin Sanomissa päättyi tähän palkkajupakkaan. Sanoma Oy kuitenkin kustansi Lepsun ja komittarin - "Kumma kyllä",... |
| Mikä on Emil Cedercreutzin kirjan nimi? Siis sen, missä hän kertoo sisällissodan omakohtaisia kokemuksiaan. Onko kirjaa saatavissa tai jostakin lainattavissa? |
469 |
|
|
|
Emil Cedercreutzin omakohtaisia kokemuksia kansalaissodasta voi lukea kirjasta Molemmin puolin rintamaa (WSOY, 1918) - ruotsiksi På båda sidor om fronten. Kirjaa on kummallakin kielellä edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilla maata.
Saatavuus Satakirjastoissa:
Molemmin puolin rintamaa
På båda sidor om fronten |
| Etsin tietoa, että missä osoitteessa F.E.Sillanpää asui suunnilleen niihin aikoihin, kun hän sai Nobel-palkintonsa 1930-1940 luvuilla? |
846 |
|
|
|
Saadessaan tiedon Nobel-palkinnostaan F. E. Sillanpää asui Helsingissä, Fredrikinkatu 75:ssä, jonne hän oli muuttanut perheineen Ratakatu 1:stä 1930-luvun loppupuolella. Vuonna 2008, Sillanpään syntymän 120-vuotispäivänä paljastettiin talon seinässä tapauksen noteeraava muistolaatta.
http://muistolaatta.blogspot.fi/2013/07/frans-emil-sillanpaa.html
Lähde:
Panu Rajala, F. E. Sillanpää : Nobel-kirjailijan elämä 1888-1964 |
| Tänään oli nimen Nyyrikki nimipäivä. Sivujenne mukaan nimi valitaan nimipäiväkalenteriin, jo sitä on aikojen saatossa annettu yli 500 kpl… |
767 |
|
|
|
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan, että vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty 500 nimen saanutta uudestusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri.
Nyyrikki-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Sen alkuperä on vanhoissa kansanrunoissa. Kalevalassa Nyyrikki on metsänhaltijan nimi, Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) karjalainen metsästyksen jumala. Kalevalaisten ja muiden suomalaisten nimien yleistyminen liittyi 1800-luvun suomalaisuusaatteeseen. Almanakassa pidettyjä, harvinaiseksi käyneitä kalevalaisia nimiä ovat myös mm. Mielikki, Kylli, Ahto ja Ilmatar.
Asiassa voi kääntyä myös Almanakkatoimiston puoleen. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://... |
Kysy kirjastonhoitajalta