Etelä-Pohjanmaa

21 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistys on aikoinaan, ehkä 1980-luvulla, lahjoittanut jokaiseen eteläpohjalaiseen kirjastoon kunkin paikkakunnan… 94 8.5.2020 Seinäjoen kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Jurvan kotiteollisuuskoulun kudontaohjekansio, jossa on ohjeet ja kudottu malli naisen hamekankaasta. Raja, Pirkko. Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan naisten kansallispukukankaiden kudontaohjekansio  [Jurva] : Jurvan kotiteollisuuskoulu, 1980. Sis.kudontaohjeet kangas- ja lankanäytteineen.  
Mistä murrerunoilija Matti Nummensalon kokoelmasta on runo, josta on tämä säkeistö: Tääl on nii helappo hengittää, nii halappo elää ja kualla. Ja olo niin… 303 13.5.2019 Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä  on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla."
Etsin aikausilehteä "Eteläpohjalaiset Juuret", mutta hakuni ei tuottanut tulosta. Miten ko. lehteä tulisi hakea, jotta näkisi sen saatavuuden? 304 28.11.2017 Suomen kirjastojen tilannetta Eteläpohjalaiset juuret - lehden saatavuuden suhteen voit tarkastella Frank - monihaun avulla. http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ Nimeke-kohtaan laitetaan lehden nimi, tässä tapauksessa Eteläpohjalaiset juuret. Hakua kannattaa rajata valitsemalla aineistolajiksi lehdet. Tämän haun mukaan Eteläpohjalaiset juuret - lehteä löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastosta ja Seinäjoen alueen Eepos-kirjastoista. Mikäli tarvitsee tarkempaa tietoa itse lehdestä, sitä löytyy Eteläpohjalaiset juuret-yhdistyksen kotisivuilta. Ne löytyvät internet-osoitteesta http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/etusivu.html Sivut kertovat lehdestä seuraavasti: "Eteläpohjalaiset Juuret -aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa....
Kesällä vuonna 1958 siirtoväkeen kuuluvat kokoontuivat Ilmajoelle (Ilmajoki) juhliin. Mikä oli tämän Karjalaisten tapaamisen virallinen nimi, joka oli… 260 16.11.2017 Jaakkimalaisten seuran ja Ilmajoen Karjalaisten Kesäjuhla, 29.6.1958. Ohessa liitteenä kuva ilmoituksesta Ilmajoki-lehdessä.
Luin joskus pohojalaasia lausahroksia ja mieleeni jäi yksi hyvä hatarasti. Nyt en löydä sitä mistään... Meni jotenkin niin, että puukkoja paree olla aina… 3381 11.3.2013 Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua. Puukosta on kyllä sanontoja: - Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos. - Kuka tuloo eik' oo puukkoja. -Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni. - Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy. Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938. - Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
Kuka kirjailija ja mikä teos? Suomalainen mies,joka on kirjoittanut runoja pohjalaispojasta. 867 21.11.2012 Kirjalija on Arto Juurakko. Hänen uusimmat runoteoksensa ovat "Rakkahan kans : lemmenhippuja pohojalaasittain" (2012), "Eläämellistä rakkautta" (2011) ja "Lemmenleimahruksia" (2010).
Eira Pättikankaan uusimmassa kirjassa: Jäljet veräjällä, esiintyi usein sana sellainen sana, kuin jouki se ei ollut erisnimi. Haluaisin tietää, mitä se sana… 3505 7.9.2011 Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva). Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan. Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin. Eira...
Onko tietoa musta-harmaasta "jussipaidasta"? onko sillä omaa nimeä, mikä sen historia on? 1815 27.1.2011 Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirjan toinen pääkohde on juuri jussipaita. Jussipaitoja tehtiin tummanpunaharmaana. Myöhemmin valmistettuja paitoja, joiden värit olivat sininen ja harmaa kutsuttiin anttipaidaksi. Sini-harmaan version nimitys anttipaita juontaa juurensa siihen, että ensimmäisenä näitä paitoja valmistanut kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla. Alahärmäläinen Kleemolan kutomo oli alkanut valmistaa näitä siniharmaita paitoja 1950-luvun alussa, koska puna-harmaa väritys ei miellyttänyt kaikkia ja körttiläisille tummempi paita kävi paremmin kaupaksi. Jussipaidasta on valmistettu myös mustan ja harmaan yhdistelmää, jolle ei kuitenkaan...
Onko olemassa mitään kattavaa sanakirjaa Pohjanmaalaisesta murteesta viime vuosisadan alkupuolelta sota-aikaan? Tuhannet kiitokset kaikesta mahdollisesta… 3474 3.12.2008 Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005). Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä: Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998) Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003) Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005) Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)...
Kuinka suuri osa v. 1945-49 syntyneistä suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan maalaispitäjissä ja pikkukaupungeissa (iso kaksikielinen Vaasa pois laskuista) kävi 1)… 861 16.8.2008 Valitettavasti tilastoa a) keskikoulun, b) lukion käyneistä 55-64-vuotiaista etelä-pohjanmaalaisista ei löytynyt. Tilastokeskuksen kirjana julkaisemassa Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (saatavana kaikkien kirjastojen käsikirjastossa) on s. 384 tilasto ”15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan 31.12.2005”. Siitä näkee 55-59- ja 60-64-vuotiaiden koulutustilanteen koko maan osalta sekä Etelä-Pohjanmaan tilanteen koko väestön osalta, mutta ei 55-59- ja 60-64-vuotiaiden etelä-pohjanmaalaisten osalta. Etelä-Pohjanmaan tilanne koko väestön osalta (koko väestömäärä 159 377): ei peruskoulun jälkeistä koulutusta: 64 710 henkeä, 40, 6 % koko väestöstä tutkinnon suorittanut väestö yht. 94 667 henkeä,...
Mitkä kunnat kuuluvat Seinäjoen maakuntakirjaston alueeseen? 1067 3.1.2008 Seinäjoen maakuntakirjaston toiminta-alueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnan 25 suomenkielistä kaupunkia ja kuntaa: Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kortesjärvi, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Nurmo, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli, Ylihärmä, Ylistaro, Ähtäri. Kaikkien Suomen maakuntakirjastojen toiminta-alueet löytyvät Kirjastot.fi-palvelusta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/alueet/
Etsin teosta Backman, Lars-Otto: Analys av brott mot annans liv i Syd-Österbotten 1800-1849. 1264 23.11.2007 Tarvitsemaanne julkaisu on saatavissa esim. Vaasan kaupunginkirjastosta tai Kuopiossa toimivasta Varastokirjastosta. Ottakaa yhteyttä oman kuntanne kirjastoon, joka voi hankkia sen Teille kaukolainaksi.
Luin joskus 80-luvulla teiltä tilatun kirjan.Se käsitteli puukko- junkkarien aikaa ja heidän rauhoittamistaan,Kauhavan valles- mannin toimesta.Teos oli… 699 10.5.2007 Olisikohan etsimänne kirja Yrjö Alasen Puukkojunkkareiden aika : kappale Etelä-Pohjanmaan historiaa viime vuosisadan keskivaiheilta? Se on julkaistu 1931. Kirjassa kerrotaan Kauhavan herrasta, Adolf Hägglundista ja siitä kuinka hän käräjöi Härmän häijyjen kanssa, Puustellin häistä ja kuuluisista puukkojunkkareista, kuten Pukkilan Jaskasta ja Sippolan Jannesta. Kirjan voitte pyytää kaukolainaan lähikirjastostanne.
Jos henkilö oli syksyllä 1902 Isokyrössä "maanviljelyskoulussa" niin mistähän oppilaitoksesta on ollut kyse ja löytyykö siitä historiikkia tai matrikkelia? 2446 7.12.2006 1) Suomen kansallisbibliografia (Fennica) ei tunne julkaisua, johon sopisivat tuntomerkit Isokyrö ja maanviljelys. - 2) Maakunta-arkistojen yleisluettelo IV (1994), jossa selostetaan Jyväskylän ja Vaasan maakunta-arkistojen aineistot, mainitsee sivulla 137- maatalousoppilaitokset. Niitä ovat Etelä-Pohjanmaan tietopuolinen karjanhoitokoulu, Ilmajoki, (aineistoa vuosilta 1911-1945); Keski-Pohjanmaan karjatalouskoulu, Kannus, (1922-1985); Keski-Pohjanmaan maamieskoulu, Kannus (1920-1944)sekä Korsholms lantmannaskola (1858-1950). Näistä vain Korsholman ruotsinkielinen on ollut toiminnassa vuonna 1902, ja arkistoluettelon mukaan aineistoon kuuluu oppilasmatrikkeli vuosilta 1859-1950. - 3) Vanha tietosanakirja mainitsee Isonkyrön...
Mistä löytäisin naisten Etelä-Pohjanmaan kansallispuvun liivin kaavat? 2107 29.6.2005 Kaavoja olisi saatavilla ainakin Seinäjoelta Käsityömyymälä Rustoopuorista. Osoite on Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki. Puh. (06) 420 5825, rustoopuori@taitoep.net Rustoopuori on avoinna ma-pe 10-18 ja la 10-14. http://www.taitoep.net/site;jsessionid=34B7BC07F6312FAE356FAB589D665380… Kannattaa tutustua myös Flammuraita ja helahoito -sivustoon, jossa esitellään laajasti eteläpohjalaisia kansallispukuja. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Kuusiokuntien historia? Seutukunnan synty ja sen kehitys? Seudullinen yhteistyö Etelä-Pohjamaalla, erityisesti Kuusiokunnat? 1809 16.9.2004 Kuusiokunnat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla ja seutukuntaan kuuluvat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kuusiokuntien yhteistyöstä löytyy tietoa esimerkiksi seutukunnan omilta www-sivuilta osoitteesta http://www.kuusiokunnat.fi . Kuusiokuntien seutukunnallisesta yhteistyöstä saa tietoa myös seuraavista www-osoitteista http://www.kuudestaan.fi ja http://www.etelapohjanmaa.fi . Myös Etelä-Pohjanmaan liiton sivut http://www.epliitto.fi/ ovat hyödyllisiä aiheen kannalta. Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy Virva-Leena Harviaisen artikkeli Kuusiokuntien yhteistyö, lähtökohdat, toiminta ja tulevaisuuden näkymät. Se on julkaistu Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 1/1990. Yliopistokirjastojen yhteistietokanta...
Näin kirjakaupassa vähän aikaa sitten kirjan, jossa oli satuja Etelä-Pohjanmaan murteella, kirjan nimi saattoi olla myös sama tai ainakin se mainittiin… 1487 16.3.2003 Etsimäsi satukirja on todennäköisesti Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja : parahia tarinoota kersoolle ja aikuusille / toimittanut Harri Harju, kuvitus Minna Kosunen. Kirjapaja 2002 Teosta löytyy Espoon kirjastoista ja myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkista ajatasaiset saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Kuinka Jussi-paita sai alkunsa? Mistä sininen Antti-paita sai alkunsa tai se musta paita? Kaikki ko. paitojen historiasta kiinnostaa. 7167 10.3.2003 Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Siinä käsitellään kahta pohjalaista neulepaitatyyppiä: korsnäsinpaitoja ja jussipaitoja. Luutosta on haastateltu lehtiin, ja seuraavat tiedot pohjautuvat näihin haastatteluihin. Jussipaidan alkuperästä oli pitkään kaksi selitystä: joko Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan peliasu vuoden 1927 aikoihin tai Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin rooliasu 1914, kun näytelmää alettiin esittää. . Jussipaitoja tehtiin viininpunaisina ja sinistä versiota alettiin kutsuttiin Anttipaidaksi. Lisätietoa aiheesta: Luutonen, Marketta: Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta, 1997...
Löytyykö Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoittavia kirjailijoita ja heidän teoksiaan? 7267 5.9.2001 Etelä-Pohjanmaan murteilla kirjoittavia kirjailijoita löytyy melkoinen määrä. Olen valinnut seuraavaan esimerkin omaiseen listaan teoksia sillä perusteella, että niiden teksti on joko kokonaan tai suurelta osin murteella kirjoitettua. Listaan en ole sisällyttänyt sanaparsia, sutkauksia enkä arvoituksia. Tässä listassa mainittuja teoksia löytyy Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista. Joitakin niistä meillä on vain kotiseutukokoelmassa, mutta niitä kyllä kaukolainataan. Pohjanmaan murteilla kirjoitettua Romaaneja: Autio, Orvokki : Pesärikko-trilogia, Kirjayhtymä (Viistotaival 1980, Kotipesä 1982, Merkki päällä 1985) Hemminki, Heikki: Veli-Matin sotapäiväkirja, painokauko 1994 Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Gummerus...
Haluaisin löytää teokset,jossa kerrotaan etelä-pohjanmaan historiasta. 943 19.7.2001 Jyväskylän kirjastossa on Etelä-Pohjanmaan historiasta saatavilla ainakin seuraavat teokset: Heikki Klemetti: Kuortaneen vaiheita sanoin kuvin, 1932, luokka 92.88 Reino Ala-Kulju, Teuvo Lagerstedt & Väinö Tuomaala(toim.): Etelä- Pohjanmaa 1970-luvulla, 1971, luokka 92.88 Etelä-Pohjanmaan historia/ julk. Etelä- Pohjanmaan maakuntaliitto,1988, osat 5&6, luokka 92.88. Kojonen Eero: Alavuden historia 1, 1963, 92.88 Karttunen Mauno: Alavuden kirja, 1953, 42.8 Osa teoksista on varastossa, saat ne pyytämällä tietopalvelusta.