| Onko nimessä Pieksämäki verbin imperatiivi vai onko verbin piestä imperatiivi piekse? |
2739 |
|
|
|
Pieksämäen nimeen ei sisälly imperatiivia, sillä alkujaan vuonna 1575 perustetun kirkkopitäjän nimi oli Pieksämä. Se sai nimensä Pieksänjärvestä, jonka alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Pieksemäjärvi tai Pieksämäjärvi. Järvi on iso ja harvinaisen saareton, joten nimen on oletettu kuvaavan sitä, miten aallot pieksevät sen rantoja. Pieksämän kirkko rakennettiin Pieksänharjulle, ja ilmeisesti sen sijainnin perusteella pitäjän nimi alkoi 1600-luvulla vakiintua Pieksämäeksi. Kansa käytti vielä 1800-luvun lopulla nimityksiä Pieksäme, Pieksämellä, Pieksämällä ja Pieksämmäällä.
Piestä-verbin imperatiivi on piekse, pieksää-verbin puolestaan pieksä.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007)
Kotimaisten kielten keskus... |
| Minulla on joitakin vinyyli LP-levyjä, joiden sisällön haluaisin siirtää analogisesta digitaaliseen muotoon, mieluummin muistitikulle tai cd-levylle. Miten… |
2087 |
|
|
|
Mitä voi digitoida ja missä
LP-levyt
Lielahden kirjastossa ja Hervannan kirjaston tietotorilla on levysoitin, jolla vinyylilevyt voi siirtää CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi. Pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida vinyylilevyjä CD-levyille.
Digitointiajan voi varata ajanvarausohjelmasta.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html |
| Muistan osan runosta, ja toivoisin että saan varmistettua tekijän ja runon oikeellisuuden (oliskohan Hellaakoski?) ..Olen kuullut matkasauvas sinä raahasit… |
481 |
|
|
|
Hellaakosken tekstiähän tämä on, vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan. |
| Mikä on "Ruunaa" sanan merkitys? |
1371 |
|
|
|
Ruunaa-sana esiintyy muutamassa itäsuomalaisessa paikannimessä (Ruunaa, Ruunaanjärvi, Ruunaankosket, Ruunaansilmä, Ruunaanselkonen, Ruunaankallio, Ruunaanonsi), mutta näiden nimien alkuperä ei ole selvillä. Äänteellisesti lähtökohdaksi sopisi ehkä venäjän sana struna (soittimen kieli, jänne, pingotettu lanka), josta on saatu karjalan kieleen sruuna (metallilanka, soittimen kieli), mutta tältä pohjalta nimeämismotiivia on kuitenkin vaikea osoittaa. Yhteyden puolesta puhuu kuitenkin se, että 1500-luvulta peräisin olevissa varhaisimmissa karttamerkinnöissä Ruunaa on juuri Struna. 1600-luvun lopulla on kirjattu ruotsinkielinen muoto Runaby, ja Pielisjärven kirkonkirjoissa 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla nimestä tavataan satunnaisesti... |
| Onko antiikin mytologian hahmon Ekho-nymfin nimi peräisin sanasta echo (kaiku) vai onko echo-sana peräisin Ekho-nymfin tarinasta? |
991 |
|
|
|
Niin kuin Mytologian sanakirjassa (WSOY, 2000) todetaan, kreikkalaisen mytologian Ekho-hahmo on "personoitu kaiku", eli nymfin nimi perustuu ekho-sanaan - ei päinvastoin. Kreikan kaikua merkitsevä "ekho" on johdettu yleisemmin ääntä merkitsevästä sanasta "ekhe". |
| Miten voin kuunnella iPadillä kirjastosta musiikkia? |
210 |
|
|
|
PIKI-kirjastojen asiakkaat voivat kuunnella musiikkia Naxos-kuuntelupalveluista, joissa on klassista, jazzia, maailmanmusiikkia ja videokirjasto. Palveluiden kuvaukset löydät täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/e-musiikki
iPadilla voit käyttää näitä palveluja laitteen Internet-selaimella (linkit palveluihin löytyvät ylläolevasta osoitteesta). Sisäänkirjautumiseen tarvitset jonkun PIKI-kirjaston kirjastokortin.
Toinen vaihtoehto on ladata laitteelle ilmainen NML-sovellus. Sovelluksen saat toimimaan kirjautumalla ensin kirjastokortin numerolla palvelun nettisivulle ja luomalla siellä student/member-playlist -tilin. Tilin tunnuksilla pääset kirjautumaan sovellukseen. |
| Suosituimmat lasten- ja nuortenkirjat |
1575 |
|
|
|
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen sadan lainatuimman lasten- ja nuortenkirjan listat neljännesvuosittain vuosilta 2014-2017 löytyvät Excel-taulukkona täältä: http://www.hri.fi/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirj….
Monet kirjastot julkaisevat sivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Tässä joitakin esimerkkejä.
Riihimäki: http://www.riihimaki.fi/kirjasto/kirjoista-kirjallisuudesta/lainatuimma…
Kirkkonummi: https://www.kirkkonummi.fi/lainatuimmat
Euran kirjasto: http://www.eura.fi/fi/palvelut/kirjasto-/luetuin-nuortenkirja.html
Pirkanmaan alueen PIKI-verkkokirjastosta löytyy lista kuukauden suosituimmista lastenkirjoista (https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/... |
| Yritin etsiä internetistä unohtamaani laulua jota en milloinkaan ole kuullut, mutta sen sanat olen nähnyt jossain joskus. Muistaakseni niissä kerrottiin… |
765 |
|
|
|
Etsitty laulu saattaisi olla Jumala puolellamme, Rauli Nordbergin suomennos Bob Dylanin kappaleesta With God on our side. Sanat siihen löytyvät Merja Hurrin toimittamasta laulukirjasta Rauhanlauluja II (Rauhankirjat, 1984).
Laulun toinen säkeistö kuuluu näin:
Katsele taapäin
historiaan
kun intiaaneilta
maat petkutetaan.
Sinitakkien pyssyin
heidät lannistetaan,
mutta myös Custerilla
Luoja on puolellaan. |
| Ajantasainen hakuteos Don Rosan sarjakuvatuotannosta |
443 |
|
|
|
Painettua, suomalaiset julkaisutiedot sisältävää bibliografiaa Don Rosan tuotannosta ei taida olla olemassa. Kaipaamasi tiedot löytyvät kuitenkin vapaasti käytössä olevasta Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php).
Rosa-hakemistoon pääset suoraan tästä linkistä: https://inducks.org/creator.php?c1=date&c=DR. Siihen on koottu Rosan koko tuotanto sarjakuvista kansikuviin ja kuvituksiin. Halutessasi voit rajata hakua valitsemalla värikoodien viereisistä linkeistä haluamasi ryhmän. Sarjakuvat löytyvät Tarina- ja Vitsisarja-linkkien takaa. Klikkaamalla sarjakuvan koodia saat kattavat tiedot kustakin tarinasta, mm. milloin ja missä se on julkaistu eri maissa.
|
| Miten löydän URANTIA-kirjan? |
558 |
|
|
|
Urantia-kirja on luettavissa kokonaisuudessaan Urantia-säätiön sivuilta osoitteessa https://www.urantia.org/fi/urantia-kirja/lue.
Mikäli haluat kirjan luettavaksi painettuna, voit kääntyä oman kirjastosi kaukopalvelun puoleen. Urantia-kirjaa löytyy useista kirjastoista, ja se voidaan tilata omaan kirjastoosi. Kaukopalvelu on yleensä maksullinen palvelu.
|
| Runo, jossa sanotaan jotenkin näin: "Minun maani kulkee mukanani", mahdollisesti Eeva Tikan, kirjoitettu ennen v. 1994. Mistä löytäisin? |
512 |
|
|
|
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki -- |
| Löytyisiköhän tietoa, mikä kirja kyseessä: - julkaistu mahdollisesti 50-60 luvulla - seikkailu- tai nuortenkirja - taphatuu Sumatralla tai vastaavalla saarella… |
501 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Elie Berthetin Aarniometsän poika, jonka 3. painos julkaistiin Otavan Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa vuonna 1953. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi jo vuonna 1909. Sumatralle sijoittuvassa tarinassa seurataan Palmerin perhettä, jonka Edvard-poika joutuu orangutangin sieppaamaksi ja katoaa aarniometsään kuudeksi vuodeksi. |
| Mikä mahtaa olla tämän runon suomennos: https://it.wikipedia.org/wiki/Chiare,_fresche_et_dolci_acque Sen pitäisi olla 126. sonetti tässä teoksessa: Petrarca,… |
782 |
|
|
|
Suomenkielinen Sonetteja Lauralle on valikoima Petrarcan Canzionere-teoksesta eikä se sisällä kaikkia alkuperäiskokoelman runoja. Valitettavasti sonetti 126 on yksi niistä, joita siihen ei ole otettu mukaan. En onnistunut löytämään sitä myöskään eri antologioissa julkaistujen yksittäisten Petrarca-suomennosten joukosta.
|
| Sukunimen Tavast historia |
1561 |
|
|
|
Sukunimet Tavas, Tavast, Tawast, Tavaste, Tavasti ja Tavastila perustuvat kaikki hämäläistä merkitsevään lisänimeen Tavast.
Suomessa oli jo keskiajalla tunnettu Tavast-suku, jonka kantaisä Nikolaus Tavast asui Hämeenlinnassa vuoden 1340 paikkeilla. Tähän sukuun kuului myös 1400-luvulla elänyt Turun piispa Maunu Tavast. Suku elää yhä. Monet muutkin hämäläislähtöiset suomalaiset ovat aloittaneet omat Tavast-sukunsa, joiden edustajien mukana nimi eri muodoissaan on levinnyt ympäri Suomen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
|
| Etsin lapsuuteni joululaulua, joka on soinut radiossa joskus 1970- tai 1980-luvulla. Laulun esittää kansanmusiikkiyhtye tai kokoonpano, jossa on useampi… |
1023 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys, 1985) sen... |
| Mistä löytäisin tietoa Kalle Veirtosta? |
346 |
|
|
|
Kirjailija Kalle Veirtosta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
Internetistä löytyy tietoa mm. näiltä sivuilta:
Suomen Nuorisokirjailijoiden sivut: http://www.nuorisokirjailijat.fi/veirto-kalle.html
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944451072#.Whf…
Kariston sivut: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
|
| Terve! Kysymykseni koskee Suomen Kaartin aseistusta. Kaartista on paljon kirjallisuutta, mutta varustuksesta puhutaan niissä todella ylimalkaisesti, enkä ole… |
880 |
|
|
|
Keisarillisen Venäjän armeijassa upseereilla ei oikeastaan ollut yhtä "virallista" revolveria ennen 1870-luvun alkua. Venäjä ei varsinaisesti hyväksynyt nallilukkorevolvereita sotilaskäyttöön eikä siten ryhtynyt niitä suuressa mitassa valtion toimesta hankkimaan. Aseita kuitenkin hankittiin ulkomailta ja valmistettiin sekä valtion omistamalla Tulan tehtaalla että useiden yksityisten asepajojen toimesta. Upseerit kustansivat itse omat pistoolinsa ja revolverinsa, ja nallilukkorevolverit - esimerkiksi Coltin ja Adamsin mallit - tulivat yleisiksi.
Vasta vuonna 1871 tehtiin valtiollinen päätös hankkia Smith & Wessonin 4.2 linjan revolvereita vuodelta 1869. Nämä jakautuivat kolmeen päämalliin, I (1871), II (1872) ja III (1874). Smith &... |
| TV:n luonto-ohjelmia katsoessa tulee joskus miettineeksi ihmisen ja eläinten silmien eroja. Meillähän on "valkuaisen" keskellä värikäs iiris + musta pupilli,… |
1651 |
|
|
|
Eläimillä on hyvin monentyyppisiä silmiä. Kaksi yleisintä rakennetta ovat selkärankaisilla tavattavat verkkokalvolliset silmät ja muun muassa hyönteisillä esiintyvät verkkosilmät. Olennaisin nisäkkäiden ja lintujen silmien välinen ero on se, että linnunsilmä ei juuri koskaan ole nisäkkäiden silmän tapaan muodoltaan pyöreä, vaikka linnuillakin verkkokalvon peittämä alue on ympyrän kaaren osa.
Nisäkkäiden ja lintujen verkkokalvollisen silmän uloin kerros, kovakalvo, on läpinäkymätöntä tukikudosta. Silmän etumaista osaa peittää sarveiskalvo. Sarveiskalvo on läpinäkyvä ja muodoltaan ulospäin kaareva, minkä ansiosta valo taittuu sen läpi. Monilla nisäkkäillä silmän suojana on lisäksi läpinäkyvä kalvo, vilkkuluomi. Ihmisen ja useimpien muiden... |
| Kiltti Kirjasto.Kysymys on kansakoulun vanhassa lukukirjassa oleva runo,muistaakseni, "Metsän joulu" alkaen "Suuren hongat huminoi,tuuli lunta haravoi luoden… |
1383 |
|
|
|
WSOY:n Iloisessa lukukirjassa aikanaan julkaistu Oiva Paloheimon runo Metsän joulu on sittemmin päätynyt useaankin runoantologiaan, joista sen voi saada luettavakseen - esimerkkeinä mainittakoon Lasten runotar (Valistus, 1962), Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993), Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
|
| Terve! Mistä löytäisin tiedon Suomen väestön jakautumisesta eri säätyihin vuonna 1900? 1800-luvun osalta löytyy tieto, ettän. 70% ei kuulunut säätyihin, 25%… |
619 |
|
|
|
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
|
Kysy kirjastonhoitajalta