TV:n luonto-ohjelmia katsoessa tulee joskus miettineeksi ihmisen ja eläinten silmien eroja. Meillähän on "valkuaisen" keskellä värikäs iiris + musta pupilli,…

Kysytty
21.11.2017

TV:n luonto-ohjelmia katsoessa tulee joskus miettineeksi ihmisen ja eläinten silmien eroja. Meillähän on "valkuaisen" keskellä värikäs iiris + musta pupilli, mutta eläinten silmissä ei usein ole valkoista osaa ollenkaan, esim. kissoilla näkyy vain musta viiru tai pallo muun osan ollessa joskus hyvinkin upean vihreä, sininen tai kullanruskea. Linnuilla taas näkee erittäin räikeitäkin silmävärejä: kirkkaan turkoosi pyörylä kirkkaan punaisen keskellä tms. Onko siis vain ihmisen silmässä "valkuainen"? Ja onko se kissan silmän vihreä sama asia kuin meillä vihreä iiris vai onko se vihreä samaa kuin meidän valkuaisosa?

Vastaus

Vastattu
22.11.2017
Päivitetty
22.11.2017

Eläimillä on hyvin monentyyppisiä silmiä. Kaksi yleisintä rakennetta ovat selkärankaisilla tavattavat verkkokalvolliset silmät ja muun muassa hyönteisillä esiintyvät verkkosilmät. Olennaisin nisäkkäiden ja lintujen silmien välinen ero on se, että linnunsilmä ei juuri koskaan ole nisäkkäiden silmän tapaan muodoltaan pyöreä, vaikka linnuillakin verkkokalvon peittämä alue on ympyrän kaaren osa.

Nisäkkäiden ja lintujen verkkokalvollisen silmän uloin kerros, kovakalvo, on läpinäkymätöntä tukikudosta. Silmän etumaista osaa peittää sarveiskalvo. Sarveiskalvo on läpinäkyvä ja muodoltaan ulospäin kaareva, minkä ansiosta valo taittuu sen läpi. Monilla nisäkkäillä silmän suojana on lisäksi läpinäkyvä kalvo, vilkkuluomi. Ihmisen ja useimpien muiden kädellisten vilkkuluomi on kuitenkin surkastunut.

Sarveiskalvon ja nesteen täyttämän etukammion takana sijaitsee värikalvo eli iiris, jonka keskellä olevaa aukkoa sanotaan mustuaiseksi eli pupilliksi. Mustuaisen tehtävänä on säädellä silmään saapuvan valon määrää, mistä syystä se supistuu kirkkaassa auringonvalossa ja laajenee pimeässä. Ihmisen ja monien muiden nisäkkäiden mustuaiset ovat pyöreät, mutta joillakin lajeilla ne ovat joko vaaka- tai pystysuorat. Vaakatasossa oleva mustuainen on tyypillinen avoimessa maastossa eläville, laajaa näkökenttää tarvitseville sorkkaeläimille ja hevosille. Valaiden mustuaiset ovat puolestaan miltei U-kirjaimen muotoiset, mikä on sopeuma nopeisiin valon määrän vaihteluihin.

Sarveis- ja värikalvon takana sijaitseva linssi eli mykiö taittaa valoa vielä lisää. Maanisäkkäillä linssi on hieman syvyyttään leveämpi, kun taas vedessä elävillä valailla ja hylkeillä se on lähes täysin pyöreä. Linssi johtaa valon edelleen lasiaisen läpi silmämunan sisimmässä osassa sijaitsevalle verkkokalvolle eli retinalle. Verkkokalvon pinnalla sijaitsevat silmän näköreseptorit, jotka välittävät näkösignaalit näköhermoa pitkin aivoihin.

Verkkokalvon näköreseptoreita on kahta tyyppiä, sauvasoluja ja tappisoluja. Nämä kaksi solutyyppiä ovat erikoistuneet valon eri aallonpituuksien havaitsemiseen. Yksinkertaistaen voi sanoa, että tappien avulla eläin erottaa päivänvalossa värejä ja sauvojen avulla se näkee hämärässä. Pimeäaktiivisten eläinten silmissä on erityisen runsaasti sauvasoluja.

Useilla pimeäaktiivisilla nisäkkäillä silmän verkkokalvossa tai sen takana sijaitsee valoa heijastava ja pimeässä näkemistä helpottava solukerros, tapetum lucidum. Näiden eläinten silmät loistavat pimeässä valonlähteen osuessa niihin; tämä näkyy selvästi esimerkiksi kissalla.

Selkärankaisten silmien rakenteessa ei siis ole suuria eroja eri lajien välillä. Ne rakenteiden yksityiskohtien erot, joita selkärankaislajien silmissä on, selittyvät lajien erilaisilla elämäntavoilla. Hämäräeläimillä silmän rakenne on sopeutunut mahdollisimman suuren valomäärän keräämiseen. Tällöin pupilli ja linssi ovat suhteellisesti erittäin suuret ja sarveiskalvon kaarevuus melko vähäinen. Sellaisilla lajeilla, joiden silmän rakenne on sopeutunut näkötarkkuuden eikä valoherkkyyden lisäämiseen - esimerkiksi ihmisellä ja linnuilla - sarveiskalvo on selvästi kaarevampi, pupilli pienempi, linssi soikeampi ja lasiaisen suhteellinen syvyys suurempi.

Vaikka eläinten silmät näyttävät poikkeavan ihmisen silmästä, ne ovat kuitenkin olennaisilta osiltaan samanlaisia. On hyvin tavallista, että eläimen silmästä näkyy vain iiris eli värikalvo ja muu osa jää silmäluomien peittoon, mikä on omiaan synnyttämään virheellisen mielikuvan ihmissilmän poikkeavuudesta.

Lähteet:
Maapallon eläimet. Bonnier, 2009
Nisäkkäät : luonnossa. [2]. Weilin+Göös, 2009
Valto A. Peiponen, Linnun silmin : lintujen näköaisti, ulkonäkö ja sukupuolivalinta. Yliopistopaino, 2000

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?