| Mistä löytyy sanat runolle joka kertoo kukon ja kanan häämatkasta ? Alkaa ilmeisesti sanoilla: Kiitää pölypilvi tiellä, kukko ja kana ajavat siellä. |
833 |
|
|
|
Einari Vuorelan runon Häämatka voi löytää esimerkiksi antologiasta Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Alun perin runo julkaistiin Vuorelan vuonna 1958 ilmestyneessä kokoelmassa Tikan kannel : runoja nuorille. |
| Kuka on kuvittanut Arvid Lydecken satunäytelmän Tähtisilmä, jonka 1. painos ilmestyi 1918? Tarkoitan juuri tätä ensipainosta, jossa on viehättävät kuvat. |
428 |
|
|
|
Lydeckenin Tähtisilmän vuoden 1918 alkuperäislaitoksen kuvittaja on Hilkka Finne.
|
| Mistä kirjasta löytäisin perinteisiä juhannustaikoja? Kiitos! |
441 |
|
|
|
Juhannustaikoja löytyy esim. seuraavista kirjoista.
Juhannus ajallaan : juhlia vapusta kekriin (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2004)
Laiho, Antto: Vanhan kansan merkkipäivät (laajennettu laitos; Karisto 2006)
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt (Karisto 1999)
Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto (Otava 1950, uusin painos v. 1994) |
| Löytyykö nuotteja kappaleeseen: Sinulle syntymäpäivänäsi? (esittäjä mm. Jaska Mäkynen, säv. Takanen, Juho?) |
1945 |
|
|
|
Tähän Juho Takasen säveltämään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia. Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian Viola-tietokannan mukaan kappaleen arkistokopio on Musiikkiarkistossa Helsingissä. Arkistokopio on valokopio, jossa on valssin melodia ja sointumerkit, sanat ovat erillisellä paperilla. Musiikkiarkisto ei lainaa aineistojaan arkiston ulkopuolelle, mutta tiedusteluihin vastataan puhelimitse tai sähköpostilla.
Tässä linkki Finna-hakupalvelun viitteeseen: https://finna.fi/Record/viola.806265
Tietoa Musiikkiarkistosta: https://www.musiikkiarkisto.fi/
|
| Mistä saan nuotit Elämän nälkä kappaleeseen. Pave Maijanen. Onko Toivelaulu kirjoissa vaikka se 80-luvun sovitus |
2041 |
|
|
|
"Elämän nälkä" -kappaleen nuotti löytyy lukion musiikin oppikirjasta "Opus : suomalaisena musiikin maailmassa", jonka tekijät ovat Eira Kasper ja Raija Lampila (Otava, 1994, s. 190-193). Nuotissa on tästä Pave (Pekka) Maijasen kappaleesta Petri Laaksosen sovitus, laulun sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Tää niitä aamuja on". Lauluosuus on kirjoitettu 1-3 äänelle. Kaikille soittimille ei ole omaa stemmaa, mutta akustiselle kitaralle, sähkökitaralle, bassolle, rummuille ja tamburiinille on komppiehdotukset.
Suuri toivelaulukirja -sarjassa ei tähän mennessä ole "Elämän nälkää" julkaistu. Sarjan uusin osa, nro 24, ilmestyy tänä vuonna (2018). Sen sisällöstä ei ole vielä tietoa. |
| Olisin kiinnostunut tietämään taistolaisten sanomalehden tilaajamäärän 1970-luvulla. Olen yrittänyt tietoa etisiä, mutta en ole löytänyt lähdettä. |
395 |
|
|
|
Tiedonantaja-lehden levikki nousi tasaisesti koko 70-luvun. Vuonna 1972 se oli 15 550; huippunsa 27 500 se saavutti vuosina 1978 ja 1979. Vaikka levikkilukuihin sisältyvät myös irtonumerot, ne antavat verrattain hyvän kuvan lehtien tilaajamääristä, sillä Suomessa irtonumeromyynnin osuus sanomalehdistön kokonaisvolyymistä on pysynyt pienenä: vuonna 1970 irtonumeroiden myyntiosuus oli 4,1%, vuonna 1980 5,8%.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia. 3, Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle
Suomen lehdistön historia. 7, Hakuteos Savonlinna-Övermarks tidning |
| Teuvo Pakkala on suomentanut Hector Malotin Koditon (Sans famille). Vaan oon aika epäileväinen, kun katsoin alkuteosta verkossa. Onko tää joku lyhennelmä tai… |
494 |
|
|
|
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten... |
| Joskus pari vuotta sitten olen selaillut pientä suomenkielistä kirjaa, joka kertoi Venetsian vanhojen puutarhoiden, pihojen ja katuvierien kasveista… |
282 |
|
|
|
Arvelisin, että kyseessä on Predrag Matvejevićin Tuntematon Venetsia (Mansarda, 2015).
"Predrag Matvejevicin viehättävä pieni teos on tuntemattomiksi jääneiden taiteilijoiden töillä kuvitettu tutkielma siitä Venetsiasta, joka jää turisteilta usein näkemättä. Kuuluisien nähtävyyksien sijasta kirjailija kiertelee syrjäkuvilla tutustuttaakseen lukijan vanhojen karttojen, kirjojen ja taideteosten pohjalta kaupungin unohdettuihin tai huonosti tunnettuihin kohteisiin ja yksityiskohtiin: seinäveistoksiin, suljettuihin puutarhoihin, Lidon dyyneihin, kivien lomassa tai seinillä sinnitteleviin kasveihin, joita on kuvattu myös taideteoksissa, rakennuksiin ja niiden originelleihin asukkaisiin."
|
| Minkä ikäinen Muumipeikko on? Minulle on sanottu, että olisi teini-ikäinen, koska seurustelee Niiskuneidin kanssa, mutta eikös kuitenkin nuoremmillakin voi… |
7459 |
|
|
|
Vaikka muumit ovat luonteeltaan inhimillisiä olentoja, niitä ei voida luokitella ihmisiksi eikä eläimiksi, niin kuin Mirja Kivi on osuvasti luonnehtinut, eikä niitä näin ollen välttämättä voi yksioikoisesti arvioida sen perusteella, mitä ihmisistä tai eläimistä tiedämme. Näin siitäkin huolimatta, että - Salme Aejmelauksen sanoin - muumikirjat kuuluvat uudenlaiseen satutyyppiin, jossa ihmismaailman lainalaisuuksia valotetaan huumorin ja psykologisen kuvauksen avulla.
Muumipeikon ikää ei muumikirjoissa kerrota, niin kuin ei sitäkään, millainen muumien elämänkaari on ja kuinka kauan ne ylipäänsä elävät. Ei siis ole lainkaan selvää, onko ihmiskeskeisellä teini-iän käsitteellä merkitystä muumimaailmassa. Niin ikään arvoitukseksi... |
| Minkä kaupungin/kunnan valtuuston jäsenenä K. O. Lindeqvist toimi? |
222 |
|
|
|
Lindeqvist oli toistakymmentä vuotta kaupunginvaltuutettuna Hämeenlinnassa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja hän oli vuosina 1900-03.
Lähteet:
Kuka kukin on 1909
Kuka kukin oli : henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista |
| Etsin Saarion/Saarnion runoa "Marin kokemuksia parannuskeinoista reumatismin iskiessä". Joku vihjaisi, että se saattaisi löytyä vuoden 1986 tai sitä ennen… |
891 |
|
|
|
Aarre Saarnion kirjoittamaksi otaksuttua reumatismirunoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Tuolloin sitä ei painetusta lähteestä löydetty, mutta myöhemmin tarjottiin kommenteissa vaihtoehtoista kirjoittajaa ja lähdettä.
Mistä löydän runon...
Mainittua kirjaa ei ole käytettävissäni, joten voin vain välittää tämän vihjeen edelleen - itse en sitä voi tarkistaa.
Aarre Saarnio oli matematiikan ja fysiikan lehtori, keksijä ja runoilija, jonka lyriikkaa julkaistiin mm. Matemaattisten aineiden aikakauskirjassa ja Kotiliesi-lehdessä. Saarnion Kotilieteen kirjoittamat runot löytyvät lehden 1950-luvun numeroista, mutta yksikään niistä ei ole terveys- tai reuma-aiheinen.
Yhden tekstin reumatismin kanssa kamppailevasta... |
| Vasta ostamassani autossa on takana hai-symbolikuva. tiedän kristillisyyteen liittyvät kalasymbolit jne. mutta hain kuvaa en ole ennen nähnyt enkä… |
956 |
|
|
|
Symbolit & merkit -kirjan (Gummerus, 2009) mukaan hai on "miehisen voiman, metsästystaidon ja verenhimoisuuden symboli", jota kunnioitetaan etenkin Tyynenmeren ja Afrikan kulttuureissa. Hai esiintyy niissä miehuusseremonioissa ja toteemieläimenä. Oseaniassa hai on suosittu esi-isähahmo, ja Australian aboriginaaleille se on luojahahmo.
Hain symbolista merkitystä pohdittaessa lienee syytä muistaa myös tiedotusvälineiden ja viihdeteollisuuden mytologisoima "tappajahai": "Hai saa monen ihmisen tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Tuntemuksia ovat olleet omiaan nostattamaan sensaationälkäinen lehdistö ja myös mm. suosikkielokuvaksi kohonnut Tappajahai. -- Haiden ihmissyönti nousi otsikoihin 1916, kun New Yorkin lähistöllä 2,6 metriä... |
| Vanhastaan Suomessa on merekulussa pituusmittana käytetty meripeninkulmaa (mpk). Nyttemmin näkee käytettävän merimailia( M). Molemmat mitat ovat yhtä suuria… |
546 |
|
|
|
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile. |
| 90-luvun alkupuolella haja-asutusalueiden kaupoissa sai myydä olutta ympärivuorokauden. Käsittääkseni 1995 voimaan tulleeseen alkoholin vähittäismyyntiaikalain… |
6029 |
|
|
|
Ennen uuden alkoholilain voimaanastumista ja siinä säädettyä alkoholijuomien vähittäismyyntiaikaa oluen myyntiä säätelivät oikeastaan vain Alkon hallintoneuvoston antamat ohjeet ja kaupan keskusjärjestöjen myyntiaikaa rajoittavat suositukset. Vaikka Alko puhui myyntirajoituksista, senkin ohjeet olivat käytännössä vain suosituksia: laitonta niiden vastainen myynti ei ollut. Myyntirajoitusten noudattaminen oli kiinni yksinkertaisesti kauppiaiden kuuliaisuudesta.
Oluen myynti ja sen sääntelyn puute nousi lehtiotsikoihin jo 80-luvulla, kun kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi kyläkaupoille poikkeuslupia sunnuntain aukioloon "matkailijoiden palvelemiseksi ja kyläkauppojen pystyssä pitämiseksi". Ministeriö ei halunnut rajata... |
| Olen etsinyt tietoa, minkä värinen on mantelipuu sen kuoren alla? Ja minkä värinen se on kuorettomana kuivuneena? |
524 |
|
|
|
Mantelipuun puuaines on kuoren alla vaalea, sävyltään kellertävästä vaaleanruskeaan, sydänpuu on tummanruskeaa.
Mantelipuun katkaisupinta
Mantelipuu kuivuu kuorettomana vähitellen harmaaksi.
|
| Oma nimeni tulee lastenlaulusta jonka äitini löysi muistaakseni lasten kasetilta. Yritin etsiä googlesta mikä on kappaleen nimi oikeasti, mutta en löytänyt… |
375 |
|
|
|
Etsimäsi lastenlaulu on mm. lastenmusiikkiyhtyeestä Orffit (aiemmin Tohtori Orff & herra Dalcroze) tunnetun lauluntekijän Hannu Sepposen säveltämä ja sanoittama Liisa. Sepponen levytti Liisan Tilitants-kokoonpanonsa vuonna 1993 julkaistulle albumille Tyy ti ti. |
| Suomen lippu täyttää 100 vuotta 28.5.2018. Mistä lukiosta Suomen lipun toinen suunnittelija, J.V. Snellmanin pojanpoika Eero Snellman kirjoitti ylioppilaaksi… |
423 |
|
|
|
Eero Snellman kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta.
Lähde: Suomen taiteilijoita Alvar Cawénista Wäinö Aaltoseen : elämäkertoja. WSOY, 1955 |
| Moikka! Löysin ihanan runon jonka nimi oli muistaakseni ”tauot taukoihin”. En muista kirjoittajaa (paitsi että oli ehkä nainen) Ja haluaisin niin löytää tämän… |
664 |
|
|
|
Kirsi Kunnaksen kokoelmassa Valoa kaikki kätketty (WSOY, 1986) on Nyt kun liitän tauot taukoihin -niminen runo. Olisikohan tämä kenties etsimäsi? |
| Jokunen vuosi sitten WSOY alkoi julkaista Bon-pokkari sarjassa Jane Austenin kirjoja. Ajattelin, että keräisin koko sarjan omaan hyllyyn. Ongelma ja… |
833 |
|
|
|
Bon-pokkarisarjassa on julkaistu Bonnier-kustannuskonserniin kuuluvien WSOY:n ja Tammen alun perin kustantamia nimekkeitä. Kasvattitytön tarina ei ole kuulunut näistä kummankaan kustantamon valikoimaan - kaikki sen tähänastiset laitokset ovat ilmestyneet Kariston kautta - joten sen puuttuminen Bon-sarjasta johtuu yksinkertaisista kustannusoikeudellisista syistä. |
| Kun puhutaan ekologisesta jalanjäljestä, niin onko sellainen vain ihmisillä, vai voidaanko myös eläimillä sanoa olevan ekologinen jalanjälki? |
215 |
|
|
|
Ekologisen jalanjäljen käsite on kehitetty nimenomaisesti ihmisyksilöiden tai -yhteisöjen noudattamien elämäntyylien ekologisten seurausten havainnollistamiseksi. Niinpä eläinten ekologisen jalanjäljen mittaaminen on mielekästä oikeastaan vain ihmisen lemmikki- ja tuotantoeläimistä puhuttaessa. Ulkomaisten tutkimusten mukaan keskikokoisen koiran ylläpito aiheuttaa lähes kaksi kertaa katumaasturia suuremman ekologisen jalanjäljen. Luonnonmukaisesti elävät villieläimet eivät ole tässä mielessä merkittäviä maapallon resurssien kuluttajia.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Hanna Kokko, Ekologinen jalanjälki. - Teoksessa Suomen luontotieto. 1, A-Kar. Weilin+Göös, 2005
Brenda & Robert Vale, Time to eat the dog : the real guide to sustainable... |
Kysy kirjastonhoitajalta