| Kuinka paljon lasikuitujätettä muodostuu vuosittain ja mihin se päätyy? |
515 |
|
|
|
Suomessa on karkeasti arvioitu syntyvän vuodessa noin 4 000 tonnia lujitemuovijätettä. Tästä puolet on käytöstä poistettuja tuotteita, pääasiassa veneitä ja kuljetusvälineiden osia, ja loput tuotantojätettä. Lujitteista yleisin on lasikuitu 96% osuudella. Sen lisäksi käytössä on mm. hiilikuituja ja aramidikuituja.
Lujitemuovin sijoittaminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä vuodesta 2016. Lujitemuovien kierrätystä on tutkittu, mutta kaupallisesti kannattavaa tapaa ei ole toistaiseksi onnistuttu luomaan. Luijitemuovijätettä voidaan myös polttaa. Kotitalouksien pienet lasikuituerät lajitellaan sekajätteeseen.
Lähteet ja lisätietoa:
Olli Saarela, Ilkka Airasmaa, Juha Kokko, Mikael Skrifvars, Veikko Komppa: Komposiittirakenteet (2019... |
| Jos jokin on jonninjoutava, niin mikä on se jonni? |
882 |
|
|
|
Jonninjoutavan jonni on vastaava alkusointuun perustuva adjektiivin vahvennussana kuin typötyhjän typö, täpötäyden täpö ja ypö sanassa ypöyksin.
Lähde:
August Ahlqvist, Vertaavia kieliopillisia tutkimuksia. 1, Nominien synty ja taivutus ; Suomalainen runo-oppi |
| Minkä ikäisinä maalaiskansakoulujen opettajat pääsivät eläkkeelle 1960-luvun alkupuolella, kymmenisen vuotta ennen koulu-uudistusta? |
423 |
|
|
|
1960-luvun alussa kansakoulunopettajilla eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä oli 60 vuoden ikä.
Lähteet:
Asetus kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä (322/1958)
Yleinen muistilista kansakoululaitoksen palkkausta ja sen suoritusta koskevista asioista. – Suomen kansakoulukalenteri. 1962 |
| Oppikoulun pääsykokeet vuonna 1962 |
1450 |
|
|
|
Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta.
"Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä."
"Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa rehtorille, antaako se ensimmäiselle luokalle pyrkivien kirjalliset koetehtävät tai osan niistä. – Jos... |
| Onko äänitteitä minkä avulla pystyy keskittymään opiskelun lopputyön tekoon ja tsemppaamaan Itseään? |
244 |
|
|
|
Äänikirjana on kuunneltavissa esimerkiksi seuraavat äänitteet:
Melin, Jukka: Opiskeluvalmiuksien kehittäminen (Terapia ja Valmennus Jukka Melin, [2017])
Pakarainen, Pekka: Motivoi itsesi opiskelussa : hypnoosiäänite (Pekka Pakarainen, 2009)
Opi rennosti : oppimista tukeva rentoutus-CD (TarVar, 2010)
Musiikkiäänitteistä cd-levylle Klassisia hetkiä opiskeluun : rauhoittavaa taustamusiikkia intensiiviseen opiskeluun (HNH International, 2001, Naxos 850200712FIN) on koottu hitaita osia tunnettujen säveltäjien konsertoista levy-yhtiön aiemmin julkaisemilta äänitteiltä.
Naxos Music Library -suoratoistopalvelusta löytyy esimerkiksi hakusanoilla study music kuunneltavaksi taidemusiikin äänitteitä kuten Bach to work :... |
| Kirjass jaoku meni vierailulle taloon, johon tunkeuduttiin. Mikä kirja? |
148 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Dean R. Koontzin jännäri Kaiken keskellä yksin (1997) (alk. Intensity, 1995). |
| Mummo vainaa vielä pahasti dementoituneena suolsi vanhaa runoa, jota olen koittanut löytää tuloksettomasti. Pystyttekö selvittämään kenen runo menee näin tai… |
1183 |
|
|
|
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä... |
| Kuulin kauan sitten hienon lausuntaesiryksen Lauri Viidan runosta ”Luominen”. Yrjö Jyrinkoski tai Kaarlo Kultalahti? Olisiko jostain kuultavissa? |
244 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään tallennetta näiltä lausujilta.
Videopalvelu YouTubesta löytyy Luominen Seela Sellan lausumana: https://www.youtube.com/watch?v=TpiCL0c63jY.
Cd-levyllä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta lausujina ovat Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen, ja siihen sisältyy Viidan Luominen.
|
| Kun kirjastonhoitaja tai -virkailija pitää kirjavinkkauksen, millä perusteella hän valitsee vinkattavat kirjat? |
298 |
|
|
|
Kirjavinkkausta suunniteltaessa lähdetään liikkeelle vinkkauksen kohderyhmästä: lapsia vai aikuisia, minkä ikäisiä, mikä lukutaidon taso jne. Vinkkaukselle voidaan valita teema, johon kirjat tavalla tai toisella liittyvät, tai vinkattavat kirjat voivat olla monipuolinen "jokaiselle jotakin" -setti. Lähtökohtana on siis yleisö, mutta lopulliset kirjavalinnat vinkkaaja tekee oman kirjallisuudentuntemuksensa pohjalta.
Marja-Leena Mäkelän Kirjavinkkarikirjassa (Avain, 2015) on paljon tietoa kirjavinkkauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Myös Leena Ketolan Pro gradu -tutkielmasta Kirjavinkkauksen käytännöt yleisessä kirjastossa – kirjavinkkarin näkökulma (2008) löytyy tietoa kirjavinkkauksen käytännöistä: https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-... |
| Muistan joskus kuulleeni kappaleen, jossa lauletaan: "Tää katu kylmä mun kotini on ja sen kulkijat perheeni mun." Mikä tämä kappale on, kuka sen esittää ja… |
454 |
|
|
|
Kappale on Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Kuuntele mua". Se alkaa: "Tää katu kylmä mun kotini on". Se on samannimisestä musikaalista, jonka käsikirjoitus on Simo Ervastin.
Laulu sisältyy nuottiin "Selvät sävelet. 8-9" (Otava, 1997). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Laulu sisältyy myös äänitteille Kiviharju, Eeva: "Kuuntele mua : lauluja iloista ja suruista" (Eeva Kiviharju RESCD-2, Eeva Kiviharju RESC-2) ja "Selvät sävelet. 8-9, CD 3 : jazzista näyttämölle" (Otava, [1997]). Laulun esittää Visa Kiviharju.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
|
| Näkeekö jostain, mistä kappaleista koostuvat (Helismaan ja kumppaneiden) Uutta ja vanhaa -parodiapotpurit? Erityisesti mietin, mikä on levytyksen ”Uutta ja… |
273 |
|
|
|
En löytänyt sellaista lähdettä, jossa kaikkien Toivo Kärjen ja Reino Helismaan "Uutta ja vanhaa" -sikermien kappaleet olisi lueteltu. Sikermät, joita on yhteensä 32, koostuvat lyhyistä pätkistä, joista osa on Kärjen sävellyksiä, osa muita sävelmiä. Helismaa käytti osittain alkuperäisiä sanoituksia, mutta kirjoitti myös uusia tekstejä. Esimerkiksi osan 15 "Tyttö ja kulkuri" -valssisikermän viimeisen valssin melodiana on kuullun perusteella M. D. Tomnikovskin säveltämä "Taikayö", mutta sanoitus on uusi. Se alkaa: "Ei se käy ei sitten millään".
Kaikkien 32 sikermän sanat sisältyvät Kullervon (eli Tapio Lahtisen) toimittamien "Toivelauluja" -vihkosten osiin 15-28 ja 34 (Fazerin musiikkikauppa, 1954-1958). "Uutta ja vanhaa 15" -sikermän... |
| Etsin kirjan nimeä, jota lapsena luin. Kirjan kansi oli sininen, ja tarina kertoi hemmotellusta ja omapäisestä merirosvon tyttärestä, joka hoitaa… |
251 |
|
|
|
Kirja on Aino Pervikin Arabella, merirosvon tytär (WSOY 1987).
Arabella seilaa isänsä, merirosvopäällikön, laivassa maailman meriä. Eräänä päivänä hän poimii merestä haaksirikkoutuneen Hassanin. |
| Mikä tämä lastenkirja mahtaa olla? 90-luvulla luin. Kirja on suomalainen. Kirjassa on pieni tyttö, joka osaa puhua eläinten kanssa ja hänellä jännittää… |
299 |
|
|
|
Kirja on Marja Luukkosen Suuri Vesiretki (Tammi 1995).
Kerttulia eli Kakkua jännittää syksyllä alkavaa koulu, ja hän päättää muuttaa asumaan metsän väen luo yhdessä kissansa kanssa. |
| "Mantoliinilla soittaa saa. Sitä sielunsa sinhvoniaa....". Mikä kappale tämä on? Miten sanoitus menee koknaisuudessaan? |
564 |
|
|
|
Toivo Kärjen säveltämässä ja Reino Helismaan sanoittamassa laulussa "Minä ja mandoliini" lauletaan: "Mandoliinilla soittaa saa sitä sielunsa sinfoniaa". Laulu alkaa: "Minä reissupoika olen, mulla mandoliini on".
Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Reino Helismaan lauluja" (Musiikki Fazer, 1967, useita painoksia) ja vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 11" (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1953). Näissä sanoituksissa on pieni ero. Reino Helismaan nuotissa toinen säkeistö alkaa: "Minä reissupoika olen, mulla mandoliini on". Toivelauluja-vihkosessa toinen säkeistö alkaa: "Jos on surua ja huolta, käteen mandoliini vaan".
Jukka Lönnqvist: Minä ja mandoliini YouTubessa:
https://... |
| Miten Somaliassa on rajoitettu bantujen ja muiden etnisten vähemmistöjen ihmisoikeuksia lainsäädännöllä? |
207 |
|
|
|
Somalian liittotasavallan vuonna 2012 voimaan tullut perustuslaki takaa yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet kaikille kansalaisille ja kieltää syrjinnän iän, rodun, ihonvärin, heimon, klaanin, etnisen taustan, kulttuurin, kielen, sukupuolen, syntyperän, vammaisuuden, uskonnon, poliittisen kannan, ammatin tai varakkuuden perusteella. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu. Yhdysvaltojen ulkoministeriön raportissa vuodelta 2020 todetaan, että ihmisoikeuksissa Somaliassa on monia perustavanlaatuisia puutteita ja epäkohtia. Niinpä muun muassa vähemmistöihin kohdistuu suhteeton määrä väkivalta- ja omaisuusrikoksia, joihin viranomaiset eivät puutu.
Somaliassa on käytössä epäsuora vaalitapa, joka rajoittaa äänioikeuden hyvin pienelle osalle... |
| Missä on filmattu Raid-elokuvan (2003) kohtaukset? |
702 |
|
|
|
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannan mukaan elokuvan ulkokohtauksia on filmattu Helsingissä, Vantaalla, Kirkkonummella, Kilpisjärvellä sekä Tukholmassa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1100917. |
| Lainasin ja luin jokin aika sitten ruotsalaisen kirjan, joka kertoi naisesta, joka unohti kirjaston kirjan väliin lappusen, jossa oli henk.kohtaisia tuntoja… |
223 |
|
|
|
Kirjaston kirjan välistä löytyvät muistikirjan sivut johtavat kirjeenvaihtoon ja rakastumiseen Eli Åhman Owetzin kirjassa Kirjeystäviä. |
| Kirjoja 9-vuotiaalle lukutoukalle |
712 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Kelly, Jacqueline: Luonnonlapsi Calpurnia Tate (The evolution of Calpurnia Tate)
11-vuotias Calpurnia Tate on kiinnostuneempi luonnontieteistä kuin ompelusta. Mikäs siinä, paitsi että eletään vuotta 1899 Teksasissa, ja tyttöjen paikka on tarkkaan säädetty. Vanhemmat tahtoisivat Calpurnian paneutuvan opettelemaan naisten taitoja, mutta yllättäen tyttö saa liittolaisen äreänä pidetystä isoisästään. Lämminhenkinen kuvaus älykkäästä tytöstä, joka ei mahdu annettuun rooliin.
Lindgren, Astrid: Ronja, ryövärintytär
Ajaton lastenkirjaklassikko kasvamisesta ja oman paikkansa löytämisestä.
Palacio, R. J.: Ihme (Wonder)
August-pojan kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Tähän saakka hän on käynyt kotikoulua, mutta... |
| Luin joskus teininä (90-luvulla) kirjan, jonka teemana oli eri yhteisöissä esiintyvää muottiin rutistamista. Kirjan hahmot kävivät osa- ja… |
214 |
|
|
|
Vaikka kysymyksessä jäljitetään käännöskirjaa, tarjoan siitä huolimatta kotimaista: siinä määrin sisällön kuvaus muistuttaa Maarit Verrosen romaania Pimeästä maasta (Kirjayhtymä, 1995).
Pimeästä maasta | Kirjasampo |
| Tiedotusvälineet ovat uutisoineet, että ruoan hinta ei ole kymmeniin vuosiin kohonnut niin paljon kuin nyt. Viimeksi elintarvikkeet kallistuivat yhtä paljon… |
307 |
|
|
|
Suurin yksittäinen syy on toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina krooniseksi muuttunut inflaatio, jonka taustalla olivat yhtäältä maailmantalouden muutokset, toisaalta kotimaiset tapahtumat. 1950-luvun lopulta maltillisena jatkuneen hintatason nousun katkaisivat vuonna 1964 maailmanmarkkinahintojen kallistuminen ja tuottavuuden nousun ylittäneet palkankorotukset.
"Sotiin ja jälleenrakennukseen liittyvän inflaation voidaan katsoa päättyneen vuonna 1949, -- . Korean suhdanne aiheutti kuitenkin voimakkaan hintapyrähdyksen vuosina 1950 ja 1951. Maailmanmarkkinahintojen alenemisen sekä toteutetun subventiojärjestelmän takia hintakehitys oli tämän jälkeen hyvin vakaa, ajoittain jopa aleneva. Vuoden 1956 kevään yleislakko tuntuvine... |