Voitteko mainita jotain romaaneja tai elokuvia, jotka käsittelevät Suomen vuoden 1918 tapahtumia valkoisten näkökulmasta, siis niin, että punaiset vaihteeksi…

Kysytty
25.1.2018

Hei! Voitteko mainita jotain romaaneja tai elokuvia, jotka käsittelevät Suomen vuoden 1918 tapahtumia valkoisten näkökulmasta, siis niin, että punaiset vaihteeksi esitettäisiin "pahiksina". Olisi mielenkiintoista lukea / nähdä myös muunlaisia versioita. Kiitos.

Vastaus

Vastattu
25.1.2018
Päivitetty
25.1.2018

"Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki:

Maila Talvio, Kurjet

"Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta."

Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut

"Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli sodassa eli Lapsettoman Mannun kosto ja Bongmanin kuolema eli '...pro patria mori'. -- Lehtonen käyttää valkoista diskurssia kuitenkin niin liioitellusti, että siitä tulee diskurssin kyseenalaistavaa parodiaa."

"Pahiksiksi" punaiset päätyvät usein venäläismyönteisyytensä vuoksi, ja kielteiseen sävyyn punaisia käsittelevät kirjat ovatkin usein ensisijaisimmin venäläisvastaisia. 

Ilmari Kianto, Elämän ja kuoleman kentältä

"Kirjassa -- juuri ryssät ovat syypäitä sotaan, ja heihin oli liittynyt 'lumottuja jätkäpoikia', jotka nyt riehuivat 'punaisina petoina'."

Lauri Haarla, Syylliset ja syyttömät

"Lauri Haarlalla venäläisvastaisuus liittyy -- Joel Svartin idealistisiin käsityksiin kansasta ja työväestöstä. Sodan puhjettua Joel joutuu kriisiin: hän ei olisi uskonut, että suomalainen työväki olisi halunnut yhtyä Venäjän kansaan, itämaiseen barbariaan. Hänelle oli suuri pettymys, että matruusi, solttu ja työmies alkavat veljeillä vihan ja votkan kiilu silmissään Suomen itsenäisyyttä vastaan."

Unto Seppänen, Markku ja hänen sukunsa -trilogia (Myrsky ja aurinko, Ilohuoneet, Voittoon)

"Severi-enossa kulminoituu koko teossarjan -- yleisteema, oman kotikonnun puolustus, sillä hän vihaa loppuun asti punakaartilaisiksi muuttuneita työläisiä, koska kokee heidän uhkaavan suvun omaisuutta."

Lähteet:

Elina Martikainen, Kirjoitetu sota : sotadiskursseja suomalaisessa kaunokirjallisuudessa (1917-1955)

Päivi Lappalainen, Kansalaissodan kuvaus eräiden 1920- ja 1930-luvulla ilmestyneiden teosten valossa. - Teoksessa Hurma ja paatos : näkökulmia 1920- ja 1930-luvun kirjallisuuteen

 

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.