Onko sotien aikana ollut suunnitelma Suomen pääkaupungin siirtämisestä Kurikkaan?

Sodan loppuvaiheissa laadittiin suunnitelmat valtion keskushallinnon siirtämiseksi Etelä-Pohjanmaalle.

Liittoutuneiden voiton alkaessa näyttää ilmeiseltä alkoi Suomen hallitus varautua helmi-huhtikuussa 1944 valtion keskushallinnon siirtämiseen Etelä-Pohjanmaalle. Alueeksi valittiin Ilmajoen, Kurikan ja Kauhajoen kunnat, joissa käytiin inventoimassa kantatien varressa sijaitsevat asuinrakennukset ja tutkimassa niiden soveltuvuus valtion virastojen sijoituskohteiksi. Kurikasta suunniteltiin hallinnollista keskusta nähtävästi tieverkoston soveltuvuuden sekä Kirkonkylän ja Kurikankylän rakennustihentymien takia.

Suunnitelmassa oli varattu hallinnonalalle keskusrakennus kanslioineen ja sen ympäristöön henkilökunnalle asuinhuoneita sekä tilat presidentin kanslialle, valtioneuvoston kanslialle, pääministerille ja valtioneuvostolle, valtiovarainministeriölle, oikeusministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, sisä- ja opetusministeriölle, maatalousministeriölle, ulkoministeriölle, puolustusministeriölle, kansanhuoltoministeriölle, oikeuskanslerille, maanmittaushallitukselle ja komendantin toimistolle.

Tiedossa ei ole, millaista peitetarinaa Kurikan rakennuskannan inventoijat kevättalvella 1944 tarjosivat asukkaille. Varmaa silti on, että kurikkalaiset ihmettelivät viranomaisten äkkinäistä kiinnostusta pitäjän rakennuksiin ja että toimenpiteen syytä ei voitu missään tapauksessa paljastaa. Suunnitelmat pysyivätkin salaisina vielä vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Kokonaan evakuointisuunnitelma ei jäänyt vain historialliseksi erikoisuudeksi. Patentti- ja rekisterihallituksen muistetaan muuttaneen joksikin aikaa Panttilaan.

Lähde: 
Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia. 2, osa 2, Kappelista kauppalaksi vuodesta 1809 vuoteen 1965 : yhdistystoiminta, sodat, poliittinen ilmasto