Mikä on sanan "valiokunta" tausta? Eri kielissä parlamentin valiokuntaa kutsutaan eri tavoilla, kuten englanniksi committee, ruotsissa utskott ja saksassa… 245
16.4.2021
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.
Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä.
Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista...
Miksi yleisradiovero on vero eikä veronluonteinen maksu? Erilaiset sosiaalivakuutusmaksut, kuten sairaanhoitomaksu ja työttömyysvakuutusmaksu, ovat… 704
15.4.2021
Yle-veroon liittyy hallituksen esitys HE 28/20212, asian käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+28/2012
Hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavaa (s. 3):
Esillä on edelleen ollut henkilökohtainen kaikille tasasuuruinen veroluonteinen maksu tai vero taikka tulojen mukaan määräytyvä vero, joka perittäisiin tuloverotuksen yhteydessä. Näistä jälkimmäinen olisi toteutettavissa siten, että se täyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen.
Budjettirahoitukseen perustuvan vaihtoehdon yhteydessä on ollut esillä rahoituksen järjestäminen nostamalla jonkin olemassa olevan veron tasoa. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kiinteistöveron korotus, tulo- tai yhteisöveron...
Onko laissa säädetty, keillä kaikilla on oikeus olla läsnä perinnönjakotilaisuudessa? Tai keillä ei ole? 352
13.4.2021
Kirjastot eivät voi ottaa kantaa erilaisiin yksittäisiin oikeudellisiin ongelmiin. Tässä tapauksessa se on jäämistöoikeuteen erikoistuneiden juristien tehtävä.
Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että perinnönjakotilaisuuksia säätelee voimassaoleva perintökaari 1965/40 ja sen 23 luku, erityisesti pykälät 7-12.
Perintökaari 40/1965 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
7 § (13.10.1995/1153)
Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen.
Lähtökohtana siis on, että osakkailla on oikeus tulla perinnönjakotilaisuuteen. Asiasta on myös poikkeus:
12 §
Mitä tässä luvussa säädetään osakkaasta, sovelletaan myös siihen, jolle osakas on luovuttanut pesäosuutensa. (8...
Mieltäni askarruttaa nyt kovasti seuraavanlainen asia: Multa varastettiin tänään laukku raitiovaunussa, tein siitä rikosilmoituksen. Laukussa oli yksi… 250
8.4.2021
Hei, ikävä kuulla vastoinkäymisestäsi.
Sinun kannattaa olla yhteydessä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. He osaavat parhaiten neuvoa asiassa.
Olisiko vinkata jotakin kirjaa, jossa suhteellisen yleistajuisesti selvitettäisiin ja vertailtaisiin vaalijärjestelmiä ja ylipäänsä poliittisen järjestelmän… 178
6.4.2021
Hei,
vuosikymmenet Suomessa luettiin Jaakko Nousiaisen kirjaa Suomen poliittinen järjestelmä (WSOY). Tämä kirja sisälsi selkeät perustiedot kysymistäsi asioista. Alan klassikkona kirja on saatavissa varmaan jokaisesta suomalaisesta kirjastosta.
Viimeisen kerran tästä kirjasta on otettu uusi painos vuonna 1998. Ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Kirjassa on osittaisin siis vanhentunut, mutta sen tärkeimmät teemat käsittelevät suomen valtiollisen järjestelmät perusteita, eivätkä nämä tiedot edelleenkään ole ajasta jälkeen jääneitä.
Nousiaisen kirjan jälkeen vastaavia perusteoksia on julkaistu netissä. Eri yliopistojen laitokset ovat tehneet tällaisia perusteoksia.
Helsingin yliopiston verkkokirja: Suomen poliittinen järjestelmä...
Miksi Eduskunnan nimi on "Eduskunta"? Miksi sen nimi ei ole "valtiopäivät"? Oliko aikoinaan harkittu muita nimiä kun perustettiin parlamenttia? Eduskunta… 232
31.3.2021
Vuodesta 1863 alkaen suomeksi alettiin käyttää muotoa Valtiopäivät. Sana Eduskunta yleistyi tämän jälkeen. Kantana sana edusmies. Europaeus sankirjassaan: Representation=edus-kunta. Myöhemmin 1896 Ståhlberg katsoi, että kansaneduskunta oli osuva vastine ilmaukselle nationalrepresentation. Eduskunta hyväksyttiin virallisesti valtiopäivien nimeksi vuonna 1906 eduskuntakomitean mietinnössä (VPJ 2§). Aiheesta lisää mm. teoksessa Käsitteet liikkeessä (2003), Ismo Pohjantammi artikkelissaan Edustus, erityisesti sivuilla 371-374, otsikon Valtiopäivät vai eduskunta, alla.
Onko tosiaan totta, että kommunismi on kuolinmäärissä ollut tuhoisampi ideologia, kuin natsismi? Miksi natsismia vastustetaan näkyvästi nykysuomessa, mutta… 251
24.3.2021
Hei,
eri ideologioiden uhrimääristä ja niiden laskemisen problematiikkaa on pohdittu aiemmassa vastaavanlaisessa kysymyksessä tässä palvelussa: www.kirjastot.fi/kysy/kommunismin-ja-uskonnon-nimissa-on?language_content_entity=fi.
Arvioita uhrimääristä on monenlaisia. Vastausta kysymykseen voi lähteä etsimään mainittuihin ideologioihin tai poliittiseen väkivaltaan keskittyneistä historiateoksista. Tässä muutama linkki eduskunnan kirjaston kokoelmiin eri aiheista:
poliittinen väkivalta
äärisuuntaukset
Jälkimmäiseen kysymykseen on mahdoton ottaa kantaa, sillä se sisältää valmiita oletuksia. Suosittelen kuitenkin tutustumaan sisäministeriön säännöllisesti julkaisemiin tilannekatsauksiin ...
Mitä tarkoittaa passissa henkilötietosivulla oleva CAN-numero?Sama tieto on henkilökortissakin, mutta CAN-numero vain on eri? Mihin CAN- numeroa käytetään? 24681
22.3.2021
Lyhenne tulee tästä englanninkielisestä käsitteestä: Card Access Number (CAN)
Koneellisesti todennettavat tekijät (koneavusteiset asiakirjojen turvallisuuden todentamistekijät) ovat turvatekijöitä, jotka voidaan lukea ja todentaa koneellisesti (asiakirjojen lukulaitteilla).
https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary…
https://poliisi.fi/nain-kaytat-passia
Yhdistyksen pj toivoo kokouspöytäkirjojen laatimista tuplana. Mikä on oikea tapa toimia? Voiko pöytäkirjat tehdä suoraan tuplana arkistoimista varten vai… 114
22.3.2021
Yhdistyksen pöytäkirjan laatimisesta säädetään Yhdistyslaissa ja sen 31§:ssä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P31
Mahdollisia lisätietoja voi pyytää täältä
https://www.yhdistystoimijat.fi/yhteystiedot/yhteystiedot/
Milloin loppuu tekijänoikeus a) vanhoissa aikakausilehdissä ja b) teoksissa, joissa on vain päätoimittajan/toimittajien nimet, eikä tietoa itse kirjoittajista?… 903
1.3.2021
Jos teos on peräisin EU:n tai ETA:n alueelta on tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat yleensä voimassa 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijöitä on useita (esim. useampi artikkelin kirjoittaja) lasketaan suoja-aika viimeisenä kuolleen tekijän kuolemasta. Jos teoksen tekijä on tuntematon, on tekijänoikeus voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin.
Lisätietoa tekijänoikeuden suoja-ajoista:
Tekijänoikeuslaki 404/1961
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
- Katso 4. luku
Tekijänoikeuden syntyminen /Tekijänoikeus.fi
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Olen saanut sen käsityksen, että siinä, miten nainen voi ottaa tyttönimen takaisin, on merkitystä sillä, onko avioliitto solmittu ja nimi sitä myötä vaihtunut… 307
26.2.2021
Sukunimen takaisin ottamista koskevat säännökset ovat muuttuneet useaan otteeseen.
Vuoden 1986 (694/1985) nimilain 10 § 2 kohdan mukaan sukunimi voitiin muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvitti, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Oli siis mahdollista hakemuksella muuttaa avioliiton aikana sukunimeä, esim. ottaa tyttönimi takaisin, jos esitti sille perusteen. Hakemus tehtiin lääninhallitukselle (myöh. maistraatille) ja asiantuntijaviranomaisena toimi nimilautakunta.
Ennen vuoden 1986 nimilakia solmittuja avioliittoja koski lain 38 §:n mukainen ilmoitusmenettely:
”Vaimon oikeus ottaa...
Ennen Suomessa saattoi ottaa itselleen jo käytetyn sukunimen, johon ei ollut mitään yhteyttä. Mutta poikkeuksina olivat ns. suojatut sukunimet. Nykyään… 202
26.2.2021
Aikaisempaa, nyttemmin kumottua nimilakia (694/1985) täydennettiin lakimuutoksella (253/1991), jolla sukunimisuojaa laajennettiin koskemaan tiettyjen määrättyjen sukujen sijaan kaikkia suomalaiseen väestörekisteriin merkittyjä sukunimiä. Muutos tuli voimaan 1.11.1991. Tämä kaikkia sukunimiä koskeva suojaussäännös on myös nykyisin voimassa olevassa etu- ja sukunimilaissa (946/2017).
Aikaisempi nimilaki (694/1985), jossa on mukana 1991 tulleet muutokset:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1985/19850694#L1
1.1.2019 voimaan tullut nykyinen etu- ja sukunimilaki (946/2017):
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Hallituksen esitys eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun...
Presidentti Tarja Halonen käytti ensimmäisellä toimikaudellaan 2000 - 2006 lykkäävää veto-oikeuttaan kerran siten, että eduskunta muutti lakia presidentin… 1101
15.2.2021
Tarja Halonen jätti presidenttikausillaan kahdesti vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lakiesityksen. Tietoa vuoden 2000 perustuslain mukaisesta menettelystä löytyy vanhasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-presidentti-koskaan-kieltaytynyt-allekirjoittamasta
YLEn uutisointia arpajaislain etenemisestä vuonna 2001:
https://yle.fi/uutiset/3-5106413
https://yle.fi/uutiset/3-5111201
Kun presidentti oli jättänyt arpajaislain vahvistamatta, se palautui perustuslain mukaisesti eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta hyväksyi lopulta lain presidentin kannan vastaisesti. Ratkaisevassa äänestyksessä annettiin 174 jaa- ja 2 ei-ääntä; poissa 23. Vastaan äänestivät Raimo Vistbacka ja Sulo Aittoniemi....
Mistä olisi mahdollista tai miten etsiä kirjaa jonka olen lukenut joskus 15-20v sitten. Lainasin kirjan Nurmijärven kirjastosta. Kirjassa oli haastateltu… 129
8.2.2021
Hei,
Eduskunnan kirjasto on tehnyt verkkosivuilleen tietopaketin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx
Sen kirjallisuusluettelosta on poimittavissa esimerkiksi seuraavat teokset:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993817524006250
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991711264006250
Näiden takakansissa tai sisällysluetteloissa ei kuitenkaan ole mainintoja nimettömistä kyllä-puolen kampanjantekijöiden haastatteluista.
Voisiko kyseessä olla jompikumpi seuraavista teoksista?
Kansa euromyllyssä : journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa https://...
Onko saatavilla Katarina Bauerin ja Kalle Koposen kirjoittamaa kirjaa Kiinan suuri harppaus? 118
26.1.2021
Kyllä ko. kirja on eduskunnan kirjaston kokoelmassa. Voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Eduskunnan kirjasto on kävijöiltä suljettu toistaiseksi.
Britannia erosi virallisesti EU:sta 1.1.2021. Minua kiinnostaisi tietää mitä tapahtuu britanniassa EU ympäristöasioille? Olen yrittänyt etsiä tietoa… 203
5.1.2021
Brittihallituksen liikenneasioista vastaava ministeriö (Department for Transport) julkaisi 13. lokakuuta päätöksen ajoneuvoja koskevista päästörajoituksista EU-eron jälkeen. Sen mukaan nykyinen päästönormeja säätelevä Euroopan unionin lainsäädäntö (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631) tulee osaksi sikäläistä lainsäädäntöä.
Lähde: https://www.gov.uk/government/consultations/regulating-co2-emission-standards-for-new-cars-and-vans-after-transition/outcome/government-response-to-the-consultation-on-proposals-to-regulate-co2-emission-performance-standards-for-new-passenger-cars-and-light-commercial-vehic
Liikenneministeriön verkkosivut: https://www.gov.uk/government/organisations/department-for...
Ovatko suomen päättäjät/hallitus/eduskunta/presidentti ikinä esim. madaltaneet palkkojansa tai luopuneet eduistastaan? Onko tällaista ihmettä tapahtunut… 155
4.1.2021
Viime vuosilta on useita esimerkkejä siitä, kuinka Suomen poliittiset päättäjät ovat leikanneet palkkojaan tai palkkioitaan.
Vuonna 2013 Tasavallan presidentti alensi omaa palkkiotaan 20 prosenttia. Sitä ennen presidentin veroton palkkio oli 160 000 euroa vuodessa, presidentti Niinistö alensi oman palkkionsa 126 000 euroon. Tämän jälkeenkään sitä ei ole nostettu.
Juha Sipilän hallitus teki vuonna 2015 useita päätöksiä, jotka alensivat ministereiden palkkioita. Sipilä ilmoitti tuolloin, että hallituksen ministerit tekevä joka vuosi viikon ajan töitä ilman palkkaa. Lisäksi Sipilän hallitus sopi edellisten hallitusten tavoin siitä, että hallituksen jäsenille maksettavaa palkkiota alennetaan viidellä prosentilla hallituskauden...
Brittien piti eu lakien mukaan maksaa sakkoa 80-100 miljardia euro eu lle erotessaan liitostamme. Tästä kirjoitettiin paljon brexitin alkukuukausina. Miten… 107
4.1.2021
Iso-Britannia ja Euroopan unioni pääsivät kauppa- ja yhteistyösopimukseen keskinäisistä suhteistaan 24.12.2020.
Osapuolten väliset velvoitteet ilmenevät solmitusta sopimuksesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L:2020:444:…
Voiko valtio pakottaa käyttämään maskeja? 293
29.12.2020
Tällä hetkellä Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antama suositus kasvomaskien käytölle koko maassa. Kyse ei ole velvoitteesta. Yksityinen palveluntuottaja tai tapahtumanjärjestäjä voi edellyttää maskin käyttöä, mutta tällöin tulee huomioida yhdenvertaisuuslakiin liittyvät vaatimukset. Kasvomaskien käyttösuosituksesta voit lukea THL:n verkkosivuilta näistä osoitteista:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille#Milloin_kasvomaskia_tulee_k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4?_Suosituksen_soveltaminen_epidemian_eri_vaiheissa
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/...
Miten niiden kuntien asema, jotka saivat vuoden 1959 lain mukaisen ns. uuden kaupungin aseman, niiden sitten kaupunkeina ollessa erosi vuoteen 1976 ns… 154
29.12.2020
Suomen kaupunkilaitoksen historiaa käsittelevän kirjasarjan kolmannessa osassa käsitellään vuoden 1959 lakimuutosten vaikutuksia lyhyesti. Nämä ns. uudet kaupungit jäivät valtion ylläpitämän kihlakunnanoikeuden tuomiopiiriin, ellei kaupunginvaltuusto nimenomaan pyytänyt raastuvanoikeutta. Maistraattia ei ollut pakko perustaa, vaan sen korvasi järjestysoikeus. Poliisilaitoksen, vankilan ja ulosottotoimen maksoi valtio siirtymäajan aikana. Valtion osuus kansakoulumenoista määrättiin pysyvästi samaksi kuin kauppaloissa. Kaupunkien ja kauppaloiden käsittämä maa-ala kasvoi monikymmenkertaisesti, koska kaupungin- ja tai kauppalanperustamisessa usein koko maalaiskunta muuttui kaupungiksi tai kauppalaksi.
Tämä reformi ei miellyttänyt "...
