Mitä äidinkielen (suomen) oppikirjoja tamperelaisissa kouluissa käytettiin maailmansotien välisinä vuosikymmeninä? Setälän kielioppi muistetaan nimeltä, mutta… |
53 |
|
|
|
E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin... |
Mitkä suomenkieliset kirjat (romaanit) kertovat ennen 2.maailmansotaa, lähinnä 1930 luvulla millainen oli Suomi. |
170 |
|
|
|
Tässä muutamia ehdotuksia:
Englund, Anna: Lautapalttoo
Haanpää, Pentti: Isännät ja isäntien varjot
Hirvisaari (Hietamies), Laila: Kylä järvien sylissä, Siniset Viipurin illat
Hämäläinen, Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä
Jotuni, Maria: Huojuva talo
Kyrö, Tuomas: Liitto
Kähkönen, Sirpa: Mustat morsiamet
Oranen, Raija: Pitkät hiukset
Tikkanen, Henrik: Kulosaarentie 8
Tuominen, Pirjo: Kultavainiot
Viita, Lauri: Moreeni
Waltari, Mika: Appelsiininsiemen, Kuka murhasi rouva Skrofin
Westö, Kjell: Kangastus 38, Missä kuljimme kerran
Lastu-verkkokirjastosta löytyy enemmänkin teoksia, joissa kuvataan ainakin osittain ovat 1930-lukua.
|
Missä esseessään tai kirjassaan ylipäänsä George Orwell kuvaa kohtuullisen laajasti (ei siis vain mainiten) humalanpoimimiskokemuksiaan Kentissä, Englannissa? |
132 |
|
|
|
Ensimmäisenä Orwell kirjasi humalanpoimintakokemuksiaan päiväkirjoihinsa. "Hop-picking diary" ajalta 25.8.–8.10.1931 on luettavissa esimerkiksi hänen päiväkirjojen kokoelmastaan The Orwell diaries. Orwell kirjoitti kokemuksistaan myös artikkelin Hop-picking, joka julkaistiin alun perin The new statesman and nation -lehdessä 17.10.1931 kirjailijan oikealla nimellä Eric Blair. Teksti on sittemmin julkaistu mm. Orwellin esseiden, lehtikirjoitusten ja kirjeiden koosteessa The collected essays, journalism and letters of George Orwell. Volume 1, An age like this : 1920–1940. Kentin-kokemuksiaan Orwell hyödynsi myös vuonna 1935 julkaistun romaaninsa A clergyman's daughter toisessa luvussa. |
Etsin karttaa, josta näkyisi Helsingin kaupungin alue 1910-luvulla ja 1930-luvulla |
209 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona saatavilla on esimerkiksi... |
Minkälainen arvosteluasteikko oli ylioppilaskirjoituksissa käytössä vuonna 1930- luvun alkupuolella? Pääsikö ylioppilaaksi esim. hylätystä suorituksesta… |
176 |
|
|
|
Uusimismahdollisuus oli syksyllä. Arvosteluasteikko oli
Laudatur(L), Cum laude (C ), Approbatur (A), Improbatur (I)
Lähteitä:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tietoa-ylioppilastutkin…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvosana
teos: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1326322__Ssivistyksen%20p… Kaarninen, Mervi: Sivistyksen portti: ylioppilastutkinnon historia |
Onko tietoa mistä löytyisi Leevi Madetojan säveltämän (säv 1937) Runni (Runni viisu) kappaleen nuotit ja teksti, tekstin on tehnyt L Onerva. Kiittäen M Lappi |
285 |
|
|
|
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/... |
Katsoin Youtubesta pari videota, joissa näytettiin Helsinkiä 1930-luvulta. Joku oli kommentoinut, että vaikka video saattaa näyttää sellaiselta, että kaikki on… |
275 |
|
|
|
1930-luvulla elettii kovia aikoja. Suuri lama-aika alkoi USA:sta ja levisi ympäri maailmaa.
Bruttokansantuotteella mitattuna olivat rikkaimmat maat kuitenkin melko samat kuin nykyisinkin.
USA, Kiina, Saksa, Britannia, Neuvostoliitto, Intia, Ranska, Italia, Japani ja Espanja olivat maailman 10 suurinta. https://www.youtube.com/watch?v=4-2nqd6-ZXg
Laman hetkellisiä menestyjiä olivat mm. Argentina ja Belgia, vaikkeivät ne kovin suuria olletkaan BKT:n kannalta. https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Depression#/media/File:Graph_charting_income_per_capita_throughout_the_Great_Depression.svg
https://en.wikipedia.org/wiki/Economic_history_of_Argentina
Aikojen vertailu Suomen kohdalla ei ole kovin helppoa, sillä meillä tehtiin... |
Minkä niminen on fontti Seitsemän Veljeksen alla mainitussa painoksessa. |
558 |
|
|
|
Kirjan kannen fontti on jokin fraktuura fontin muunnos. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura
Word-tekstinkäsittelystä löytyy samantapaisia fontteja valmiina esim. Old English text, Algerian ja Matura.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi ladata ilmaisia fontteja , myös fraktuuraa esim. https://www.1001fonts.com/1930s-fonts.html?page=5&items=10 |
1) Mitä merkitsee tuo "kaukokuvastin"? 2) Mikä oli 1930-luvulla "orderikirja |
318 |
|
|
|
Leo Pesosen kirjan kaukokuvastin lienee jonkinmoinen tulevaisuuteen heijastava tai tulevaisuutta kuvastava vempele. Aikansa aikakone?
Kimmo Laine kuvailee Hannu Salmelan onnittelukirjassa nimeltä Historian aikakoneessa Kaukokuvastimen tapahtumia seuraavasti:
"Jostakin syystä Puustinen ajautuu tarkemmin määri elemä ömään mu a kaukaiseen tulevaisuuteen. Siellä häntä aluksi luullaan säilötyksi tutkimuskohteeksi, joka on tarkoitettu ”obduseera avaksi” tieteellisistä syistä. Kuulusteluissa ja muissa keskusteluissa Puustinen kertoo omasta ajastaan, kuulustelijat omastaan, molemmat osapuolet yhtä epäuskoisina. Mukana on kuitenkin yksi henkilöhahmo, Majuri Vakio, joka historiaa innokkaasti harrastavana – ja kirjailijan ilmeisenä alter egona –... |
Salainen muuttoliike Suomesta Venäjälle 1930-luvulla (rannikolta). |
620 |
|
|
|
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-... |
Pentti Holapan kirjan nimi? Kirja kertoo 30-luvun metsäyhtiöistä, savotoista ja metsätyömiehistä, kirja oli myös julkaisukiellossa |
280 |
|
|
|
Pentti Holapalta ei löydy kuvailemaasi kirjaa. Olisiko kyseessä Pentti Haanpään Noitaympyrä, jonka Haanpää kirjoitti 1931, mutta joka julkaistiin vasta 1956 kirjailijan kuoleman jälkeen?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40262 |
Miten Saksa rahoitti sotavarustelunsa toisessa maailmansodassa? |
2860 |
|
|
|
Historioitsija Frank B. Tipton esittää lyhyen yhteenvedon aiheesta teoksessaan A History of Modern Germany Since 1815 (Continuum, 2003). Vuonna 1929 alkanut lama iski Saksaan erityisen raskaasti, mikä johti esimerkiksi korkeaan työttömyyteen. Saksan talous elpyi kuitenkin 1930-luvulla suhteellisen nopeasti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Vuoteen 1938 mennessä Saksassa oli saavutettu käytännössä täystyöllisyys. Tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä rooli kansallissosialisten talouspolitiikalla oli Saksan talouden elpymisen kannalta. Joidenkin käyttöhyödykkeiden tuotanto oli lähtenyt kasvuun jo ennen kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1932.
Kansallissosialistit olivat kuitenkin luvanneet töitä ja... |
Onko mitään materiaalia kyminlinnassa sijainneesta lastenkodista. Sijaitsi aivan kosken rannalla. Kyseessä ei siis ole rakennus, johon sijoitettiin esim… |
576 |
|
|
|
Finna-haulla (Suomen museot, kirjastot ja arkistot) löysin jonkinmoisia tuloksia.
Hakusana "Kyminlinnan lastenkoti" toi esiin sekä lastenkodin että pakolaislastenkodin aineistoja.https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Kyminlinnan+lastenkoti&type=All…
Esimerkiksi:
Gg:11 Salmin asioimiston, Kiviniemen lastenkodin ja Kyminlinnan pakolaislastenkodin tilityksiä (1935-1941) |
Olisin kiinnostunut lukemaan suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia 1930-1940- luvuilta. Etenkin sellaisten kirjailijoiden, joista on kirjoitettu elämäkerta,… |
1011 |
|
|
|
Helvi Hämäläinen debytoi vuonna 1930 romaanillaan Hyväntekijä. Runoilija Saima Harmaja julkaisi esikoiskokoelmansa Huhtikuu vuonna 1932. Aale Tynnin esikoiskokoelma Kynttilänsydän ilmestyi vuonna 1938 ja Elvi Sinervo debytoi vuonna 1939. Muita 1930-luvun tärkeitä naiskirjailijoita olivat Aino Kallas, Maria Jotuni, Maila Talvio ja Hella Wuolijoki, joiden kirjailijaura oli alkanut jo aikaisemmin. 1930-luvulla kirjoittaneista runoilijoista pitää mainita myös Elina Vaara ja Katri Vala.
Kaikista edellä mainituista kirjailijoista on elämäkertakirjallisuutta, joka löytyy helposti Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjailijan nimen ja hakusanan ”elämäkerrat”.
1940-luvun aikana kirjallisuuden kentälle tulivat mm. Eila Pennanen... |
Millaista oli 1930-luvun puolivälin muoti? Etsin tietoa lähinnä maaseudulla, tarkemmin Pohjois- ja Itä-Suomessa käytetyistä vaatteista, kankaista ja tyyleistä,… |
1981 |
|
|
|
YLEn Elävä arkisto tarjoaa kuvallisen muotikatsauksen 1930-luvulle.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/10/27/1930-luvun-muotia-kaiken-ikaisi…
Lisää suomalaista muotia voisit löytää ajan sanomalehtiä selaamalla.
Myös museoiden kokoelmista voisi löytää ajan muotia.
esim. Muistaja tietokanta:
http://www.muistaja.fi/index.php
|
Suomi 100v. Pitäisi löytää lastenlaulu jokaiselta itsenäiseltä vuosikymmeneltä, vaikeuksia tuottavat 10-, 20- ja 30-luku. En tiedä mistä edes etsiä? |
5234 |
|
|
|
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin... |
Mitä Aapista on käytetty kansakouluissa vuonna 1933? Henkilö on syntynyt 1926 ja mennyt seitsemän vuotiaana kansakoulun ensimmäiselle luokalle. Kotipaikkakunta… |
1559 |
|
|
|
1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös... |
Kaipailisin luettavaa, sekä romaaneja että tietokirjallisuutta, mielellään myös kuvia 30-40 luvun Helsingistä ja naisen asemasta ja arkipäivästä, sekä sodan… |
937 |
|
|
|
Aihe on niin laaja, että tässä voi mainita vain muutamia nimekkeitä
Helsingin kaupungin moniosaisessa historiasarjassa aihetta käsitellään monessa yhteydessä, erikoisesti
Siipi, Jouko
Pääkaupunkiyhteiskunta ja sen sosiaalipolitiikka
[Helsingin kaupungin historia, V osa, ensimmäinen nide. – Helsingin kaupunki, 1962]
Pulma, Panu
Kasvun katveessa
[Helsingin historia vuodesta 1945, 2. osa. – Helsingin kaupunki, 2000]
Paljon tietoa tyypillisen työläiskaupunginosan elämästä löytyy myös teoksesta
Koskinen, Juha
Kallion historia : Kallio-seura ry. – Sörkan Gibat 50 v. – Kallio-seura, 1990
Asuntokysymyksen yleistä taustaa:
Ruonavaara, Hannu
Omat kodit ja vuokrahuoneet : sosiologinen tutkimus asunnonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa 1920... |
Onko suomenkielistä Amerikan maantietoa 1930 - 1940 -luvuilta saatavissa? |
831 |
|
|
|
Tässä muutamia ehdotuksia kirjoista, joista tietoa voisi löytyä:
Auer: Maantieto, 1942, s.259 ->
Leiviskä: Maailman kulttuurit ja maantiede, 1936
Leiviskä: Maailman maat ja valtiot, osa 3, 1931
Leiviskä: Nykypäivien maat ja kansat, 1937
Rosberg: Maat ja kansat : maantieteellinen tietokirja, 1931-33
Uudet maanosat : koulumaantiedon lukukirja III : Amerikka, Austraalia, Tyynen meren saaristo ja napamaat, 1940
Yhdysvallat esittäytyy, 1949
|
Mitä elokuvia Nyrki tapiovaara ohjasi? |
2055 |
|
|
|
Hei!
Nyrki Tapiovaara on ohjannut elokuvat Miehen tie (1940, Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939), Kaksi Vihtoria (1939, Varastettu kuolema (1938), Juha (1937. Jos haluat lisätietoja ohjaajasta tai hänen ohjaamistaan elokuvista, niitä löytyy esim. Elonetin sivuilta osoitteesta http://www.elonet.fi/name/he25ll/
|