aistit

10 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–10.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Syntyipä erimielisyyttä koiran aisteista. No, nelijalkainen ystävämme nukkuu muka sikeästi. Joku avaa jääkaapin, ja katso, siinä hän, valpas vartija, on… 164 16.6.2022 Tämän opinnäytetyön tiivistelmässä on hyvin kuvattu koiran aisteja, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135167. Siinä kerrotaan koiran kuuloaistin olevan erittäin herkkä, koira pystyy havaitsemaan myös ultraääntäkin. Sillä on melko hyvä hämärä- ja syvyysnäkö ja sen hajuaisti ja tuntoaistikin ovat varsin monipuolisia. Eli periaatteessa voisi ajatella, että koiran on herättänyt joko kuulo-, haju- tai tuntoaisti taikka nämä kaikki yhdessä.
Ihmisen viisi aistia ovat näkö, haju, maku, tunto ja kuulo. Ja sitten puhutaan mystisestä kuudennesta aistista. Mutta entäs tasapainoaisti? Eikös sekin ole… 1046 28.4.2021 Ihmisen perusaistit ovat maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Aisteilla vastaanotetaan tietoista ja tiedostamatonta informaatiota ulkomaailmasta ja kehon sisältä. Muita ihmisen aisteja ovat mm. tasapainoaisti, johon kuuluvat asento- ja liikeaisti sekä erilaiset sisätuntemusaistit kuten näläntuntemus ja virtsarakon venytys. Lähteet: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/08/aistit-ovat-portti-maailmaan#m… https://opetus.tv/biologia/bi4/aistit/
Osaatteko sanoa, kenen satu ja mistä löytyisi, on kertomus lapsesta jolla oli lasiset korvat? Kaikkien piti puhua hyvin hiljaa, etteivät herkät korvat hajoa… 210 5.10.2020 Lasikorvainen vauva -satu on Hannele Huovin, se löytyy Tammen kultaiset sadut -kirjasta (2007, toimittanut Hannele Huovi). Tämän vastauksen kirjoittamisen hetkellä kirjaa on kaksi kappaletta paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, eli kannattaa vaikka varata teos.
Minkälaisia aisteja on hyönteisellä? 344 9.3.2020 Hyönteiset (Insecta) kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon, ja muodostavat siinä suurimman luokan. Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista. Useimmilla hyönteisillä on verkkosilmä. Verkkosilmä koostuu useasta osasilmästä, joita joillakin lajeilla voi olla jopa tuhansia. Jokainen osasilmä välittää kuvaa ympäristöstä, ja jokainen osasilmä on yhteydessä aivoihin, missä näistä monista kuvista koostuu yksi kuva. Hyönteiset kykenevät yleensä näkemään sinisen, vihreän ja ultravioletin. Värejä ja muotoja syntyy vasta tajunnassa. Yksikään ihminen ei ole katsellut hyönteisen silmin, mutta verkkosilmän fysiologian ja hyönteisten käyttäytymisen perusteella hyönteisilläkin on väri...
Kutiavatko kalat? 617 27.9.2018 Kaloilla on hyvin kehittynyt tuntoaisti. Sekä orvaskedessä että verinahassa on tuhansia kosketukselle herkkiä hermopäitä kaikkialla ruumiissa. Kaloja myös kutittaa. Kutiseva kala poukkoilee ja sätkyttelee holtittomasti ja yrittää hangata itseään mitä tahansa alustaa vasten. Pitkästä sutjakkuudesta saattaa olla hyötyä: made, ankerias, kivinilkka ja siloneula pystynevät raapimaan itseään pyrstöllään. Lähteet: Juha Laaksonen, Käsiä pesevä kärpänen : 365 havaintoa luonnosta Hannu Lehtonen & Markku Varjo, Suomen ja Pohjolan kalat
TV:n luonto-ohjelmia katsoessa tulee joskus miettineeksi ihmisen ja eläinten silmien eroja. Meillähän on "valkuaisen" keskellä värikäs iiris + musta pupilli,… 1265 22.11.2017 Eläimillä on hyvin monentyyppisiä silmiä. Kaksi yleisintä rakennetta ovat selkärankaisilla tavattavat verkkokalvolliset silmät ja muun muassa hyönteisillä esiintyvät verkkosilmät. Olennaisin nisäkkäiden ja lintujen silmien välinen ero on se, että linnunsilmä ei juuri koskaan ole nisäkkäiden silmän tapaan muodoltaan pyöreä, vaikka linnuillakin verkkokalvon peittämä alue on ympyrän kaaren osa. Nisäkkäiden ja lintujen verkkokalvollisen silmän uloin kerros, kovakalvo, on läpinäkymätöntä tukikudosta. Silmän etumaista osaa peittää sarveiskalvo. Sarveiskalvo on läpinäkyvä ja muodoltaan ulospäin kaareva, minkä ansiosta valo taittuu sen läpi. Monilla nisäkkäillä silmän suojana on lisäksi läpinäkyvä kalvo, vilkkuluomi. Ihmisen ja useimpien muiden...
Olen tekemässä YAMK-opparia ja kysyisin onko olemassa Sapere-ruokakasvatusmenetelmästä tehtyä lisenssiaattityötä, väitöskirjaa kun ei mistään löydy. Toisena:… 394 18.11.2016 Frank monihaulla löytyi yliopistokirjastoista 10 viitettä Sapere-menetelmästä. Hakuehdot: Sapere (Avainsana) Kaikki (Aineistolaji) http://monihaku.kirjastot.fi/ Peda-netistä löysin myös tietoa Saperesta. http://peda.net/veraja/projekti/saperemenetelma/english Arja Lyytikäinen ja Aila Naalisvaara näyttävät olevan henkilöitä, joihin kannattaa olla yhteydessä kun aihetta tutii. Onnea tiedonmetsästykseen.
Löytyykö kirjallisuutta Helsingin keskustan huvi- ja ravintolaelämästä ennen ja nyt? Myös yksittäisiä henkilöitä koskeva aiheeseen viittaava kirjallisuus… 3671 30.5.2012 Helsingin ravintola- ja huvielämästä on ilmestynyt paljon kirjallisuutta. Seuraavassa ravintoloihin ennen ja nyt liittyvää tietokirjallisuutta ja muistelmia: Säännöstelty huvi : suomalainen ravintola 1900-luvulla / Merja Sillanpää. 2002. Huvia ja herkkuja : helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn. 2007. Ravintolaelämää : kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen. 1990. City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin / Antti Isokangas, Kaappo Karvala, Markus von Reiche. 2000. Kirjailijoiden Helsinki / Eino Leino. 2012. Helsinkiin / Juhani Aho.1997. Näköaloja kadunkulmalta : kaupunkihistorian kirjoituksia / Anja Kervanto Nevanlinna.2005. Helsinki : empirekaupungin...
Tuli tällainen asia mieleen. Onko ihmisellä jokin haju- tai tuoksumuisti olemassa. Onko tutkittu tällaista asiaa. Tässä eräänä iltana jostain tuli jokin tuoksu… 1594 3.1.2012 Kyllä on, ihminen voi muistaa tietyn hajun vuosikymmenien takaa, ja samalla voi palautua mieleen tilanne, johon haju tai tuoksu liittyi. Siitä oli varmaan sinunkin muistossasi kyse. Tiedetään, että pienen vauvan äiti voi tunnistaa lapsensa hajun perusteella, ja lapsi taas äitinsä äidin rinnan tuoksun perusteella. Myöhemminkin hyvä tuoksu auttaa tunnistamaan syötävän ruoan ja pilaantuneen haju taas varoittaa syömästä. Eli hajumuisti auttaa jopa henkiinjäämisessä. Nämä tiedot löytyvät Hely Tuorilan artikkelista Haju houkuttelee, varoittaa ja jää muistiin vuosikymmeniksi (Helsingin Sanomat 11.1.1996). Hajumuistin kulttuurisidonnaisuudesta taas löytyy Jan Löfströmin artikkeli kirjasta Arjen säikeet - aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja...
Olen ihminen jolle visuaalinen ajattelu on täysin vieras käsite ja asioiden, jopa oman äidin, 'näkeminen' silmät kiinni tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Kyse… 3164 25.2.2011 Kun ihminen oppii uusia asioita tai viestii muiden kanssa hän usein hyödyntää sitä, että jokin aisteista on vahvempi kuin muut. Puhutaan visuaalisista, auditiivisista ja kinesteettisesti oppivista ihmisistä. Eri lähteiden mukaan näköaistin kautta oppiminen lienee yleisintä, auditiivinen ja kinesteettinen oppijatyyppi ovat hiukan harvinaisempia. Ei löytynyt tietoa niiden ihmisten määrästä, joilta jonkin aistikanavan käyttö puuttuisi kokonaan. Eri aistien kautta oppimisen tavoista löytyy tietoa ja mahdollisuuksia testata aistimistapojaan mm. näiden linkkien kautta: http://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/oppimistyylit.htm http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/oppi/Members/lrl/TIES461/Oppiminen/ http://www.arfcon.fi/aiku/index.php?option=...