Askarruttaa, mistä löytäisin lapsuudessani 50-luvulla lukemani runon, josta muistan vain kohdan: ”ne ystäväni armaan, neiti metsähämähäkin kutomat on varmaan”… |
44 |
|
|
|
Muistamasi kohta on Aino Voipion runosta "Onkimadon vieraspidot", joka on julkaistu "Lasten ilo" -lehdessä (01.02.1928, nro 2, s. 9-10). Runo alkaa: "Kotipellon perukassa, vierustalla ladon". Rouva hämähäkki arvioi "uutimia": "Nuo on hyvää tekoa, ne orpanani armaan, Neiti metsähämähäkin, kutomat on varmaan."Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiVoipio, Aino: Onkimadon vieraspidot (Digi.kansalliskirjasto.fi, Lasten ilo, 01.02.1928. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot):https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971663?term=Neiti&term=mets%C3%A4h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin&term=neiti&page=9 |
Miten banaanit liittyvät banaanikärpäsiin? |
83 |
|
|
|
Banaanikärpäset, joita kenties osuvammin kutsutaan myös hedelmäkärpäsiksi, liittyvät sikäli banaaneihin, että Suomeen banaanikärpäset saapuvat mm. hedelmien mukana - banaanikärpänen ei kykene talvehtimaan Suomessa. Liekö sitten joku huomannut niiden esiintyvyyden juuri banaanien yhteydessä vai mikä lie sanan alkuperä, etymologia. Banaanikärpästen ravinto tai elämä yleisemmin ei siis mitenkään rajoitu banaaneihin: "Ravinnokseen mahlakärpäslajit [joihin banaanikärpänen, Drosophila melanogaster, kuuluu] imevät käymistilassa olevia nesteitä, esimerkiksi hedelmien mehua ja mahlaa. Toukat elävät esimerkiksi mahlassa tai maahan pudonneissa marjoissa ja hedelmissä syöden nesteitä sekä hiivoja ja muita mikro-organismeja."Banaani (banani eli... |
Terveisiä saaristosta. Luin pari vuotta sitten Ilkka Koiviston (?) kirjasta (?) kappaleen Korkeasaaren karkulaisista. |
57 |
|
|
|
Kyseessä on Sesse ja Ilkka Koiviston teos Tarinoita eläinten saarelta (1977). Teoksessa on luku Onko Korkeasaaresta karannut vaarallisia eläimiä?, jossa kerrotaan merimetson karkumatkoista.Teos ilmestyi e-kirjana vuonna 2022.Tarinoita eläinten saarelta KirjasammossaTarinoita eläinten saarelta Helmetissä |
Mikä eläin jättää pienen tumman lilan ulosteen? |
164 |
|
|
|
Ulosteen koon perusteella on todennäköistä, että kyseessä on jokin pieni nisäkäs tai lintu. Ulosteen väri puolestaan kertoo eläimestä tyypillisesti vain epäsuorasti, sillä väri määräytyy paljon sen perusteella, mitä eläin on syönyt; esimerkiksi mustikat ja jotkut muut marjat voivat tuoda ulosteeseen liilaa sävyä. Antamiesi tuntomerkkien perusteella on siis mahdollista sanoa, että ulosteen takana oleva eläin on todennäköisesti kooltaan pieni, ja että se todennäköisesti syö vähintään ajoittain tiettyjä liilan sävyjä ulosteessa aiheuttavia asioita, kenties mustikoita. Eläimen tarkkaan tunnistamiseen tarvittaisiin kuva tai yksityiskohtainen kuvailu ulosteesta.Turun museokeskuksen "Kappas, Kakkaa! -vinkkimateriaali" (2022) sisältää kuvia monien... |
Mikä eläin on viitasusi, vai onko eläin ollenkaan? Eräs urheiluselostaja sitä viljelee jatkuvasti. |
260 |
|
|
|
Urheiluselostaja Niki Juuselan usein käyttämää ”viitasusi” sanaa (esim. formulakuski Valtteri Bottaksen ajon yhteydessä ”Valtteri ajaa kuin viitasusi!”) ovat pohtineet monet muutkin; mikäli aiheesta etsii tietoa esimerkiksi Googlesta, on hakutuloksena lähinnä hämmentyneitä urheilun ystäviä pohtimassa, mikäs ihmeen olento tämä kuuluisa viitasusi oikein on. Tämän perusteella on varsin turvallista päätellä, että kyseessä ei ole ainakaan tieteellisesti vakiintunut nimitys millekään eläimelle.Vuonna 2022 julkaistussa Urheilucastin jaksossa no. 418 haastatellaan Juuselaa, ja heti ensimmäisenä kysymyksenä hänelle esitetään, mikä viitasusi on. Juusela vastaa humoristisesti, että viitasusi on hänen mielessään jonkin sortin evoluutio lastenkirjojen... |
Osaisitteko kertoa kaunokirjallisia, kotimaisia/suomenkielisiä kirjoja, joissa eläimet olisivat hyvin keskeisessä asemassa (poissulkien lasten- ja… |
90 |
|
|
|
Tässä joitakin erityyppisiä kirjavinkkejä.
Kotimaisilta kirjailijoilta:
Haavisto, Maija: Sisimmäinen
Huovinen, Veikko: Kylän koirat
Koivisto, Aura: Harhamat
Martikainen, Tiina: Ruuti
Ropponen, Markku: Koirapuistoromaani
Käännöskirjallisuutta:
Arikawa, Hiro: Matkakissan muistelmat
Gruen, Sara: Apinatalo
Lunde, Maja: Viimeiset
McConaghy, Charlotte: Täällä oli susia
Lyhyempiä tekstejä löytyy esim. kokoelmasta Granta : uuden kirjallisuuden areena. 8, Eläin.
|
Koetan löytää lapsilleni kirjaa, josta pidin kovasti pienenä, mutta kirjan nimeä en saa päähäni. Siinä Lancelot-niminen eno haki sisarukset… |
116 |
|
|
|
Etsitty kirja on Gerald Durrellin Ihmeellinen lentoretki maapallon ympäri.
"Vastustamattoman valloittava kirja isoeno Lancelotin, Emman ja pikkuveljien Ivarin ja Conradin matkasta maailman ympäri." |
Minkä eläimen jätös mahdollisesti kysymyksessä, rotan? |
1455 |
|
|
|
Jätöksen muoto ja koko – sikäli kuin se kuvasta on tulkittavissa – viittaavat eniten rottaan.
"Hiirien ja rottien ulosteet poikkeavat selvästi myyrien pipanoista. Ne ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä ja päistään yleensä selvästi teräviä."
"Isorotan ulosteet ovat sylinterin muotoisia, ainakin toisesta päästään teräviä, n. 17 mm pitkiä ja 6 mm paksuja pipanoita. Niiden koko vaihtelee kuitenkin suuresti, samoin kuin myös väri vaihtelee syödyn ravinnon mukaan."
"Lepakkojen ulosteet muistuttavat hiirien ja myyrien pipanoita, mutta ne ovat pinnaltaan karheita ja sisältävät yksinomaan hyönteisten jätteitä. Väri vaihtelee tummanruskeasta mustaan ja koko vaihtelee lajien koon mukaan."
Lähde:
Preben Bang, Mikä tästä meni? : eläinten jäljillä |
Minulle luettiin lapsena vanhannäköisiä Pieni talo preerialla-sarjan kirjoja suomeksi. Siinä kirjassa, jossa lapset olivat ihan pikkutyttöjä ja he asuivat… |
135 |
|
|
|
Alkuperäisessä tekstissäkin puhutaan pantterista (panther), mutta kyseessä lienee kuitenkin puuma, North American Cougar, joka tuolloin oli yleinen Pohjois-Amerikassa, ja jota kutsuttiin useilla eri nimillä, mm. mountain lion, puma, cougar, panther, catamount.
https://en.wikipedia.org/wiki/North_American_cougar |
Olen etsinyt lastenkirjaa, jota on 80-luvulla kotona luettu. Kirjassa seikkailivat mm. Nanna Nappi ja Mammu Mutteri. |
121 |
|
|
|
Etsitty kirja voisi olla v. 1972 julkaistu ja Anni Qvistin kirjoittama "Nannan nappirasia". Kirjan on kuvittanut Pirkko Hakkola ja se sisältää "satuja ja tarinoita, joissa napeilla, puhuvilla eläimillä ja esineillä on oma, tärkeä osuutensa." Saduissa seikkailevat mm. Nappi-Sanni, Lankamanni, kissat Hurumykky ja Vassakuu, Puntus Pulloposki, taiteilija Taivaanrannanmaalari, pikkusisko Nöpöstiina, Tatu Tarunen ja Toimi Totinen ja muut. Kirjassa on mustavalkoinen kuvitus.
Teos ei valitettavasti ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa, mutta sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta. Tässä linkki kirjan tietoihin: Nannan nappirasia | Varastokirjasto | Finna.fi
Liitteenä kirjan kansikuva. |
Lasten kuvakirja, jossa esitellään numeroita ykkösestä ainakin kymmeneen eläinten avulla. Kuten ”kymmenen leikkisää apinaa”, ”kahdeksan iloista pingviiniä” tai… |
120 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Lorna Readin kuvakirja Kymmenen kivaa kaverusta (Animals Counting Book, 2007, suom. Satu Heinonen).
Alla olevasta linkistä näet kuvan kirjan kannesta sekä saatavuuden Eepos-kirjastoissa.
https://finna.fi/Record/eepos.1641763
|
Luovatko simpukat oman kuorensa kerta toisensa jälkeen uudestaan? |
489 |
|
|
|
Simpukat eivät luo kuortaan eli kasvata kokonaan uutta vanhan kuoren tilalle. Kuori kasvaa koko simpukan eliniän ja muodostaa kasvaessaan renkaita, joita voidaan käyttää simpukan ikää määritettäessä.
Monet simpukkalajit ovat varsin pitkäikäisiä; Suomessakin elävä jokihelmisimpukka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi.
Koska simpukoiden suojaava kuori on kestävä, kuoret voivat säilyä paljon itse eläintä pidempään. Järvien ja merien rannoilta löytyvät simpukoiden ja kotiloiden kuoret voivat olla vaikkapa jonkin simpukoita ja kotiloita saalistavan petoeläimen aterian jäänteitä. Simpukat kuuluvat mm. saukkojen ruokavalioon.
Lisätietoja:
Laine: Suomen eläimet (Otava, 2021)
Simpukka paljastaa järviveden kunnon (Timo Leponiemi, Yle Kotimaa 16.... |
Tämä saattaa olla tyhmä kysymys, mutta mikä oli vanhin maininta nimetystä eläimestä? Aleksanteri Suuren Bukefalos? |
190 |
|
|
|
On kenties mahdotonta tietää, mikä on vanhin maininta nimetystä eläimestä. On kuitenkin todennäköistä, että jo varhaiset ihmiset nimesivät esimerkiksi kotieläimiään. On siis luultavaa, että varhaisin maininta nimetystä eläimestä löytyy jonkun varhaisen korkeakulttuurin teksteistä.
Mykeneläiseltä ajalta (n. 1400-luvulta 1100-luvulle eKr.) on esimerkiksi löytynyt lineaari-B-tauluja, joissa on härkien nimiä. Nämä nimet kuvaavat usein jotain härän ominaisuutta, kuten Aiwolos (kre. aiolos, ”nopea”) tai Kelainos (kre. kelainos, ”musta”).
J.L. García Ramón, “Mycenaean Onomastics”, teoksessa A Companion to Linear B. Mycenaean Greek Texts and their World, Volume 2, (eds. Y. Duhoux & A. Morpurgo Davies), 2011, 213-251.
Farao Amenhotep III:n (... |
Missä lastenlaulussa lauletaan jotain tällaista: miten koiran kanssa pärjään voi miten koiran kanssa pärjään se haukkuu yöllä, se haukkuu päivällä hau, hau,… |
277 |
|
|
|
Laulussa "Mitä minä koiralle teen" on kuvaamasi idea: eri säkeistöissä lauletaan jostakin eläimestä ja lopuksi vielä vauvasta ja improvisoidaan ääniä. Laulun sävelmä on amerikkalainen kansansävelmä ja sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Tosin tarkoitus on myös keksiä lisää omia säkeistöjä.
Laulujen sanoitukset ovat hieman erilaisia eri lähteissä. Nuotissa "Musiikki. 1-2" säkeistöjä on kuusi ja mukana ovat koira, sammakko, lehmä, hevonen, hiiri ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Vauvojen laulut" säkeistöjä on viisi ja mukana ovat koira, lehmä, kissa, sammakko ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Musica. 1-2" säkeistöjä on yhdeksän ja mukana ovat koira,... |
Mikä mahtaa olla kyseinen eläin? |
213 |
|
|
|
Pelkän kuvan perusteella ainakin maallikon olisi vaikea tunnistaa kyseistä hyönteistä, eikä minulla ole vaadittavaa asiantuntemusta. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi lajitieto.fi-sivulla on ohjeet iNaturalist-sovellukseen, jonka avulla voit jakaa havaintosi ja saada tunnistusapua.
Vinkkinä, että lisätiedot voivat helpottaa tunnistamista: mistä ja milloin otus löytyi, minkälaisesta ympäristöstä, miten se liikkuu ja niin edelleen.
Alla listaus nettisivustoista, joista voisi olla apua.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.otokkatieto.fi/ |
Hullunkuriset perheet-pelikortit |
517 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Hullunkuriset eläinperheet -korttipakka, joka oli valmistuksessa vuosien 1945–55 tienoilla? Pelin perheet olivat Naukula, Otsonen, Kukkola, Apinasalo, Pupunen, Possunen, Koiranen, Strutsi, Hiironen, Norsula, Ankkanen, Pitkäkaula ja Matkija. 52 perhekortin lisäksi pakkaan sisältyi aasikortti. Mukana oli myös ohjekortti kahdelle pelille ("Hullunkuriset eläinperheet", "Aasipeli").
peli; Hullunkuriset eläinperheet; korttipeli ja kotelo | Helsingin kaupunginmuseo | Finna - Helsingin kaupunginmuseoleikkikalu; lelu; peli; pelikortit; Hullunkuriset Eläinperheet - De löjliga Djurfamiljerna -korttipeli | Museo Leikki | Finna.fi |
Chatissä esitin kysymyksen kirjasta, jonka olen lukenut 80-luvulla. En muista kirjan nimeä, enkä keksinyt sopivaa hakua, että olisi löytynyt. Kirjan… |
187 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla britti Gerald Durrellin omaelämäkerrallinen kirja Eläimet ja muu kotiväkeni tai sen jatko-osa Eläimellistä menoa Korfussa. Molemmat teokset on käännetty suomeksi ensi kertaa 1970-luvulla. Yleisissä kirjastoissa ne ovat yleensä aikuisten osastolla eläintieteen luokassa, mutta ovat hyvinkin voineet olla koulukirjastossa saatavilla. Kuvauksesi täsmää näihin teoksiin ja ensimmäisestä löytyy ainakin kohtaus, jossa tavataan kultakuoriaisia kasvattava mies. |
Mikä on sellainen sivistyssana, joka liittyy siihen, että jotkin eläimet kaupunkialueilla muuttuvat tummemmiksi teollisuuden vaikutuksesta? Se muistutti… |
192 |
|
|
|
Tavoittelemasi sana on melanismi. Se tarkoittaa sitä, että eläimessä on mustaa väriainetta enemmän kuin saman lajin yksilöillä yleensä. Tällaisissa tapauksissa yksilöistä tulee normaalia tummempia, jopa täysin mustia. Ilmiö on eläinkunnassa varsin yleinen; sen vastakohta on albinismi.
Kun kyseessä on teollisuuden aiheuttamaan ympäristön saastumiseen liittyvä eläinlajien värityksen muuttuminen, puhutaan teollisuusmelanismista. Se havaittiin Englannissa noin 150 vuotta sitten: alueilla, joilla kivihiilipöly ja noki oli muuttanut puunrungot tummiksi, koivumittarin (Biston betularius) musta mutaatio alkoi säilyä paremmin kuin alkuperäinen vaalea muoto, koska saalistavat linnut eivät löytäneet sitä yhtä helposti jäkälättömiltä ja tummilta... |
Hengittääkö norsu myös suun kautta? |
372 |
|
|
|
Kyllä, norsut pystyvät hengittämään sekä kärsän että suun kautta. Tämä mahdollistaa sen, että norsun ei tarvitse pidättää hengitystään silloinkaan kun sillä on suu täynnä, koska se voi tällöin käyttää kärsäänsä hengittämiseen. Toisaalta sen on mahdollista vastaavasti hengittää suun kautta, kun se esimerkiksi imee kärsällään vettä.
Lähteet:
Mammal anatomy - An Illustrated guide. 2010. Marshall Cavendish Corporation (toim.) (Cavendish Square)
http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/Internal_Systems/Th… |
Millä eläimillä on parempi kuulo kuin ihmisillä? |
1693 |
|
|
|
Eläimiä, joilla on ihmistä paljon kehittyneempi kuulo, ovat mm. lepakot, elefantit, valaat, delfiinit, hiiret, päästäiset, koit, heinäsirkat, kissat ja myyrät. Kun eläimen tuottama ääni on tarpeeksi korkea tai matala, ei ihminen sitä kykene paljaalla korvalla kuulemaan.
Jussi Viitala kirjoitti kirjassaan Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (2003) näin; "Lepakoiden kolmiulotteinen maailma, jossa ne taitavasti lentäen suunnistavat, rakentuu ympäristön kohteista heijastuvien kaikujen varaan. Ne lähettävät hyvin lyhyitä ja hyvin korkeita ääni-impulsseja, jotka sitten heijastuvat ympäristön kohteista. Tämä äänikuva on niin tarkka, että sen avulla lepakot havaitsevat pienimmätkin kohteet. Lepakko ikään kuin näkee korvillaan. Nämä ääni-... |