On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,…

Kysytty
1.8.2009

On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi, mikäli laulu on suomennettu (oletan näin olevan). Laitan tähän kontekstia:

...und sie singen „Katjuscha“, das Soldatenlied: Ach, du kleines Lied, fliege hinter der Sonne her und bringe dem Krieger im fernen, fremden Land von Katjuscha einen Gruß.

Itse suomentaen sanat voisivat olla tähän tapaan:
Oi sinä pieni laulu, liidä auringon perään ja vie kaukana ja vieraassa maassa olevalle sotilaalle tervehdys Katjushalta.

Löytyisikö jotain vastaavaa jo suomennetusta Katjusha-sotilaslaulusta? Kyse ei liene Karjalan Katjushoista, sillä tämä asia tapahtuu Siperiassa.

Vastaus

Vastattu
3.8.2009
Päivitetty
2.12.2018

Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.

Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu na dalnem pogranitše ot Katjuši peredai privet” . – Saksalainen käännös 3. säkeistöstä internetissä: ”Ach, du Lied, du kleines Lied eines Mädchens, fliege hinter den hellen Sonne her und bringe dem Krieger im fernen fremden Land von Katjuscha einen Gruss.”- Laulun 1. säkeistöstä on säilynyt myös hieman erilainen Isakovskin versio, mutta sitä ei tunneta laajalti.

Laulusta on useita suomennoksia. Tunnetuimpiin lukeutuu Saukin (Sauvo Pellervo Puhtila) mukaelma, jonka perusteella laulua kutsutaan usein Karjalan Katjuusaksi. Tämän version levytti jo A. Aimo vuonna 1943. Nämä Karjalan Katjuusan sanat löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta nro 8, s. 101-102. (Espoo : Fazer Musiikki, c1990. – F.M. 07931-9. - ISBN 951-643-714-1). – Säkeistöjä Suuressa toivelaulukirjassa on viisi, joista ensimmäinen ja toinen kuuluvat näin: ”1. Kauniisti kukkii syrenit ja ruusut, tuoksuu tuomet joen rannalla. Joen rannalla kaunis Katjuusa, joen korkealla rannalla. 2. Yksin kulkee, hiljaa lauleskelee sille sinisilmä pojalle. Sille, jota aina muisteleepi, sille, jota hellin rakastaa.”

Saukin 3. säkeistö sen sijaan kuuluu: ”Oi, sä laulu, laulu tytön nuoren, riennä sinne, mis on miesten tie! Terveisiä soturille Suomen Karjalasta Katjuusalta vie.” Venäläisessä tekstissä (ks.yllä) enempää kuin saksalaisessakaan ei puhuta mitään Karjalasta eikä Suomesta, vaan tämä näkökulma on täysin Saukin omaa sepitelmää – ehkä laulun sisältöä haluttiin suomalaistaa sota-ajan tarpeisiin. Toisaalta, ei venäläinen teksti myöskään kysyjän mainitsemaa Siperiaa nimeä.

Toinen löytämämme käännös on Orvokki Idän (Reino Helismaa) laatima Katjusha. Siitä olemme löytäneet vain kaksi suomennettua säkeistöä, ks. esim. Petri Kangas & Matti Suomela: Musikantti 7, s. 165 (Helsingissä kustannusosakeyhtiö Otava, 1999. – ISBN 951-1-15243-2): ”1. Silloin tuoksui tuomet rantamalla, hehkui ruusut iltaan tummuvaan. Onnen ääni lie ollu Taljankalla, lempi syttyi nuoreen Katjushaan. Lamppu syttyi jo tuvan ulitsalla, hiljaa virtaa Volga Kaspiaan. 2. Kauas häipyi äänet kavioiden, häipyy ruusun tuoksu aikanaan. Minne juossut on neito vaikeroiden, jäljet päättyy virran rantamaan. Halki metsäin ja niittyjen ja soiden hiljaa virtaa Volga Kaspiaan.”

Internetistä löytyy muitakin suomennoksia, ks. esim. oheinen yksityishenkilön blogi, jossa käännöksen lähdettä ei mainita; laulutekstiä on 5 säkeistöä, joista ensimmäinen: ”Loisti kauniit tuomenkukat silloin, Katjusha, kun kohtas kasakan. Loisti kauniit tuomenkukat silloin, Katjusha, kun kohtas kasakan…”
http://mamilda.blogspot.com/2008/12/katjusha.html

Laulu sopii etsityksi lauluksi myös paitsi siksi, että saksan- ja venäjänkielinen versio ovat sisällöltään yhteneviä, myös siksi, että laulua pidetään Venäjällä yhä selkeästi sotilaslauluna, vaikkei teksti varsinaisesti sodasta kerrokaan. Laulu oli Neuvostoliitossa erityisen suosittu toisen maailmansodan, venäläisittäin Suuren isänmaallisen sodan, aikana. Laulua kuulee mm. sotilaslaulukokoelmilla. Uralille on erääseen kylään perustettu Katjuša-laulun museokin. Laulun Katjušassa tavallaan henkilöityi sota-ajan ihanteellinen neuvostohenki, minkä lisäksi Katjušan nimissä luonnollisesti muisteltiin kotiin jääneitä morsiamia tai haaveiltiin sellaisista. Laulun melodiaan laadittiin myös mukaeltuja sanoituksia, joissa viitattiin jopa historiallisiin henkilöihin, mahdollisesti naissotilaisiinkin tai muihin rintamalla ansioituneisiin naisiin tai ehkä vain rakastettuihin Katjoihin. Laulusta tuli punarintaman folklorea.

Laulun on tulkittu viittaavan myös Katjušan nimellä tunnettuihin, Puna-armeijalle kehitettyihin raketinheittimiin BM-8, BM-13 ja BM-31, jotka Suomessa saivat myös lisänimen Stalinin urut.
Vuosina 1943-1945 suosittu olikin propagandistinen, Katjuša-raketinheittimeen viittaava muunnos: ”Pust frits pomnit russkuju ’katjušu’, pust uslyšit, kak ona pojot: iz vragov vytrjahivajet duši, a svoim otbagu pridajot!” Eli muistakoon Fritz Katjušan, kuulkoon kun se laulaa ja pudistaa urhoollisuudellaan hengen vihollisista…

Lisätietoja venäjäntaitoisille esim. internetsivulta Istorija pesni Katjuša
http://www.9maya.ru/2009/06/06/istoriya-pesni-katyusha.html

Myös Suomessa laulusta on liikkeellä sen innoittamia uussanoituksia, mm. juomalauluja ja esim. Slangi.net-sivuillakin oleva Sörkan sällit, 6 säkeistöä – myös Siperia mainitaan.
http://koti.mbnet.fi/joyhan/H32.html#saal

Huomautus. Katjuša-laulun erilaiset kirjoitusasut internetissä johtuvat eri kielialueiden vaihtelevista translitterointikäytännöistä. Kirjoittajan äidinkielen äänteet ja oikeinkirjoitus vaikuttavat asiaan. Suomenkin yleisissä kirjastoissa on käytetty perinteistä kansallista tapaa, jota on noudatettu myös tässä vastauksessa. Tieteelliset kirjastot ja tieteenharjoittajat käyttävät Suomen Standardoimisliitto SFS:n standardia SFS 4900 (uusin painos), joka on myös kansainvälinen tieteellinen translitterointitapa. Englantilaisella kielialueella Katjuša translitteroidaan usein Katyusha ja saksalaisella Katjuscha. Kummallakin kielialueella voi esiintyä myös muita muotoja.

31 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentit

Voiko tämän paremmin ja perusteellisemmin enää vastata? Loistavaa palvelua!

"siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme."

Valitettavasti emme näytä kaikki tuntevan. Tarkoitatko neuvostovalmisteista raketinheitintä? Voisiko tätä täsmentää, tällaiset olettamukset ovat aina ärsyttäviä, sillä ne olettavat että kysyjä on sivistynyt lähes kaikin mahdollisin tavoin.

Alkuperäinen vastaaja lienee tarkoittanut "Toisen kysyjän" mainitsemalla lauseella, että kyseinen laulu on yleisesti tunnettu suomenkielisessä muodossaan, siis tuttu "meille kaikille". No, ei välttämättä kaikille, mutta hyvin monille varmaankin. Tähän raketinheitinpuoleenkin vastauksen lopussa viitattiin.

Linkin takaa löytyy varsin merkilliset blogisanat.
Nupusta hameen alla jne.
Se säkeistö menee näin:
Ruusunkukka nukkuu hangen alla
rantamalla virran mahtavan.
Iltaan loistaa valo ikkunalla
oottajan, tuon kauniin Katjushan.
...
kesken katkennut on polku miehen,
minne johti tie nyt Katjushan.
Rannan koivut sen yksin tietää,
minne johti tie nyt Katjushan.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?