| Miten kauan aikaa menee kirjan julkaisemisesta kirjaston hyllylle? |
863 |
|
|
|
On mahdotonta antaa mitään tarkkaa ja yleispätevää sääntöä siitä, miten nopeasti kirjat ilmestyttyään tulevat kirjastoihin. Joissakin ääritapauksissa (esim. Harry Potterit) kirjat on erityisjärjestelyin saatu kirjastoihin jopa ilmestymispäivänään. Suurten kotimaisten kustantamojen teokset tilataan kirjastoihin ennakkotietojen perusteella, joten ne tulevat yleensä jo muutamien päivien tai muutamien viikkojen kuluttua. Joitakin nimekkeitä kirjastot joutuvat odottamaan jopa kuukausia. Jos olisit kertonut, mitä kirjaa kaipaat, olisin voinut katsoa, löytyykö hankintajärjestelmästämme tietoja sen tilaus- ja toimituspäivistä, mutta ilman tietoa teoksesta en valitettavasti pysty kertomaan mitään tämän tarkempaa. Sinun kannattaa seurata tilannetta... |
| Mistä sukunimi Reijonen tulee? Tarkoittaako sukunimi jotain? On arvailuja, että se tulisi alunperin Venäjältä? Vai onko ihmisen etunimi ensin vain ollut… |
2566 |
|
|
|
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Reijonen” perustuu kreikkalaisperäiseen etunimeen ”Gregorius”, josta on syntynyt kansanomainen muoto ”Reijo”. Isännimestä ”Reijo” lienee puolestaan kehittynyt talonnimi ”Reijonen” ja lopulta sitten tuosta talonnimestä vastaava sukunimi. Nimi ”Gregorius” merkitsee ’valpasta’, ja sitä käyttävät sekä ortodoksit että katolilaiset.
Vanhimmat kirjallisen maininnat sukunimestä ”Reijonen” ovat peräisin 1500-luvulta: Nils Reijon ja Oloff Reijon Viipurin pitäjästä 1543. Muita varhaisia asiakirjamainintoja ovat Mikkelin pitäjän Matti Reijonen 1640 ja Kiteen Poroskavaaran Nuutti Reijonen 1650-luvulla. Käkisalmesta on kirjattu ylös muoto greius greiuson, joka saattaisi hyvin viitata myös... |
| Minkä nimisiä Charles F. Stanleyn kirjoja on ilmestynyt suomen kielellä? |
1209 |
|
|
|
Fennica-tietokannan mukaan Stanleyn kirjoja näyttäisi ilmestyneen suomeksi vain yksi: ”Kohtaamispaikalla” (Aikamedia, 2002).
|
| Miten perun varaamani kirjan? Varasin kolme kirjaa, mutta en tarvitsekaan kolmatta kirjaa, kun hain kaksi kirjaa lainaksi. En kuule soittaa, siksi lähestyn… |
879 |
|
|
|
Varaus voidaan perua HelMet -verkkokirjaston Omat tietoni -valikon kautta. http://www.helmet.fi Sisään kirjautumiseksi vaaditaan kirjastokortin numero ja henkilökohtainen tunnusluku (pin-koodi). Varaukset -kohtaa klikkaamalla päästään omiin varauksiin. Ruksaamalla varaus se voidaan poistaa (kohta ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”).
|
| Kuulin radiosta Långin ojasta. Nyt kiinostuin mistä tämä nimi tulee? |
1746 |
|
|
|
Kyse on varmaankin Longinojasta, Helsingin tunnetuimmasta purosta, joka saa alkunsa Tattarisuon lähteiköistä ja joka virtaa mm. Fallkullan, Tapanilan, Malmin, Pukinmäen ja Savelan läpi kohti Vantaanjokea. Longinoja –nimi tulee Malmilla asuneen Anders Victor Lång -nimisen isännän mukaan, joka perusti v. 1903 ruumisarkkuliikkeen alueelle ja jonka isännöimän tilan nimi on ollut Lonki. Tila on edelleen olemassa Latokartanontiellä. Longinojaa on ennen kutsuttu myös Pekiksi.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114586&lan=fi
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/langfil.htm
Tietoa Longinojasta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=205245&lan=FI
http://www.skes.org/lonkka.php
|
| Mistä tulee sanonta "köyhä kuin kirkonrotta" |
8216 |
|
|
|
Sanonta on todennäköisesti lainattu muista kielistä, luultavasti ruotsin kautta. Vastaavia ilmauksia löytyy ainakin englannista, ruotsista, tanskasta, saksasta, ranskasta ja virosta. Esimerkiksi ruotsiksi voidaan käyttää ilmausta ”fattig som en kyrkråtta” ja englanniksi ilmausta ”poor as a church mouse”. On tosin ehdotettu, että ”kirkonrotta” voisi tulla ruotsin sanasta ”rot”, joka merkitsee ’ruotua’, koska vaivaishoidossa jaettiin köyhiä ruotuihin eli tietyn talomäärän vastuulle. Pitäisin sitä kuitenkin epätodennäköisenä alkuperänä, koska ilmaus esiintyy niin monissa kielissä.
Mistä sanonta sitten juontaa juurensa? Osoitteesta http://www.english-for-students.com/Church-Mouse.html löytyvässä English for Students -fraasisanakirjassa... |
| Äitini on ohjaamassa teatteriesitystä, jossa päähenkilönä on yksinhuoltaja mustalaisnainen. Yhdessä kohtauksessa tämä mustalaisnainen tekee kauppoja… |
1083 |
|
|
|
Oulun kaupungin tekemän oppaan (Opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille) mukaan "valtaväestön edustaja voi halutessaan kätellä romania. Valtaosa romaneista hyväksyy tämän ja pitää sitä kunnian osoituksena. Kaikille romaneille tämä ei kuitenkaan
ole luontevaa, joten voi olla huomaavaista jättää kättely epävarmassa tilanteessa väliin ellei romani itse tee siihen aloitetta."
Lisätietoa kättelystä ja koko opaskin löytyvät täältä:
http://www.ouka.fi/Sote/lomakkeet/vastvastensa.pdf
|
| Mikä on sanan karistin etymologia? Myllypurossa on Karistimentie, ja ihmettelemme mitä se mahtaa tarkoittaa? Kiitos! |
4232 |
|
|
|
Yleiskielestä karistin-sanaa ei löydy, mutta suomen kielen murteissa sillä on useitakin merkityksiä. Suomen murteiden sanakirjan (6. osa, 1999) mukaan karistin voi murteen mukaan olla "pyörivään myllynkiveen vastaava keppimäinen laite, joka siirtää tärisevän liikkeen jyvätuuttiin t. -kaukaloon ja aiheuttaa siten jyvien valumisen kiven silmään" tai se voi tarkoittaa liukuesteitä tai reen jarrulaitteita tai muuta esinettä johon karistetaan esim. kengistä roskat oven ulkopuolella. Se voi tarkoittaa myös teuraseläimen ristiselkää, sukkulan käämin akselipuikkoa tai käsikivien vääntötankoa. Sana esiintyy myös monissa yhdyssanoissa, mm. karistinkaukalo, karistinkivi, karistinluu, karistinpuu ja karistinrauta.
Varsin monimerkityksinen sana siis.... |
| Yritän etsiä 17.4.1920 ilmestynyttä Aamulehteä isoäitini syntymäpäiville. Lehti on teillä varmaan mikrofilmillä. Asun itse Helsingissä, onko minun mahdollista… |
1824 |
|
|
|
Sanomalehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin kaupunginkirjastossa. Aamulehden vanhoja vuosikertoja ei kuitenkaan löydy mikrofilmeiltä http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla http://www.kansalliskirjasto....det.html
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Pi...ffs=1230
|
| Etsin lapsena lukemaani kirjaa, jonka nimeä tai tekijää en enää muista. Olen lukenut kirjan noin 80-luvun alkupuoliskolla, mutta uskoisin sen olevan vanhempi… |
1241 |
|
|
|
Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne.
Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980.
Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
|
| Alla oleva teos on ollut jo usemman viikon Helmetissä, mutta siitä ei ole saatavusstietoja. Mistä voisin varata ja lainata sen? State of the world : a… |
996 |
|
|
|
Vastaavanlaisesta tilanteesta on tässä palvelussa kysytty aiemminkin.
Vaikka HelMet -tietokannassa näkyvät kirjan tiedot, niin itseasiassa yhtään nidettä ei vielä ole rekisterissä eikä siis varattavissa Lainaan yhtä aikaisemmista vastauksista:
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta... |
| Löytyykö ikäsyrjinnästä kertovia elokuvia? |
744 |
|
|
|
The Internet Movie Database asiasanoittaa kaksi elokuvaa aiheella age discrimination:
Mr. Winkle Goes to War (1944)
The Book of Eve (2002)
http://www.imdb.com/keyword/age-discrimination/
Pääkaupunkiseudun kirjaston Helmet-hausta löytyy muutama elokuva aiheella "sukupolvien välinen kuilu"
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=sukupolvien+v%C3%A4linen+kuilu…
|
| Milloin aletiin kutsua viikonpäiviä onko aika ja kuka on kehittänyt nuo päivät |
1874 |
|
|
|
Julius Caesarin aikana Roomassa oli vallalla seitsenpäiväinen viikko, jonka päivät olivat saaneet nimensä seitsemän tunnetun planeetan mukaan; tuohon aikaan aurinko ja kuu laskettiin planeettojen joukkoon. Planeetat taas olivat samannimisiä kuin roomalaisten tärkeimmät jumalat. Planeetat vastasivat seuraavasti viikonpäiviä: sunnuntai - aurinko, maanantai – kuu, tiistai – Mars, keskiviikko – Merkurius, torstai – Jupiter, perjantai – Venus, lauantai – Saturnus.
Viikko ei kuitenkaan ollut roomalaisten keksintö. Jo tuhatkunta vuotta ennen ajanlaskumme alkua on babylonialaisissa teksteissä mainintoja, miten kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmenekahdeksas päivä ovat lepopäiviä.
Vuoden 600 eKr paikkeilla... |
| Moijoku on keksinyt sormille nimet peukalo etusormi keskisormi nimetöin pikkurielli miksi nimetöin sormi ei ole nimeä? onko syy siihen |
3285 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuskesn nettisivuilta löytyy vastaus.
Juuri nimettömään liittyy sormista eniten kansanuskomuksia. Nimetöntä sormea on käytetty apuna mm. monenlaisissa taioissa ja parannuskeinoissa. Sormen tärkeyden tiesi Kalevalan Pohjan akkakin: ”Siitä Sampoa tavoitti sormella nimettömällä.”
Monissa kulttuureissa (mm. Japani, Kiina, Unkari, Persia, Venäjä) on uskottu, että juuri nimettömässä sormessa on jonkinlaista parantavaa taikavoimaa, ja sen on samalla ajateltu suojaavan pahalta. Koska sormella on ollut näinkin tärkeä rooli, sen nimi on haluttu pitää salassa kutsumalla sitä kiertäen nimettömäksi.
Lähteet:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1137
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimet%C3%B6n
|
| LÖYTYYKÖ TOMMY HELLSTENIN KIRJAA SAAT SEN MISTÄ LUOVUT ÄÄNIKIRJANA? |
1445 |
|
|
|
Valitettavasti tuota Hellstenin kirjaa ei ole julkaistu äänikirjana. Fennica- ja Helmet-tietokannan mukaan Hellsteniltä on julkaistu kasettikirjoina teokset ”Alkoholismin mahdollistava yhteisö” (Suomen Raamattuopiston Kustannus, 1986), ”Elämän lapsi” (Suomen äänikirjat, 1994), ”Ihminen tavattavissa” (Suomen äänikirjat, 1997), ”Tietäjä” (WSOY, 2004), ”Tietäjän kylä” (WSOY, 2005) ja ”Tietäjän silmin” (WSOY, 2004).
Voit halutessasi ehdottaa Hellstenin kirjojen pääkustantajalle Kirjapajalle tai tuoreimmat kasettikirjat julkaisseelle WSOY:lle, että ”Saat sen mistä luovut” julkaistaisiin äänikirjana. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=67&It…. WSOY:n tiedot... |
| Mistä tietää että lähde on aito |
1477 |
|
|
|
Lieneekö kyse lähdeviitteestä eli viittauksesta johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun? Lähdeviitteiden aitoudesta ei valitettavasti voi vakuuttua täysin muuta kuin hankkimalla käsiinsä tuon lähteen ja tarkistamalla, sanooko se todella niin kuin siihen viittaavassa teoksessa väitetään. Tietysti välillisesti voi päätellä jotakin siitä, jos lähdeväite kuulostaa aivan poskettomalta.
On myös mahdollista katsoa, mahtaako lähdettä olla lainkaan olemassa. Esimerkiksi lähes kaikki Suomessa julkaistut painetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Jos lähteeksi väitettyä teosta, joka ei ole aivan uunituore ja tavallisen kustantajan julkaisema, ei löydy Fennica-tietokannasta, voi alkaa jo vähän epäillä, lieneekö muista... |
| Mistä sukunimi Hirvonen on peräisin? |
4737 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Hirvonen perustuu sanaan ”hirvi”. Itse asiassa Hirvi-alkuisten nimien arvellaan esiintyneen jo muinaissuomalaisilla etunimenä, kuten myös sen johdos ”hirvoi”, joten sukunimen perimmäinen tausta on hyvin syvällä menneisyydessä. Arvelevatpa jotkut tutkijat niiden perustuvan muinaisiin heimototeemeihinkin.
Molempien muotojen pohjalta on muodostettu paikannimiä ja sitten sukunimiä. Nimissä on tosin eri-ikäisiä kerrostumia, ja siksi osa Hirvonen-sukunimistä voi olla kohtuullisen uuttakin perua. Vanhimpia kirjallisia mainintoja Hirvosista ovat Kiteen Anders Hirwoinen vuodelta 1541 ja Pellon Anders hiruoin vuodelta 1602. 1500-luvulla nimi oli yleisimpiä... |
| Miten saan itseni pois HelMet palvelusta? |
1421 |
|
|
|
Kysymyksestä ei käy oikein ilmi, onko kyse siitä, että haluaisit saada asiakastietosi pois Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen ylläpitämästä HelMet-palvelusta vai nimesi pois jonkin HelMet-tietokannan kirjan tiedoista.
Asiakastiedot voit saada pois HelMet-kirjastojen järjestelmästä, kun menet mihin tahansa edellä mainittujen kirjastojen palvelupisteeseen ja pyydät poistamaan itsesi rekisteristä. Tarvitset mukaan kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen. Poistaminen myös edellyttää, ettei sinulla ole maksuja, lainoja tai muita selvittämättömiä asioita kortillasi. Asiakasrekisteriseloste löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k, kun klikkaat linkkiä ”Asiakasrekisteriseloste”
Sen sijaan HelMet-... |
| Teipin käytöstä vanhojen kirjojen ja aikausilehtien korjauksessa ollaan montaa mieltä. Väitetään, että teipin liima syöpyy ajan mittaan paperin läpi. Minulla… |
2957 |
|
|
|
Internetistä löytyvässä Kirjankorjaajan oppaassa selvitetään miksi tavallinen teippi ei sovellu: "Teippi tummuu jonkin ajan kuluttua ja aiheuttaa kellastumista paperiin. Vanhetessaan teippi kuivuu ja irtoaa. Aikaa myöden myös teipin muovikalvo voi liukua pois liiman päältä, jolloin sivut takertuvat toisiinsa. Liimapinta kerää myös likaa ja pölyä."
Paperiteippiä voisi käyttää. Ne ovat kehitetty repeytymiä ja pieniä paikkauksia varten. Sivulla mainitaan esimerkkeinä teipeistä Filmoplast P ja Scotch kirjateippi.
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/ > Materiaalit
Kirjansitoja Helsingin kaupunginkirjastosta mainitsi myös japaninpaperin, jolla onnistuu suurempienkin repeytymien korjaaminen. Japaninpaperi ja paperiteippi... |
| Onko olemassa lähihoitajan laskuoppi-kirjaa?? |
1478 |
|
|
|
Seuraavat kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Matematiikkaa lähihoitajalle / / Sirpa Ernvall, Antero Pulli, Anne-Marie Salonen, julk. WSOY Oppimateriaalit 2008
Helmitaulu : lähihoitajan matematiikka / Pauli Koivula, Juha Niemi, julk. 2007
Lääkelaskut / Anna-Marja Pussinen, Liisa Somerharju, Sarja Lähihoito, Edita 2008
|
Kysy kirjastonhoitajalta