| Etsin hyviä kirjoja , jotka käsittelevät talvisotaa, jatkosotaa, toista maailmansotaa ylipäätään. Eli kirjavinkkejä niihin. |
12 |
|
|
|
Aiheesi on todella laaja, etkä kertonut haluatko vinkkejä tietokirjoista vai romaaneista, joten alla on vinkkejä molemmista:Simo Holopainen: Me jouduimme sotaan : viimeiset veteraanit kertovat : 20 kohtaloa talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodastaPekka Visuri: Suomen sodat 1939-1945 : selviytyminen maailmansodastaTapio Saarelainen: Simo Häyhä : talvisodan legendaarinen tarkka-ampujaIlkka Enkenberg: Talvisota väreissäVille Jalovaara: Helsinki 1944 : taistelu pääkaupungistaMikko Porvali: Syvärin takana : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–43 ja Kohti itää : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941sota-aika romaaneissarintamalle sijoittuvia sotaromaaneja ovat kirjoittaneet esimerkiksi Pekka Jaatinen, Esa Anttala, Atso Haapanen... |
| Normandian maihinnousun päivää 6.6.1944 kuvaava kirja ja amerikkalainen elokuva ovat suomeksi "Atlantin valli murtuu". Onko filmin nimen suomennos ollut sama… |
106 |
|
|
|
Elokuva The longest day (1962) on Suomen ensi-illastaan (2.11.1962) saakka ollut nimeltään Atlantin valli murtuu. Sen saamaa suomenkielistä nimeä tutkimani lähteet eivät kommentoi. Otaksuttavasti kyse on yksinkertaisesti siitä, että on haluttu käyttää samaa nimeä kuin elokuvan pohjana olleen kirjan vuonna 1960 julkaistussa suomenkielisessä käännöksessä.Cornelius Ryanin teoksen kääntäjä Jouko Linturi vaikuttaa samanaikaisissa suomennoksissaan olleen varsin uskollinen kirjojen alkuperäisille nimille, joten voi olla, että nimen taustalla on kirjan kustantaneen Tammen halu saada teokselle alkuperäistä "myyvempi" tai sisältöä paremmin kuvaava otsikko. Vähän aiemmin Tammella esimerkiksi Daniel V. Galleryn sukellusvenesotakirja Twenty million... |
| Palveliko Kalervo Kurkiala Schutzstaffelissa? |
124 |
|
|
|
Lauri Kalervo Kurkiala, alkuaan Groundstroem (1894–1966) oli suomalainen pappi ja jääkärieverstiluutnantti, joka palveli myös SS-Obersturmbannführer-arvoisena Saksan Waffen-SS -joukoissa.
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalervo_Kurkiala
-http://tinyurl.com/Ristin-ja-miekan-mies
-http://tinyurl.com/K-Kurkiala |
| Kun Pohjois-Suomesta evakuoitiin siviilit Ruotsiin viime sotien loppuvaiheessa, sijoitettiinko heidät alueelle, jossa vanhastaan osattiin suomea (t. meänkieltä… |
136 |
|
|
|
Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla.
Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle seudulle.... |
| Meikän pitäisi löytää hyvä kirja joka käsittelee niin ensimmäistä kuin toista maailman sotaa ja niitten tapahtuma ja syy seuraus suhteita kokonaisuudessaan,… |
119 |
|
|
|
Maailmansodista on kirjoitettu paljon. Tässä muutamia kirjaehdotuksia, joista löytyy tietoa molemmista sodista:
- Ensimmäinen ja toinen maailmansota (Otava, 1995) (ilmestynyt aiemmin nimellä Otavan suuri maailmanhistoria, osat 16 ja 17)
- Muutosten vuosisata 2: I maailmansota (WSOY, 1993)
- Muutosten vuosisata 5: II maailmansota (WSOY, 1994) |
| Onko kirjailija Antoine de Saint-Exupéryn katoamisesta jotain kirjallisuutta? Muistan hämärästi nähneeni joskus tällaisen kirjan kirjastossa, mutta en silloin… |
116 |
|
|
|
Muistelemasi kirja lienee Claas Triebelin ja Lino von Gartzenin Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944 (Minerva, 2010). |
| Kuinka suurta osaa sodanjälkeisestä viljelypinta-alasta vastasi venäjälle jääneet suomen alueet? |
155 |
|
|
|
Sodan jälkeen alueluovutuksissa Neuvostoliitolle menetettiin lähteestä riippuen n. 10-11% maan peltoalasta. Kahdessa lähdeteoksessa mainitaan myös menetetyn peltoalan hehtaarimäärä 285 000 hehtaaria.
Suomen maatalouden historia. 2 : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen (SKS, 2004)
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä (SKS, 2008)
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita (BSV Kirja, 2012)
|
| 1)Sota-aikana noin 1942-44 lähti Helsingistä puolenpäivän aikaan pikajuna Äänislinnaan. Mihinkähän aikaan se suunnilleen ohitti Keravan aseman. Yleensä … |
192 |
|
|
|
Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939.
Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo. |
| Onko "Panttipataljoonasta" tehty elokuva? |
97 |
|
|
|
Panttipataljoonasta on tehty dokumenttielokuva vuonna 1988 (ohjaaja Tapani Itäranta). Sitä ei ole saatavilla tallenteena.
Elokuvan tiedot Elonetissa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_131999 |
| Mikä oli niin sanottu "Panttipataljoona"? |
380 |
|
|
|
Panttipataljoona on suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona eli toisen maailmansodan itärintamalla toiminut suomalaisista vapaaehtoisista koottu Saksan Waffen-SS:n joukkoyksikkö. Voit lukea lisää teoksesta Mauno Jokipii: Panttipataljoona (1968).
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: Panttipataljoona : suomalaisen SS-pataljoonan historia | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi) |
| Venäläisille sotilaille oli sanottu: teidät otetaan vapauttajina vastaan ja teidän päälle heitetään kukkia kun menette Ukrainaan. Tämä sama on toistunut II… |
196 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, että kansalaiset ovat kokoontuneet toisen maailmansodan aikana useaankin otteeseen vastaanottamaan sotilasjoukkoja hurraten ja (leikko-)kukkia heittäen.
Esimerkiksi Roomassa näin tapahtui kesäkuussa 1944, jolloin roomalaiset ottivat liittoutuneiden joukot ilolla vastaan. : https://www.warhistoryonline.com/world-war-ii/fall-rome-fight-italy-m.h…
YouTubesta taas löytyy video, jossa puolalaiset toivottavat saksalaiset sotilaat tervetulleiksi kukkia viskoen vuonna 1939. : https://www.youtube.com/watch?v=mgLyBiJlmZc
1945 myös esimerkiksi hollantilaiset ottivat kanadalaiset joukot vastaan kukkia heitellen. Samoin tekivät luxemburgilaiset amerikkalaisten sotilaiden saapuessa. : https://www.historynet.com/v-e-day-1945-the-... |
| Onko Suomelle ominainen erikoisuus, että kaatuneet tuodaan enimmäkseen kotipaikkakunnalle haudattaviksi? |
207 |
|
|
|
Hei,
kaatuneiden tuominen kotipaikkakunnalle on tosiaan ollut suomalainen tapa ja harvinaista maailmalla. Tässä artikkelilinkki missä asiasta kerrotaan.
https://www.reservilainen.fi/uutiset/kaatuneiden_tuominen_kotiseudun_mu… |
| Lukupiirissä tuli esiin kysymys johon kukaan meistä ei osannut suoralta kädeltä vastata: Miten Saksa onnistui miehittämään Ranskan toisessa maailman sodassa… |
135 |
|
|
|
Taistelua Ranskasta ja sen nopeaa etenemistä kuvataan englanniksi selkeästi English Heritagen sivulla. Siinä kerrotaan saksalaisten strategiasta sekä sen kokonaissuunnittelusta, joka joka johti Alankomaiden, Belgian ja Ranskan miehitykseen.
Suomen kielellä tietokirjoja sodasta ja saksalaisesta sodankäynnistä esim.:
Salamasota, Danielsen, Hanne-Luise, toimittaja ; Alkunen, Sirpa, toimittaja, kääntäjä ; Christensen, Else, kirjoittaja. Bonnier Publications 2015 1. p.
Wehrmacht : Hitlerin armeija, Knopp, Guido ; Berkel, Alexander ; Sporn, Mario ; Ovaska, Mervi. 2009.
Tietokirjoja Ranskan miehityksestä: Marianne in chains : in search of the German occupation, 1940-1945. Gildea, Robert. Macmillan 2002.
Occupation : the ordeal of France... |
| Mikä kirja kyseessä? Kertoo amerikansuomalaisista jotka lähtevät paremman toivossa Venäjälle. Pääosassa on poika, joka haaveilee jo pienestä lentämisestä… |
269 |
|
|
|
Hei!
Olisikohan kyseessä vuonna 2019 julkaistu JP Koskisen Tulisiipi? Kirjassa Amerikassa asuva suomalaistaustainen perhe muuttaa Atlantin yli Neuvosto-Karjalaan kuultuaan huhuja sinne rakennettavasta työväen paratiisista. Perheen pojalla Kaarlella on suuri unelma lentämisestä ja vapaudesta. Tarina kerrotaan Kaarle-pojan näkökulmasta.
Kustantajan sivuilta löydät lisää tietoa Tulisiipi-kirjasta: https://like.fi/kirjat/tulisiipi/
Jos tämä ei ole etsimäsi kirja, niin palaan mielelläni asiaan. |
| Toinen maailmansota alkoi "virallisesti" vasta 1.9.1939, mutta mitä sotatoimiksi katsottavia operaatioita Saksan natsihallinto oli toteuttanut jo sitä ennen? |
628 |
|
|
|
Vaikka 1. syyskuuta 1939 on päivämäärä, jota yleisesti pidetään toisen maailmansodan alkamisajankohta, niin siitä ei ole kuitenkaan universaalia yksimielisyyttä historioitsijoiden parissa.
On esimerkiksi esitetty, että vuonna 1937 alkanut Toinen Kiinan-Japanin sota tai jopa sitä edeltänyt Japanin vuonna 1931 suorittama Mantsurian valtaus ovat sopivampia alkamisajankohtia.
On myös esitetty, että Euroopassa ja Asiassa eri ajankohtina 1930-luvulla alkaneet konfliktit yhdistyivat maailmansodaksi vasta vuonna 1941.
Myös seuraavia vaihtoehtoisia alkamisajankohtia on ehdotettu: Japanin ja Neuvostoliiton välillä käydyt rajakonfliktit Mongoliassa kesällä 1939, Italian hyökkäys Etiopiaan lokakuussa 1935.
Joka tapauksessa 1.9.1939 on vakiintunut... |
| Luin muutama vuosi sitten tuoreen teoksen Hitleristä ja muista kolmannen valtakunnan "merkkihenkilöistä". Tietokirjan kirjoittajat olivat suomalaisia… |
233 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Markku Jokisipilän teos Hitlerin kopla : 20 natsi-Saksan johtajaa (WSOY, 2017). |
| Minkä niminen elokuva? Elokuva kertoo 2. maailmansodan ajasta. Amerikkalainen ja japanilainen sotilas päätyvät haaksirikkojen tms. kautta samalle autiolle… |
441 |
|
|
|
Hei,
Kyseessä saattaisi olla John Boormanin Kahden miehen helvetti (Hell in the Pacific, 1968), (Wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahden_miehen_helvetti). Elokuvan loppuratkaisusta on pari versiota, mutta toisessa molemmat kuolevat. |
| Minusta on olemassa ainakin 3 kirjaa, joissa on sininen polkupyörä, viedään viestejä vastarintajoukoille 2. maailmansodan aikaan, ja polkija on kaunis nuori… |
335 |
|
|
|
Kyseessä lienee ranskalaisen Régine Deforgesin trilogia, johon kuuluvat kirjat Sininen polkupyörä, Viettelysten Pariisi ja Rakkauden riemukaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10401https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aube2247c8-bf31-4606-8d3f-e3ef83f33145https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6797 |
| Etsin tietokirjoja, joissa käsitellään toisen maailmansodan jälkeistä Suomea, kuvataan yhteiskunnallisia oloja, ihmisten elämää ja maan kehittymistä yleensäkin… |
140 |
|
|
|
Tässä historiallisia tietokirjoja ja elämänkertoja toisen maailmansodan jälkeisestä Suomesta. Klikkaamalla teosten nimiä pääset niiden tietoihin Vaskin verkkokirjastossa ja voit samassa tehdä varauksen.
Veitsen terällä : Suomen tie läpi vaaran vuosien 1944-1962
Unelma kommunistisesta Suomesta 1944-1953
Elämää ja unelmia : jälleenrakennusajan Suomessa
Jälleenrakentajien lapset : sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin
Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen
Idän etuvartio? : Suomi-kuva 1945-1981
Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui
Myrskyn mentyä : kommunistinen vai demokraattinen Suomi?
Suvun suuri kertomus : muistitietoa itsenäisen Suomen vaiheista
|
| Onko Kuusamosta tai Sallasta löytynyt asekätköjä liittyen toiseen maailmansotaan? |
337 |
|
|
|
Matti Lukkarin kirjassa "Asekätkentä" (1984, 3. 1992) on listattu asekätkentätoiminta suojeluskuntapiireittäin sekä asekätkijät kotipaikkoineen. Kirjan mukaan Lapissa oli keskitetty hajavarastointi. Syksyllä 1944, jolloin asekätkentä alkoi, Pohjolan suojeluskuntapiiri oli pääosin saksalaisten hallussa ja Neuvostoliitto miehitti Kuusamoa. Pohjolan suojeluskuntapiirin esikunta oli evakkona Vaasassa, josta se siirtyi Kemiin lokakuun lopussa ja Rovaniemelle vasta seuraavana vuonna.
Tavoitteena oli valita jokaiseen kuntaan kätkennän johtaja. Kirjan mukaan asekätkentää oli Länsi-Pohjassa ja Rovaniemen ympäristössä, mutta Sallaa ja Kuusamoa ei mainita. Myöskään asekätkijöiden pitkässä listassa ei mainita Sallaa tai Kuusamoa. Yhden asekätkijän... |
Kysy kirjastonhoitajalta
