| Voisiko ihminen joskus olla kuolematon? |
33 |
|
5.2.2021 |
|
Tätä kysymystä on pohdittu, varsinkin vuonna 2017; monessa yhteydessä.
Prisma Studio 2.3.2017 ""Periaatteessa telomeerien lyheneminen on ratkaistavissa ongelma. Yksinkertaisimmillaan ihmissoluihin voitaisiin rakentaa geeni, joka tuottaa telomeraasia, joka puolestaan estää telomeereja lyhenemästä. Tällainen on esimerkiksi hummereilla", maalailee bioteknologian tutkija Lauri Reuter." https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/07/prisma-studio-elammeko-pian-500-1000-vuotta
Mikro Bitti 5.10.2017 Kertoo aikeesta siirtää tietoisuus keinokehoon. "Yksi tähän tähtäävä hanke maailmalla on ökyrikkaan venäläisen Dmitry Itskovin perustama 2045 Iniative, jonka tarkoituksena on pidentää ihmisen elinikää ja lopulta tehdä hänestä kuolematon. Hankkeessa... |
| Mikä elokuva kyseessä? Poika päätyy ihmisen sisään ja kulkee pitkin ruoansulatusta |
56 |
|
16.11.2020 |
|
Kyseessä lienee elokuva Vaarallisen kiven metsästys. Tätä on kysytty aikaisemminkin kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/joskus-pienena-tyttosena-katsottiin-kaverin
Kyseessä voisi myös olla Albert Barillen animaatiosarja ihmiskehosta Olipa kerran elämä. Sarjan osa 4 käsittelee roansulatusta ja aineenvaihduntaa. Sarja on ilmestynyt vuonna 1984 ja siitä on julkaistu sekä kirjoja että DVD-levyjä.
Wikipedia-artikkelissa on sarjasta hiukan lisätietoja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_el%C3%A4m%C3%A4
Sarjaa näyttää olevan jonkin verran katsottavissa YouTube:ssa (https://www.youtube.com/)
https://www.youtube.com/results?sp=mAEB&search_query=olipa+... |
| Miksi arabeja ei pidetä itsenäisenä rotuna? |
82 |
|
11.6.2020 |
|
Nykytietämyksen mukaan ihmisrotuja ei biologisessa ja geneettisessä mielessä ole. Arabin määrittelykin on vähän tulkintakysymys. Wikipedian artikkelin mukaan tärkein arabeja yhdistävä tekijä on arabian kieli. Laajemman määritelmän mukaan arabi on henkilö, joka puhuu arabiaa äidinkielenään, jakaa yhteisen arabialaisen kulttuuriperinnön sekä käsittää itsensä arabiksi. Arabimaailmaan luetaan yleensä Arabiliittoon kuuluvat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat.
Ihonvärin geenitutkimus vahvisti: Ihminen on yhtä rotua https://yle.fi/uutiset/3-9885009
Ihmisrotuja ei ole, kertovat geenit – etnisen taustan tunteminen voi silti auttaa sairauksien hoidossa https://www.hs.fi/tiede/art-2000005231630.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu... |
| Löytyykö tiedeartikkelia jossa esitetään pähkinänkuoressa kohdat, joiden perusteella ihminen luokitellaan sosiaaliseksi "eläimeksi". |
38 |
|
22.4.2020 |
|
Tässä muutama aihetta hieman eri näkökulmista tarkasteleva tiedeartikkeli:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2527715/
https://www.researchgate.net/publication/299599996_The_Rationality_of_a_Social_Animal
https://link.springer.com/article/10.1007%2FBF00143286
|
| Lasten tietokirjoja ihmisestä ja lääkärintyöstä |
276 |
|
8.11.2019 |
|
Ihmiskehosta ja lääkäreistä kertovia sopivia kirjoja voisivat olla seuraavat:
Colombo, Luann: Ihmiskeho : kurkista sisään!
Daynes, Katie: Kysy ja kurkista! : ihminen
Kurkista ihmiseen : näe ja lue, kuinka kehosi toimii!
Martin, Ruth: Ihmeellinen kehoni
Pikku lääkäri (Ellan & Veikon tutkimusmatkat -sarja)
Willow, Marnie: Ihmiskeho
Jos haluatte enemmän tietoa lääkärikäynneistä ja sairastamisesta, kannattaa tutustua myös Stiina Kiiverin Pienen kulkijan sairauskirjaan. "Suomalaisista lapsista joka viidennellä on ainakin yksi pitkäaikaissairaus. Lisäksi lähes jokainen lapsi sairastuu infektioihin ja käy joskus lääkärissä. Kirjan avulla lapsi voi saada tietoa paitsi omasta myös sisarustensa ja kavereidensa sairauksista, jotka usein... |
| Miten paljon lapsi muistuttaa yleensä ulkonäöltään äitiä tai isää ? |
208 |
|
24.7.2019 |
|
Lapsi muistuttaa hieman molempia, sillä hän saa perimänsä molemmilta vanhemmilta. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/perinnollisyys/kuvamappi/kuvagalleria2/ssy
Lapsi saattaa muistuttaa enemmän jompaa kumpaa vanhempaansa, jos tällä on paljon dominoivasti periytyviä ominaisuuksia. Suuri silmäinen, pisamainen oikeakätinen saa suuremmalla todennäköisyydellä kaltaisensa lapsen kuin pienisilmäinen, ohuthuulinen vasenkätinen. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/1pis
Kaikki ominaisuudet eivät kuitenkaan ole vain yhden geenin varassa. Siksi kaksi tummasilmää voikin saada sinisilmäisen jälkeläisen. Kun taas kaksi vaaleatukkaista ei voi... |
| Ihmisen karvoista olisin kiinnostunut. Jos lähdetään siitä, että evoluutio ei tee mitään turhaa, vaan lajien kehittyessä hyvät ominaisuudet yleistyvät ja… |
331 |
|
12.2.2018 |
|
Ihmisen karvoitukseen liittyviä asioita on ansiokkaasti pohdiskellut kirjoituksissaan esimerkiksi brittiläinen eläintieteilijä Desmond Morris. Osa niistä on suomeksikin saatavilla ja mitä suurimmassa määrin suositeltavia tutustumiskohteita aiheesta - ja ihmiseläimestä ylipäänsä - kiinnostuneille. Esimerkiksi Alaston apina ja Eläin nimeltä ihminen sisältävät hyvinkin viisaita huomioita karvoituksestamme - ja sen puutteesta.
Karvattomuudellemme Morris etsii perinteisestä evoluutionäkemyksestä poikkeavaa vaihtoehtoista selitystä tarkastelemalla teoriaa meressä alkuperänsä saaneesta ihmisestä, jonka keksi ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy. Sen mukaan alkuperäinen maa-apina oli viidakon jätettyään ja ennen muuttumistaan metsästäjäapinaksi... |
| TV:n luonto-ohjelmia katsoessa tulee joskus miettineeksi ihmisen ja eläinten silmien eroja. Meillähän on "valkuaisen" keskellä värikäs iiris + musta pupilli,… |
546 |
|
22.11.2017 |
|
Eläimillä on hyvin monentyyppisiä silmiä. Kaksi yleisintä rakennetta ovat selkärankaisilla tavattavat verkkokalvolliset silmät ja muun muassa hyönteisillä esiintyvät verkkosilmät. Olennaisin nisäkkäiden ja lintujen silmien välinen ero on se, että linnunsilmä ei juuri koskaan ole nisäkkäiden silmän tapaan muodoltaan pyöreä, vaikka linnuillakin verkkokalvon peittämä alue on ympyrän kaaren osa.
Nisäkkäiden ja lintujen verkkokalvollisen silmän uloin kerros, kovakalvo, on läpinäkymätöntä tukikudosta. Silmän etumaista osaa peittää sarveiskalvo. Sarveiskalvo on läpinäkyvä ja muodoltaan ulospäin kaareva, minkä ansiosta valo taittuu sen läpi. Monilla nisäkkäillä silmän suojana on lisäksi läpinäkyvä kalvo, vilkkuluomi. Ihmisen ja useimpien muiden... |
| Onko olemassa mitään paikkaa, josta saisi ostettua uuden kehon? |
475 |
|
7.7.2017 |
|
Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
|
| Olen yrittänyt selvittää erään kirjan nimeä, jonka luin aikoinaan (yli 10v sitten), siinä kuitenkaan onnistumatta. Muistikuvat alkavat olla jo vähän hämärät,… |
352 |
|
6.9.2016 |
|
Etsitty kirja on Veikko Huovisen Lemmikkieläin : fantasia ihmisistäni (WSOY, 1966).
"A. Johnson on suunnattoman rikas. Hän asuu kukkulalle rakennetussa loistohuvilassa ja antaa työtä kahdellesadalle tuhannelle ihmiselle. Käytännöllisesti katsoen hän omistaa koko kaupungin, johon avautuu vaikuttava näkymä olohuoneen kymmenen metrin levyisestä ikkunasta. Mutta jotakin häneltä vielä puuttuu. Johnson haluaa ilmielävän ihmisen lemmikkieläimekseen katsellakseen häntä - ei pilkkahinnasta, sillä hän arvostaa ihmistä. Valinta osuu rutiköyhään Fr. Jacobiin, tarjous on ainutlaatuinen: 50 000 killinkiä vuoden palveluksesta, mukava lasiasunto ylellisen huoneiston keskellä, hyvä ruoka, viinaakin kolme desilitraa keskiviikkoisin. Jacob tienaisi enemmän... |
| Jean M. Untinen-Auel kirjoitti kirjassa "Luolakarhun klaani", että neandertalinihmiset eivät tunteneet yläkäsitettä. He siis tunsivat esim. koivun, kuusen ja… |
439 |
|
8.8.2016 |
|
Koska Luolakarhun klaani on fiktiivinen teos, vain sen kirjoittaja Jean M. Untinen-Auel voisi antaa vastauksen siihen, miten on nämä tekstinkohdat tarkoittanut tulkittaviksi. Lukija voi tietysti halutessaan tehdä omat tulkintansa - esimerkiksi, että "polttopuu" tarkoittaa neandertalinihmisille mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kuivaa puuainesta, jolloin kerättäviä karahkoja yhdistävä tekijä olisi kuivuus. "Polttopuu" olisi tällöin siis käsitteellisesti ikään kuin oma puulajinsa. Tämä on kuitenkin pelkkää spekulaatiota. Mahdollista on sekin, että kirjailijalle on yksinkertaisesti tullut ajatusvirhe - sellaistakin sattuu.
Neandertalinihmisistä on nykyään olemassa enemmän ja tarkempaa tutkimustietoa kuin kirjan alkuperäisenä ilmestymisvuonna... |
| Mitä räkä on (mistä se yhtäkkiä tulee kun nuha alkaa)? Tämän lisäksi mietityttää kaikenlaiset ontelot ja kolot pään sisässä/nielussa (mihin niitä tarvitaan,… |
922 |
|
7.5.2016 |
|
Nenäonteloa peittää värekarvaepiteeli, jonka avorauhaset tuottavat aina jonkin verran limaa kostuttamaan ja puhdistamaan limakalvoa. Flunssan iskiessä flunssavirukset tulehduttavat limakalvon, jolloin se puolustautuu kiihdyttämällä limaneritystä ja huuhtelemalla viruksia tehokkaammin pois. Normaalitilanteessa lima on yleensä kirkasta, mutta flunssassa siihen sekoittuu kudosnestettä, kuolleiden limakalvosolujen jäänteitä, puolustussoluja, viruksia ja bakteereja, ja siksi sen väri vaihtelee. Flunssassa tulehtuneet limakalvot myös turpoavat. Jos nenäontelon sivuonteloiden ulostuloaukot ovat ahtaat, ne saattavat tukkeutua, jolloin potilas altistuu bakteerin aiheuttamalle poskiontelotulehdukselle.
Päässä on paljon erilaisia onteloita: suuontelo... |
| Miksi ihmisen kämmenet hikoilevat? Miksi tälläinen ilmiö on kehittynyt? |
477 |
|
12.4.2016 |
|
Ihmisen kämmenet hikoavat, koska hänellä on kämmenissä hikirauhasia. Hikirauhasia on kahdenlaisia: pieniä ja suuria. Pieniä on mm. kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden tehtävänä on osallistua ihmisen lämmönsäätelyyn.
Muun muassa alla olevista linkeistä lisää tietoa hikirauhasista ja hikoilusta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/
http://tieteentermipankki.fi/wiki/El%C3%A4intiede:hikirauhaset
|
| Teen kurssityötä ihmisestä millaisia kirjoja suosittelet hakuavuksi lukio bi2 Kiitos |
388 |
|
11.9.2015 |
|
Alla olevista kirjoista löydät apua työhösi. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Ihmeellinen ihminen / [Anders Enevold ... et al.
- Keho : anatomia ja fysiologia / Heidi Vierimaa, Mirja Laurila
- Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa : esseitä ihmisen biologiasta / Seppo Turunen
- Ihminen : kuinka keho toimii / James Cracknell
- Ihminen läpikotaisin / [teksti:] Walter Nienstedt
- - Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä / Svante Pääbo
- Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki
|
| Mitä taajuuksia ihmisen korva voi erottaa? Miten nämä taajuudet eroavat eri eläinlajeilla? |
2146 |
|
8.5.2015 |
|
Äänentaajuus ilmoitetaan värähdyksinä sekunnissa, ja sen yksikkö on hertsi (hz). Ihmiskorva pystyy parhaassa tapauksessa erottamaan 20-20 000 hertsin taajuuksia. Tarkimmin ihmisen korva aistii puheäänen taajuuden, joka on 300-3 400 hertsiä. Kuulokyky heikkenee iän myötä, minkä vuoksi vanhojen ihmisten on usein vaikea kuulla korkeita ääniä.
Ihmisen kuuloaisti on melko tarkka, mutta monilla eläimillä kuulo on vielä tarkempi. Esimerkiksi lepakot pystyvät kuulemaan jopa 150 kilohertsin taajuuksia eli hyvin korkeita ääniä. Toisena ääripäänä taas on myyrä, jonka kuuloalue ulottuu vain yhden (1) hertsin ääniin eli hyvin matalalle.
Tässä vielä pari esimerkkiä eläinlajien kuulolaajuuksista: koira 70-100 000 hZ, lammas 42-125 000 hZ. Linnuista... |
| Mitä eroa on proteiineilla ja hormoneilla? Kun esimerkiksi insuliinin sanotaan olevan hormoni, mutta kun puhutaan solun sisällä toimivista proteiineista,… |
1136 |
|
10.9.2014 |
|
Hormonit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka toimivat elimistössä välittäjäaineina. Hormoneja erittävät erikoistuneet solut, jotka muodostavat umpirauhasia (esim. haima, kilpirauhanen, kives, munasarja). Monissa elimissä on myös muiden solujen lisäksi hormoneja erittäviä soluja (esim. hermosto, mahalaukku, sydän). Hormonit leviävät yleensä verenkierron mukana elimistöön, mutta vaikuttavat vain kunkin hormonin kohdesoluihin sitoutumalla kohdesolun solukalvossa, solulimassa tai tumassa oleviin reseptoreihin eli vastaanottimiin. Osa hormoneista (kudoshormonit) eivät vaikuta verenkierron, vaan kudosnesteen kautta.
Hormonit ovat siis yhdisteitä, joilla on samanlaisia välittäviä tehtäviä, mutta jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan varsin... |
| Miksi ihmisillä käsitys terveellisestä ruokavaliosta vaihtelee niin suuresti? Jonkun mielipiteen mukaan esimerkiksi liha on tärkeä osa ruokavaliota joka… |
918 |
|
22.4.2014 |
|
Kysymykseen ei voi vastata faktoilla, mutta todennäköisin selitys on siinä, ettei meillä ole yhtenevää käsitystä siitä, mitä "terveellisyys" tarkoittaa. Kun mukaan otetaan sekä makuasiat että esimerkiksi lihansyöntiin liittyvät eettiset näkemykset, lienee käsillä liian monimutkainen asia, jotta yksimielisyyttä voitaisiin löytää.
On kuitenkin tärkeätä tehdä ero ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen ruokavalioon. Biologisestihan ihminen on sopeutunut syömään miltei kaikkea muuta elollista paitsi heinää. Luonnossa eläimet syövät ensisijaisesti ravintoa, jota on saatavana ja joka "sopii" niiden geneettisen koodin mukaiseen elämäntapaan. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että eläimilläkin on biologinen valmius monipuolisempaan ravintoon kuin mihin... |
| Haluaisin alkaa lukea kirjoja ihmisten psykologiasta. Mikä olisi hyvä paikka aloittaa? Kiitos! |
2239 |
|
27.3.2014 |
|
Jos aloitat ihan psykologian peruasioista, lukion ensimmäisen psykologian kurssin kirja olisi hyvä aloituskohta. Psykologian perusteita esittelevät ainakin seuraavat kirjat:
Mielen maailma. 1 : Psykologian perustiedot (Sanoma Pro, 2012)
Persoona. 1 : Psykologian perusteet (Edita, 2005)
PS : lukion psykologia. 1 (Otava, 2011)
Psykologia. 1 : Toimiva ihminen (WSOY, 1999)
Psykologia!. Kurssi 1 : Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (WSOY, 2005)
Psykologian verkot : lukion johdantokurssi (Opintoverkko, 2009)
Skeema. 1 : Psykologian perusteet (Edita, 2013)
Lukion oppikirjoissa on se hyvä puoli, että perusteiden jälkeen voi valita sarjoista seuraavia osia päästäkseen syventymään psykologiaan ja sen osa-alueisiin laajemmin.
|
| Kasvaako maapallon massa väestönkasvun seurauksena vai ovatko "ihmisten rakennusaineet" vain muotoaan muuttanutta olemassa olemaa ainetta? Entä jos oleletaan,… |
2018 |
|
19.1.2014 |
|
Maapallon kokonaismassan muutokset eivät riipu eliökunnan määrällisistä muutoksista. Kaikki elollinen rakentuu massassa jo mukana olevista aineksista eli yksilön lihominen "laihduttaa" vastaavasti ympäristöä.
Maapallon kokonaismassa voi kyllä kasvaa, mutta kasvun lähteenä on avaruudesta maan pinnalle jaksavat pienet ja joskus harvoin isommatkin kappaleet. Toisaalta maa menettää koko ajan massaansa avaruuteen vuotavana säteilynä. En tähän hätään löytänyt varmaa tietoa siitä, kumpi virta on suurenmpi, mutta veikkaisin, että tänne tulee hiukan enemmän materiaa kuin sitä virtaa ulos.
Millään näistä ilmiöistä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska maapallon oma massa on niin valtava (noin 5,973 x 10 potenssiin 24 kiloa). Vaikka ihmisiä on... |
| Haluaisin tietää, kuinka monta ihmistä menehtyi 7.10.2013. Löin asiasta tavallaan vetoa eikä löydy virallisesti kuin jotain kuukausitilastoja.. |
483 |
|
10.10.2013 |
|
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tietoja tiettynä päivänä menehtyneistä ei saada heti. Lokakuussa kuolleista tilastot tulevat marraskuun loppupuolella.
|
Kysy kirjastonhoitajalta