Teema: Suomen kieli, Etelä-Pohjanmaan murre (ja kansan/musiikki). Olisivatko sanat saatavissa, kaiketi laulu, eikä /vain/ runo (ei ole tullut katsottua…

Kysytty

Teema: Suomen kieli, Etelä-Pohjanmaan murre (ja kansan/musiikki).

Olisivatko sanat saatavissa, kaiketi laulu, eikä /vain/ runo

(ei ole tullut katsottua kokonaan elokuvia, jos maksuttomasti oikea katsottavissakaan, joissa

Tauno Palo luultavimmin sen on esittänyt, liittynee/kö puukkojunkkareihin):

"Hei minun hurjaa luontoani,
hei helapääpuukkoani,
hei minun lyjiymalmariani ...".

Tarve ilmaantui sanasta ^ * malmari *, sopisi tietovisoihinkin, kuten miten moni tuntee sanan malmari merkityksen

(Suomen murteiden sanakirja: "ruoskaa muistuttava lyöntiväline, jonka päässä on metallikuula" tai vastaava,

johon tietokantaan voisi lisätä viitteeksi oheisen laulun, jos sen sanat olisivat jostain käytettävissä ja täyttäisivät sanakirjakriteerit, kuten toistaiseksi sanakirjan esimerkkinä on vain

"Malmari on tuuma paksu, monin kerroon nahkaa, pääs ̮on sitte valettu messinkikuula.";

toinen merkitys on /iso/ aisakello).

Vastaus

Vastattu

Täsmälleen tuollaista laulua en löytänyt. Elokuvassa ”Härmästä poikia kymmenen”, jonka pääosassa on Tauno Palo, lauletaan mm. laulua ”Raha ei lopu eikä ruma tartu” (kohdassa 45:00-). Sanat kuuluvat huonosti, mutta joissakin laulun painetuissa versioissa on säkeistö, jossa lauletaan:

”Hei, hei mun helapää puukkoani vaskitupehnansa.

Hei, hei mun rautamalamariani mänttihihinasnansa.”

Tämä säkeistö sisältyy esimerkiksi Häjyt 2000 -yhtyeen esitykseen ja ”Härmän laulukirjaan”. 

 

Kirjassa ”Laululipas” on sanat lauluun ”Hei, mun helapää veitteni!”, jonka kolmannessa säkeistössä lauletaan:

”Hei mun helapää veittehnäni,

Mun vaskitupehnani!

Hei mun lyijymalmarihnani,

Mun mänttihihnahnani!”

 

Finna-hakupalvelun mukaan Tapani Jalkasen ja Matinnevan pelimannien äänitteelle ”Antaa tuulen puhaltaa” sisältyy kappale ”Hei mun hurjaa luontuani”, mutta sitä en pääse kuuntelemaan.
 

Sana ’malmari’ löytyy Santeri Alkion ”Puukkojunkkareista” (s. 119) ja Samuli Paulaharjun kirjasta ”Härmän aukeilta” (s. 292, 293, 326). Sanaa on käytetty myös vanhoissa lehtiartikkeleissa, joita voit etsiä Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. (Osa hakutuloksista käsittelee erisnimeä Malmari.) Esimerkiksi Artturi Leinosen runossa ”Te tulitte, ystävät” ”malmarit helposti heilahtavat”. Se mainitaan myös Vaasan-Jaakkoon murrepakinoita sisältävässä kirjassa ”Tupenkrapinoota”.

 

Lähteitä:

Alkio, Santeri: Puukkojunkkarit Doriassa:

https://www.doria.fi/handle/10024/123949

Finna-hakupalvelu:

https://finna.fi

Häjyt 2000: Raha ei lopu YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=idz1AeSktt0

Härmän laulukirja (Härmä-Seura, [2016], s. 248)

Härmästä poikia kymmenen Elonetissä:

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_115712

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:

https://digi.kansalliskirjasto.fi

Laululipas : Suomen laajin todellinen kansanlaulukirja. Jälkimmäinen osa (Kirja, 1931, s. 582)

Leinonen, Artturi: Te tulitte, ystävät (Digi.kansalliskirjasto.fi, Ilkka, 07.07.1919):

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1229500?page=2

Paulaharju, Samuli: Härmän aukeilta Doriassa:

https://www.doria.fi/handle/10024/59689

Vaasan-Jaakkoo: Astalo – mikä s’oon? kirjassa Tupenkrapinoota : eteläpohjalaisia murrejuttuja:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1979987?term=malmarilla&page=93

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.