Miten Saksa rahoitti sotavarustelunsa toisessa maailmansodassa?

Kysytty
9.2.2018

Olen yrittänyt etsiä kirjaa (suomenkielistä), josta löytyisi tietoa seuraavasta asiasta. Miten Saksa rahoitti sotavarustelunsa toisessa maailmansodassa? Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksaa rasittivat suuret sotakorvaukset, joita se ei liene maksanut. Kaipaamani tieto voisi kohdistua esim. ajalle 1930-1945 tai Hitlerin valtaantulon jälkeen.

Vastaus

Vastattu
9.2.2018
Päivitetty
9.2.2018

Historioitsija Frank B. Tipton esittää lyhyen yhteenvedon aiheesta teoksessaan A History of Modern Germany Since 1815 (Continuum, 2003). Vuonna 1929 alkanut lama iski Saksaan erityisen raskaasti, mikä johti esimerkiksi korkeaan työttömyyteen. Saksan talous elpyi kuitenkin 1930-luvulla suhteellisen nopeasti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Vuoteen 1938 mennessä Saksassa oli saavutettu käytännössä täystyöllisyys. Tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä rooli kansallissosialisten talouspolitiikalla oli Saksan talouden elpymisen kannalta. Joidenkin käyttöhyödykkeiden tuotanto oli lähtenyt kasvuun jo ennen kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1932.

Kansallissosialistit olivat kuitenkin luvanneet töitä ja Saksan kansallista vahvistumista, joten valtio käynnisti merkittäviä työllistämiohjelmia, puuttui markkinoihin ja lisäsi asevarustelua. Saksassa aloitettiin 1930-luvulla monia julkisia rakennusprojekteja; esimerkiksi moottoritieverkoston (Autobahn) rakentaminen oli suurin työllistäjä Saksan maaseudulla. Lisäksi valtio tuki avokätisesti maataloutta ja teollisuutta. Erityisesti sotateollisuus sekä Saksan taloudellista riippumattomuutta parantavat hankkeet nähtiin tärkeinä julkisen sektorin sijoituskohteina. Saksan tulot kasvoivat läpi läpi 1930-luvun, mutta menot kasvoivat vielä tulojakin suuremmiksi. Saksan talous olikin kansallissosialistien valtaannoususta lähtien alijäämäinen. Hjalmar Schacht, joka toimi Saksan keskuspankin pääjohtajana, kehitti kuitenkin tehokkaita keinoja peittää alijäämät sekä aseteollisuuden korkeat menot.

Monet taloushistorioitsijat katsovat, että Saksalla oli hyvin pienet mahdollisuudet voittaa pitkäkestoinen sota Iso-Britanniaa, Neuvostoliittoa ja Yhdysvaltoja vastaan. Saksan talous oli pitkään ollut alijäämäinen, ja lisäksi sodassa vallattujen alueiden brutaali tuhoaminen vähensi mahdollisia tuloja. Toisaalta vallatuilta alueilta saatiin merkittävästi pakkotyövoimaa teollisuuden ja maatalouden käyttöön.

Vuoden 1919 Versaillesin rauhansopimuksen mukaan Saksa oli yksin syyllinen ensimmäiseen maailmansotaa. Saksa määrättiin vuonna 1921 maksamaan sotakorvauksina 132 miljardia kultamarkkaa. Jäljellä olleet sotakorvaukset kuitenkin lakkautettiin kokonaan Lausannen sopimuksella vuonna 1932, johon mennessä Saksa oli maksanut korvauksista noin yhden kahdeksasosan.

Aiheesta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista. Kaikki listan teokset löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista.

Michael Burleigh: Kolmas valtakunta (The Third Reich: A New History, 2000)

Frank B. Tipton: A History of Modern Germany Since 1815 (2003)

Christian Leitz (ed.): The Third Reich: The Essential Readings (1999)

Henry Ashby Turner, Jr.: German Big Business and the Rise of Hitler (1985)

Peter Wende: A History of Germany (2005)

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?