Etelä-Pohjanmaa

25 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Seinäjoen murteesta tehty minkäänlaista kirjaa? 24 12.4.2024 Seinäjoella puhutaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Murre kuuluu länsimurteisiin ja se voi vaihdella suurestikin kuntien välillä. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla. Vivahteet vaihtelevat jopa kylittäin (visitseinajoki.fi). Etelä-Pohjanmaan murteesta löytyy kirjoja ja ne ovat lueteltuna tässä alla: Eheroon, taharoon. Karhu. 1998. WSOY. Lakeuden murresanakirja. toim. Vesala & Väkevä. 2010. Vantaa : 4 print.  Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. julk. Kotikielen seura ja Sanakirjasäätiö. 1953. WSOY. Suomen murrekirja. toim. Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola. 2013. Gaudeamus. Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin. Tervonen. 2009. Gummerus.  
Onko olemassa kirjaa, joka kertoo Etelä-Pohjanmaan kuntien murteitten eroista? 74 7.2.2024 Kovin hyvää ja tuoretta tästä aiheesta tehtyä kirjaa ei löytynyt. Halutessasi voit tutustua alla oleviin vanhempiin teoksiin: Lauri Kettunen: Suomen murteet : murrealueet, 1930 Lauri Kettunen: Suomen murteet. Murrekartasto, 1981 Lauri Kettunen: Pohjalaismurteet : kielennäytteitä, 1930 Jussi Laurosela: Äännehistoriallinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1: konsonantit, 1913 ja 2: vokaalit, 1914, sekä Foneettinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1922 Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. 1953 (tekstejä eri Etelä-Pohjanmaan murteilla) Saatavuuden voit tarkistaa Eepos-verkkokirjastosta Lisäksi netistä löytyi seuraavia aihetta sivuavia opinnäytetöitä/artikkeleita: Pro Gradu IHMISIIN VIITTAAVAT SANAT ETELÄPOHJALAISISSA...
Mistä on saanut nimensä paikka Mähösenkylä? Se sijaitsee kunnassa Alavus, Etelä-Pohjanmaalla 29 8.1.2024 Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä. Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.  Lisäksi Töysän historia I /Laukkonen...
Olisikohan teillä suositella kirjoja erityisesti Alahärmän mutta myös koko härmän alueen historiasta ruotsiksi tai englanniksi? Lisäksi samoilla kielillä jos… 123 5.7.2022 Wegelius, K. A.: För Finlands frihet : jägarrörelsen i södra och mellersta Österbotten (1937) kirjasta löytyy Isotalo, Antti (jääkäri) niin tekstissä kuin kuvassakin, Jägarbataljonen 27 : en historik i ord och bild. [I] (1919) kirjasta löytyy vähintään Isotalo, Antti (jääkäri) kuvassa myös Svenska Skyddskåristen –aikakauslehdessä (1.9.1920 nro 17, s. 7) kerrotaan jo edellä mainitusta henkilöstä. Lupaavalta vaikutti myös niin englanniksi kuin ruotsiksikin oleva Ylikankaan Heikin puukkojunkkareihin liittyvä teos Knivjunkarna : våldskriminaliteten i Sydösterbotten 1790-1825 ja The knife fighters : violent crime in Southern Ostrobothnia 1790-1825, mutta niissä ei kuitenkaan tarkemmin kerrota Isoosta Antista. Alahärmä ja Ylihärmä ovat...
Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistys on aikoinaan, ehkä 1980-luvulla, lahjoittanut jokaiseen eteläpohjalaiseen kirjastoon kunkin paikkakunnan… 473 8.5.2020 Seinäjoen kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Jurvan kotiteollisuuskoulun kudontaohjekansio, jossa on ohjeet ja kudottu malli naisen hamekankaasta. Raja, Pirkko. Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan naisten kansallispukukankaiden kudontaohjekansio  [Jurva] : Jurvan kotiteollisuuskoulu, 1980. Sis.kudontaohjeet kangas- ja lankanäytteineen.  
Mistä murrerunoilija Matti Nummensalon kokoelmasta on runo, josta on tämä säkeistö: Tääl on nii helappo hengittää, nii halappo elää ja kualla. Ja olo niin… 720 13.5.2019 Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä  on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla."
Etsin aikausilehteä "Eteläpohjalaiset Juuret", mutta hakuni ei tuottanut tulosta. Miten ko. lehteä tulisi hakea, jotta näkisi sen saatavuuden? 511 28.11.2017 Suomen kirjastojen tilannetta Eteläpohjalaiset juuret - lehden saatavuuden suhteen voit tarkastella Frank - monihaun avulla. http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ Nimeke-kohtaan laitetaan lehden nimi, tässä tapauksessa Eteläpohjalaiset juuret. Hakua kannattaa rajata valitsemalla aineistolajiksi lehdet. Tämän haun mukaan Eteläpohjalaiset juuret - lehteä löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastosta ja Seinäjoen alueen Eepos-kirjastoista. Mikäli tarvitsee tarkempaa tietoa itse lehdestä, sitä löytyy Eteläpohjalaiset juuret-yhdistyksen kotisivuilta. Ne löytyvät internet-osoitteesta http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/etusivu.html Sivut kertovat lehdestä seuraavasti: "Eteläpohjalaiset Juuret -aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa....
Kesällä vuonna 1958 siirtoväkeen kuuluvat kokoontuivat Ilmajoelle (Ilmajoki) juhliin. Mikä oli tämän Karjalaisten tapaamisen virallinen nimi, joka oli… 423 16.11.2017 Jaakkimalaisten seuran ja Ilmajoen Karjalaisten Kesäjuhla, 29.6.1958. Ohessa liitteenä kuva ilmoituksesta Ilmajoki-lehdessä.
Luin joskus pohojalaasia lausahroksia ja mieleeni jäi yksi hyvä hatarasti. Nyt en löydä sitä mistään... Meni jotenkin niin, että puukkoja paree olla aina… 5513 11.3.2013 Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua. Puukosta on kyllä sanontoja: - Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos. - Kuka tuloo eik' oo puukkoja. -Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni. - Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy. Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938. - Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
Kuka kirjailija ja mikä teos? Suomalainen mies,joka on kirjoittanut runoja pohjalaispojasta. 1041 21.11.2012 Kirjalija on Arto Juurakko. Hänen uusimmat runoteoksensa ovat "Rakkahan kans : lemmenhippuja pohojalaasittain" (2012), "Eläämellistä rakkautta" (2011) ja "Lemmenleimahruksia" (2010).
Eira Pättikankaan uusimmassa kirjassa: Jäljet veräjällä, esiintyi usein sana sellainen sana, kuin jouki se ei ollut erisnimi. Haluaisin tietää, mitä se sana… 4311 7.9.2011 Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva). Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan. Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin. Eira...
Onko tietoa musta-harmaasta "jussipaidasta"? onko sillä omaa nimeä, mikä sen historia on? 2602 27.1.2011 Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirjan toinen pääkohde on juuri jussipaita. Jussipaitoja tehtiin tummanpunaharmaana. Myöhemmin valmistettuja paitoja, joiden värit olivat sininen ja harmaa kutsuttiin anttipaidaksi. Sini-harmaan version nimitys anttipaita juontaa juurensa siihen, että ensimmäisenä näitä paitoja valmistanut kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla. Alahärmäläinen Kleemolan kutomo oli alkanut valmistaa näitä siniharmaita paitoja 1950-luvun alussa, koska puna-harmaa väritys ei miellyttänyt kaikkia ja körttiläisille tummempi paita kävi paremmin kaupaksi. Jussipaidasta on valmistettu myös mustan ja harmaan yhdistelmää, jolle ei kuitenkaan...
Onko olemassa mitään kattavaa sanakirjaa Pohjanmaalaisesta murteesta viime vuosisadan alkupuolelta sota-aikaan? Tuhannet kiitokset kaikesta mahdollisesta… 4176 3.12.2008 Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005). Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä: Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998) Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003) Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005) Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)...
Kuinka suuri osa v. 1945-49 syntyneistä suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan maalaispitäjissä ja pikkukaupungeissa (iso kaksikielinen Vaasa pois laskuista) kävi 1)… 956 16.8.2008 Valitettavasti tilastoa a) keskikoulun, b) lukion käyneistä 55-64-vuotiaista etelä-pohjanmaalaisista ei löytynyt. Tilastokeskuksen kirjana julkaisemassa Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (saatavana kaikkien kirjastojen käsikirjastossa) on s. 384 tilasto ”15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan 31.12.2005”. Siitä näkee 55-59- ja 60-64-vuotiaiden koulutustilanteen koko maan osalta sekä Etelä-Pohjanmaan tilanteen koko väestön osalta, mutta ei 55-59- ja 60-64-vuotiaiden etelä-pohjanmaalaisten osalta. Etelä-Pohjanmaan tilanne koko väestön osalta (koko väestömäärä 159 377): ei peruskoulun jälkeistä koulutusta: 64 710 henkeä, 40, 6 % koko väestöstä tutkinnon suorittanut väestö yht. 94 667 henkeä,...
Mitkä kunnat kuuluvat Seinäjoen maakuntakirjaston alueeseen? 1187 3.1.2008 Seinäjoen maakuntakirjaston toiminta-alueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnan 25 suomenkielistä kaupunkia ja kuntaa: Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kortesjärvi, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Nurmo, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli, Ylihärmä, Ylistaro, Ähtäri. Kaikkien Suomen maakuntakirjastojen toiminta-alueet löytyvät Kirjastot.fi-palvelusta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/alueet/
Etsin teosta Backman, Lars-Otto: Analys av brott mot annans liv i Syd-Österbotten 1800-1849. 1425 23.11.2007 Tarvitsemaanne julkaisu on saatavissa esim. Vaasan kaupunginkirjastosta tai Kuopiossa toimivasta Varastokirjastosta. Ottakaa yhteyttä oman kuntanne kirjastoon, joka voi hankkia sen Teille kaukolainaksi.
Luin joskus 80-luvulla teiltä tilatun kirjan.Se käsitteli puukko- junkkarien aikaa ja heidän rauhoittamistaan,Kauhavan valles- mannin toimesta.Teos oli… 841 10.5.2007 Olisikohan etsimänne kirja Yrjö Alasen Puukkojunkkareiden aika : kappale Etelä-Pohjanmaan historiaa viime vuosisadan keskivaiheilta? Se on julkaistu 1931. Kirjassa kerrotaan Kauhavan herrasta, Adolf Hägglundista ja siitä kuinka hän käräjöi Härmän häijyjen kanssa, Puustellin häistä ja kuuluisista puukkojunkkareista, kuten Pukkilan Jaskasta ja Sippolan Jannesta. Kirjan voitte pyytää kaukolainaan lähikirjastostanne.
Jos henkilö oli syksyllä 1902 Isokyrössä "maanviljelyskoulussa" niin mistähän oppilaitoksesta on ollut kyse ja löytyykö siitä historiikkia tai matrikkelia? 3042 7.12.2006 1) Suomen kansallisbibliografia (Fennica) ei tunne julkaisua, johon sopisivat tuntomerkit Isokyrö ja maanviljelys. - 2) Maakunta-arkistojen yleisluettelo IV (1994), jossa selostetaan Jyväskylän ja Vaasan maakunta-arkistojen aineistot, mainitsee sivulla 137- maatalousoppilaitokset. Niitä ovat Etelä-Pohjanmaan tietopuolinen karjanhoitokoulu, Ilmajoki, (aineistoa vuosilta 1911-1945); Keski-Pohjanmaan karjatalouskoulu, Kannus, (1922-1985); Keski-Pohjanmaan maamieskoulu, Kannus (1920-1944)sekä Korsholms lantmannaskola (1858-1950). Näistä vain Korsholman ruotsinkielinen on ollut toiminnassa vuonna 1902, ja arkistoluettelon mukaan aineistoon kuuluu oppilasmatrikkeli vuosilta 1859-1950. - 3) Vanha tietosanakirja mainitsee Isonkyrön...
Mistä löytäisin naisten Etelä-Pohjanmaan kansallispuvun liivin kaavat? 2368 29.6.2005 Kaavoja olisi saatavilla ainakin Seinäjoelta Käsityömyymälä Rustoopuorista. Osoite on Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki. Puh. (06) 420 5825, rustoopuori@taitoep.net Rustoopuori on avoinna ma-pe 10-18 ja la 10-14. http://www.taitoep.net/site;jsessionid=34B7BC07F6312FAE356FAB589D665380… Kannattaa tutustua myös Flammuraita ja helahoito -sivustoon, jossa esitellään laajasti eteläpohjalaisia kansallispukuja. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Kuusiokuntien historia? Seutukunnan synty ja sen kehitys? Seudullinen yhteistyö Etelä-Pohjamaalla, erityisesti Kuusiokunnat? 2048 16.9.2004 Kuusiokunnat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla ja seutukuntaan kuuluvat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kuusiokuntien yhteistyöstä löytyy tietoa esimerkiksi seutukunnan omilta www-sivuilta osoitteesta http://www.kuusiokunnat.fi . Kuusiokuntien seutukunnallisesta yhteistyöstä saa tietoa myös seuraavista www-osoitteista http://www.kuudestaan.fi ja http://www.etelapohjanmaa.fi . Myös Etelä-Pohjanmaan liiton sivut http://www.epliitto.fi/ ovat hyödyllisiä aiheen kannalta. Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy Virva-Leena Harviaisen artikkeli Kuusiokuntien yhteistyö, lähtökohdat, toiminta ja tulevaisuuden näkymät. Se on julkaistu Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 1/1990. Yliopistokirjastojen yhteistietokanta...