Seinäjoki

Tilaa aihepiirin Seinäjoki RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

895 osumaa haulle. Näytetään tulokset 381–400.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuka on kirjoittanut sadun "Leijona ja hiiri"? 682 Kyseinen tarina on alun perin kreikkalaisen Aisopoksen kynästä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti eläinsaduistaan (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua1b176f1-04ff-4f42-ae76-86858c293d2a). Hanhiemon satuaarteen lisäksi Leijona ja hiiri -sadusta löytyy versiot esimerkiksi seuraavista kirjoista: Kaiken maailman eläinsadut, Otava 2011 Aisopos: Kettu ja haikara: Aisopoksen satuja, WSOY 1985 Karvatassujen jäljillä, Weilin + Göös 1996
Löytyisikö nuotteja Anne Mattilan kappaleisiin: Ei vielä ja Matka? 243 Valitettavasti näiden kappaleiden nuotteja ei löytynyt. Itse asiassa Matka-nimistä kappaletta ei löytynyt olenkaan Anne Mattilalta. Kappale Ei vielä on julkaistu levyllä Nyt voimme jatkaa, mutta siihenkään ei löytynyt nuotteja.
Löytyisikö tähän kappaleeseen nuotteja? : Paljon sanomatta jää 382 Paljon sanomatta jää -nuotti on esim. seuraavissa teoksissa: Suuri toivelaulukirja. 11 Kuoppamäki, Jukka: Kerran vielä palaan : lauluja Suomipopin helmiä. 10, Rakkauslauluja Romanssista Kolmeen pieneen sanaan. Kuka keksi rakkauden? : suomalaisten suosikit Voit tarkistaa nuottikirjojen saatavuuden Eepos-verkkokirjastosta
Olisiko mahdollista saada kirjallisuusluetteloa tunteita käsittelevistä kirjoista 1-6-vuotiaille? 485 Lapsille sopivalla tavalla tunteita käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:   Kuvakirjat ja runot: Browne: Martti murehtija (huolestuneisuus) Forssén Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko (tunnetaidot) Georgiou: Lari tuntee itsensä vihaiseksi : tarina siitä, miten vihan tunnetta opitaan hallitsemaan Georgiou: Laria ärsyttää (epäonnistuminen, virheistä oppiminen) Georgiou: Lina on vihainen : metsäjengin tarina turhautumisesta Georgiou: Mimi oppii virheistään : metsäjengin tarina kasvun asenteesta Georgiou: Timo suree ystävää : metsäjengin tarina tunteisiin tutustumisesta Higginson: Kiukkupussit Hai: Mörkö Möö ja Mikko Pöö (pelot, hirviöt, kellarit) Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu? Jones: Tunteet Kanto: Perttu...
Televisiosta tulee ohjelma, Kun sodan äänet ei vaimene? Eikö oikeaoppisempi muoto olisi "eivät"? 425 Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta.
Kumpiko kirjoitustapa on oikea? 1. Amerikkalaisen kirjailija Edgar Allan Poen tuotanto. 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan Poen tuotanto. Mikäli… 326 Erisnimen seurana olevien titteleiden ja eli nimikemääritteiden taivuttamista on käsitelty esimerkiksi Sari Maamiehen artikkelissa Someaktivisti ja tasavallan presidentti –Tittelit ja niiden taivuttaminen, joka on julkaistu Kielikello-lehdessä 2/2019. Kielikello on kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. https://www.kielikello.fi/-/tittelit-ja-niiden-taivuttaminen Artikkelissa todetaan, että jos tittelillä on adjektiivimäärite, tittelin ja määritteen kokonaisuus tavallisemmin taipuu nimen mukana. Esimerkiksi Norjalaisen kirjailijan ja toimittajan Åsne Seierstadin kirja Bokhandlaren i Kabul on Ruotsin taskukirjojen myyntilistan kärjessä. Eli suositeltavampi tapa on 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan...
Harry Potter -tapahtumat Seinäjoen pääkirjastossa 310 Meillä Seinäjoen pääkirjastolla vietettiin viime helmikuussa Harry Potter -päivää, joka piti sisällään monenlaista Potter -henkistä toimintaa. Todennäköisesti myös ensi vuonna samoihin aikoihin järjestämme jälleen kyseisen päivän. Sitä mainostamme kyllä etukäteen, joten kannattaa seurata kirjaston nettisivuja https://kirjasto.seinajoki.fi/ Syksyllä 2018 meillä kokoontui myös kerran kuukaudessa Harry Potter -teemakerho, mutta valitettavasti tällä hetkellä kerho ei kokoonnu.
Kenen mukaan Seinäjoen katu Hanneksenrinne on nimetty? 352 Hanneksenrinne on nimetty seinäjokelaisen museoharrastajan Juho Emil (Hannes) Gustafssonin mukaan. Hän oli syntynyt Seinäjoella vuonna 1890 ja kuoli vuonna 1953. Ammatiltaan Gustafsson oli junamies, mutta hän käytti vuosikymmeniä elämästään museoesineiden keräämiseen ja museon hoitamiseen. Häntä pidetään Seinäjoen museon luojana. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa olivat Östermyran ruukki ja Wasastjernan suku. Lähteet: Piha, Olavi: Seinäjoen nimistöstä. Seinäjoen joulu 1986, s. 10-14. Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L.
Lapsena kun asuin Teuvalla kävin kirjastossa, joka oli paloaseman yläkerrassa, muistaakseni se oli aika pieni paikka. Siitä kirjasto muutti varmaankin… 301 Tässä lyhyt katsaus kirjaston sijainnin vaiheisiin Teuvalla. Lähteenä on käytetty Raija Hakalan tutkielmaa vuodelta 1972 "Teuvan kirjastotoiminnan vaiheet v. 1849─1971". Vuonna 1917 kirjasto sijoitettiin väliaikaisesti seurakuntatalolle, josta kirjasto pian muutti kahdeksi vuodeksi Teuvan Nuorisoseuran "puffettiin". Syksystä 1919 lähtien kirjasto sijaitsi puhelinosuuskunnan talossa, josta se siirtyi vanhan kunnantalon kellariin vuonna 1951. Siellä kirjasto oli vuoteen 1962 saakka. Tilaa kirjastolle on varattu kunnantalon kellarista 44 neliömetriä. Kunnantalon kellarista kirjasto siirtyi paloaseman yläkertaan vuoden 1962 loppupuolella ja oli siellä vuoteen 1980. Kirjasto sai nyt tilaa yhteensä 145 neliömetriä,...
Kuinka lainaamani äänikirjan voi palauttaa vai palautuuko se itsestään laina-ajan umpeuduttua? 443 Äänikirjat palautuvat kyllä itsestäänkin, mutta varsinkin varatuimmat olisi hyvä palauttaa heti kun on ne kuunnellut. Jos kuuntelet äänikirjaa selaimen kautta niin kuunteluikkunassa on linkki Palauta laina. Lainan voi palauttaa selaimessa myös oman kirjahyllyn kautta. Jos käytät Ellibs-sovellusta niin mene omaan kirjahyllyyn, napauta kerran lainaa ja valitse Palauta laina.
Koska ilmestyi viimeinen tietosanakirja(sarja)? Internet teki ne varmaankin tarpeetomiksi. 778 Viimeinen suomeksi julkaistu tietosanakirjasarja oli 8-osainen Factum, jota julkaistiin vuosina 2003-2005. Uusin ruotsinkielinen on Uppslagsverket Finland, jonka viimeinen osa ilmestyi vuonna 2007. Yksittäisiä tietosanakirjoja ilmestyy vieläkin, etenkin lapsille (esimerkiksi Koululaisen pikkujättiläinen, 2019 ja Koululaisen suuri ensyklopedia, 2014).  
Minulla on jo pitkään ollut kirjan nimi etsinnässä minkä olen lukenut vuosia sitten mut en kuollaksenikaan muista kirjan nimeä tai kirjailijaa. 362 Valitettavasti emme onnistuneet löytäneet kysymääsi kirjaa. Vähän samantapainen idea on ainakin näissä kirjoissa, mutta ne eivät aivan vastaa kuvaustasi. Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua (2005). Hollyn yllättäen kuollut aviomies on jättänyt tälle kymmenen kirjettä, yhden jokaiselle kuukaudelle. Kirjeissä hän antaa Hollylle ohjeita, kuinka toimia, kun mies on poissa. Lopulta ohjeet osoittavat Hollylle myös uuden rakkauden mahdollisuuden. Lori Nelson Spielman: Kymmenen unelmaani (2017). Kirjan päähenkilö Brett on tehnyt neljätoistavuotiaana listan unelmista, jotka hän haluaa elämänsä aikana toteuttaa. Lista on jäänyt unohduksiin, eikä hän tiedä, että äiti on poiminut sen talteen. Äiti menehtyy Brettin ollessa...
Luin kirja Emma Luoma : Vain huonoja vaihtoehtoja. Oli hyvä kirja, suosittele jotain samantapaista. Mieluiten kotimaista. Onko Emmalta kenties tulossa lisää? 351 Sairaalamaailmaan sijoittuvia kotimaisia jännäreitä ovat kirjoittaneet ainakin Toni Aho ja Mika Kähkönen. Emma Luoman kirjassa on myös chick lit -piirteitä. Samaan tapaan romantiikkaa ja jännitystä on yhdistellyt myös Hanne Dahl kirjoissaan. Ehkäpä voisit kokeilla myös Nina Meron kirjaa Englantilainen romanssi, joka sisältää monenlaisia elementtejä romantiikasta arvoituksellisuuteen, tai Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen yhdessä kirjoittamia taidemaailmaan sijoittuvia dekkareita Nainen parvekkeella, Sakset tyynyn alla ja Punainen vaate. Tietoa Emma Luoman kirjailijanuran jatkosta ei ole löytynyt. Voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan häneltä. Yhteystiedot löytyvät kirjailijan kotisivulta: https://www.emmaluoma.com/ota-...
Mikä seuraavista vaihtoehdoista on kielioppisääntöjen mukaan oikein? 646 Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita. Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura. Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131...
Mistähän löytyy Joël Dickerin teos Stephanie Mailerin katoaminen englanniksi? 166 Sitä ei taida löytyä vielä mistään. Verkkokaupat Amazon ja Book Depository ilmoittavat, että englanninkielinen kirja julkaistaan vasta toukokuussa 2020.
Koska magneettikuvaus on otettu käyttöön? Kuinka se on kehittynyt vuosien aikana? 804 Magneettikuvaus (lyh. MRI magnetic resonance imaging) Magneettiresonanssikuvaus, MR-kuvaus on lääketieteellinen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan muodostaa poikkileikkauskuvia ihmiskehosta. Magneettikuvaus on suhteellisen uusi tutkimusmenetelmä, ensimmäiset tällä tekniikalla tehdyt kuvaukset tehtiin 1974-1978 ja markkinoille laitteet tulivat 1980-luvun alkupuolella. Suomessa ensimmäinen magneettikuvauslaite otettiin käyttöön 1980-luvun lopussa. Ihmiskuvantamiseen käytettyjen magneettien kenttävoimakkuus on yli 40-kertaistunut sitten 1970-luvun, jolloin magneettikuvantaminen keksittiin. Monimuuttujainen magneettikuvaus (lyh. mp-MRI) on tavanomaisen ja toiminnallisen magneettikuvauksen yhdistelmä, jolla erityisesti eturauhasen kasvaimet...
Havuselan, Koskenkorvan Karjanhoitajakoulusta on isoäiti saanut päästötodistuksen 24.10.1910. Onko oppilaista lähempää tietoa, luokkakuvaa, nimilistaa ja… 400 Ilmajoelle perustettiin vuonna 1904 käytännöllistietopuolinen yksivuotinen koulu Peuralaan ja vuonna 1906 samanlainen Havuselaan. Havuselan koulu toimi vuoden 1920 loppuun asti. Sen johtajana toimi koulun perustaja kunnallisneuvos J. E. Anttila aina kuolemaansa saakka vuonna 1920. Havuselan koulun 14 vuosikurssilta valmistui yhteensä 128 karjakkoa. Oppilaat saivat käytännöllisen harjoittelunsa Havuselan, Koskenkorvan ja Västilän tilojen navetassa. Tietopuolinen opetus tapahtui Havuselaan järjestetyssä koulusalissa, opettajana toimi yleensä Mustialan ylemmän meijeriopistonkurssin suorittanut opettaja. (O. Valanne: Etelä-Pohjanmaan maatalouskoulut s. 126-127. Teoksessa Talonpoika V Etelä-Pohjanmaa, 1928) Etelä-Pohjanmaan...
Mitä nimi Erno tarkoittaa? 1699 Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara,  innokas taistelija.  
Missä kirjoissa käsitellään 1945-1960-lukujen elämää Suomessa? 559 Listaan tässä aluksi tietokirjoja, joissa käsitellään tuota ajanjaksoa. Lopussa on linkkejä myös siihen aikaan sijoittuvien romaanien listoihin. Tietokirjoja: Elämäni vuodet. Vuosikerta 1946, Ajankuvia vuosilta 1946-1966 Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa / Matti Peltonen (toim.). Asiasana (henkilö): Kärki, Toivo, 1915-1992. ; Helismaa, Reino, 1913-1965. ; Pakarinen, Esa, 1911-1989. ; Fogelberg, Ola, 1894-1952. ; Linna, Väinö, 1920-1992. Tuntematon sotilas. Asiasana: kulttuurihistoria populaarikulttuuri ; kulttuurihistoria Suomi 1950-luku ; populaarikulttuuri Suomi 1950-luku ; populaarimusiikki historia Suomi ; elokuva historia Suomi 1950-luku ; kirjallisuus Suomi 1950-luku ; sarjakuvat historia...
Etsin artikkeleita tai toimitettuja teoksia, joissa ilmenisi fenomenologis-hermeneuttinen metodi. 297 Alla muutamia suomenkielisiä artikkeliviitteitä, jotka ovat joko fenomenologis-hermeneuttisesta näkökulmasta tai jommasta kummasta erikseen. Lisää voit katsoa Arto-tietokannasta https://finna.fi hakemalla esim. fenomenologinen tutkimus. Artoa voi käyttää vapaasti miltä koneelta vain. Tekijä: Suikki, Siina Nimeke: Iäkkäiden naisten koettu hyvinvointi : fenomenologis-hermeneuttinen näkökulma. Muita hakusanoja:vanhukset naiset elämäkerrat itsearviointi hyvinvointi henkinen hyvinvointi haastattelututkimus kokemukset Tiivistelmä:English summary: The experienced well-being of elderly women : phenomenological-hermeneutic approach. Muu(t) tekijä(t):Perttula, Juha. Julkaisussa: Gerontologia : Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n...