evakuointi

11 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–11.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kun Pohjois-Suomesta evakuoitiin siviilit Ruotsiin viime sotien loppuvaiheessa, sijoitettiinko heidät alueelle, jossa vanhastaan osattiin suomea (t. meänkieltä… 95 7.9.2023 Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla. Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle seudulle....
Haluaisin kysyä viimeisistä sortavalasta lähteneistä evakkojunista 1944 kesällä.olin 3 vanhana jossain näistä junista.tuokslahti oli asema mistä pääsimme… 339 15.3.2022 Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta. Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10....
Miten evakot liikkuivat lehmien kanssa Matarengistä Korsträskiin syyskuussa 1944? 263 27.5.2021 Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.”  (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.)  Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty tiet ja...
Kun Talvisota alkoi, milloin Neuvostoliiton lähetystöväki poistui Helsingistä? Minne he menivät, Eestiinkö? Lähtivätkö laivalla vai lentokoneilla? 275 10.3.2021 Teoksesta: Talvisota : kronikka, Gummerus 1989, löytyy seuraava tieto. Maanantaina 4.12.1939 ulkovaltojen diplomaatit poistuvat Helsingistä. "Höyrylaiva Donaulla kohti Tallinnaa pääsee viimein lähtemään 443 saksalaista, 69 Neuvostoliiton Helsingin lähetystön henkilöä (joukossa mm. asiainhoitaja ja 144 muuta ulkomaalaista.
Onko evakuointi aina pakkokeino? Jos ei, niin missä tilanteissa ei ole? 233 22.2.2019 Sanastokeskuksen Kokonaisturvallisuuden sanaston (2017) mukaan evakuointi eli "ihmisten ja omaisuuden siirtäminen turvaan vaara-alueelta tai vaarallisesta kohteesta" "toteutetaan toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä ja johdolla tilanteen mukaan joko suppeana tai laajana". Sanaston mukaan ihmisten vapaaehtoista siirtymistä ei lueta evakuointikäsitteen piiriin. Koko julkaisu on luettavissa myös verkossa: http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Kokonaisturvallisuuden_sanasto_2.pdf    
Tarvitsisin faktatietoa karjan evakuoinnista ja evakkokarjan kuljetuksista Karjalan kannakselta Sisä-Suomeen kesäkuussa 1944. Oliko järjestetty tukea, laitumia… 646 23.5.2017 Kannaksen evakuoinnin suunnittelusta ja suorituksesta vastasivat Kaakkois-Suomen sotilasläänin sekä Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnat. Päämajan antama evakuointikäsky tuli Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan kautta Viipurin suojeluskuntapiirin esikuntaan, josta se viestitettiin heti kunnan evakuointipäällikölle ja ilmasuojelukomppanian päällikölle. Vastuu väestölle tiedottamisesta oli evakuointipäälliköillä. Viipurin suojeluskuntapiirin evakuointivastuu ulottui ns. huoltorajalle eli Viipurin maalaiskunnan, Antrean ja Kirvun kuntien länsirajalle. Karjan ja muun omaisuuden huoltovastuu siirtyi tässä siviiliviranomaisille: siitä alkaen yleisjohto oli sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosastolla, alueellinen johto...
Olen tekemässä sukuni historiikkia. Olen saanut sukulaisiltani tietää, että Helsingistä vietiin talvi- ja jatkosodan aikana naiset ja lapset Seutulaan evakkoon… 746 22.3.2017 Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu. Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989". Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=101148 Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon...
, äitini on kiinnostunut Suomen 1940-luvusta kertovista kirjoista, eniten romaanimuotoisista. Mielellään saisi ollanukaba kirjoja, joissa kerrotaan Karjalan… 421 18.3.2017 Helmetistä (http://www.helmet.fi) löytyy kirjallisuutta sanoilla karjalaiset ja evakuointi (rajauksena kirja). Tässä suora linkki em. hakuun http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sevakuointi%20karjalaiset__F…. 1940-luvun kirjallisuutta voit hakea esim. sanoilla kaunokirjallisuus ja 1940-luku ja tehdä haluamasi rajaukset. Näilä hakusanoilla ilman rajauksia löytyi lähes 1300 teosta. Apua tiedonhakuun saat Helmet-kirjastoista.
Tiedosta kiitollinen. Olen kerennyt syntyä 1944 Antreassa tulin äidin ja vanhemman veljen kanssa Mikkeliin. Milloin viimeinen juna lähti Antreasta. Mistä tätä… 1050 5.1.2016 Yksin Antreasta on kirjoitettu useita historiakuvauksia, ja jos mukaan lasketaan myös erilaiset kyläkirjat ja muistelmat, Antrea-aiheista kirjallisuutta löytyy kosolti - kirjastoistakin. Antrean evakuointikäsky annettiin sunnuntaina 18.6.1944. Sen pohjoisia osia tyhjennettiin vielä seuraavanakin päivänä, mutta jo tiistaina 20. päivänä oli siviililiikenne Antrean teillä kokonaan loppunut. Kaikille ilmoitettiin, että suuntana ovat pohjoiseen johtavat tiet ja että mitään kuljetuksia ei järjestetä sotatoimialueella. Saman päivän ja seuraavan yön aikana antrealaiset liittyivät maantietä vaeltavaan Kannaksen evakkojen virtaan. Osa kulki koko evakkotien hevosella, jotkut jopa kävellen; suurin osa lastattiin juniin jollain Savon asemalla. Junaa...
Haluaisin tietää milloin kulki viimeinen evakkojuna Valkjärveltä Viipuriin?Mihin aikaan se ljuna saapui Korpiojalle? Juna seisoi papulan sillalla, kun viipuria… 4110 3.11.2011 Valkjärvi kuului Viipurin suojeluskuntapiirin alueeseen. Piiri sai tehtäväkseen laatia ja tarkistaa operatiiviset evakuointisuunnitelmat. Työn aikana luetteloitiin elollinen ja eloton materiaali. Kuljetustarpeet laskettiin. Kuljetusvälineiden määrä arvioitiin ja kuormausasemat tarkistettiin. Oli tarkoitus mm. ohjata Kannakselta lähtevät evakkojunat yhtä matkaa suoraan purkuasemilleen Koti-Suomeen ja huolehtia siitä, että saman kunnan evakot ohjattaisiin samaan sijoituskuntaan. Suunnittelijoiden työpäivät olivat pitkiä, esimerkiksi vuonna 1943 klo 8-21, eikä vapaapäiviä pidetty. Junanvaunuista ja hevosista oli puutetta. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 suomalaisia joukkoja kuljetettiin itään päin ja junat tulivat tyhjinä...
Kuka Heinrichsin jääkäriveljeksistä oli se (eversti?) joka neuvotteli lappilaisille oikeuden evakuoitua Pohjois-Ruotsiin? Mitä hänen toiminnastaan tiedetään? 1491 19.4.2008 Kyseessä lienee eversti Jarl Anton Bertil Heinrichs. Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy cd-rom-muodossa Lapin evakuointikäskyt 1944, joka sisältää erilaisia asiakirjoja liittyen Lapin sotaan ja toimenpiteisiin evakuoinnissa. Näissä asiakirjoissa esiintyy eversti B. Heinrichs, joka on osallistunut neuvotteluihin Suomen puolelta. Cd-romilta löytyy myös hänen lyhyt kuvauksensa käydyistä neuvotteluista. Jarl Bertil Heinrichsin lyhyt elämäkerta löytyy Suomen jääkärien vuoden 1975 elämäkerrastosta.