| Mistä kirjallisista lähteistä voisin löytää tietoa Rannikkotykistörykmentti 2:n vaiheista jatkosodassa vuonna 1944? Isoisäni palveli kyseisessä joukko… |
41 |
|
|
|
Rannikkotykistörykmentti 2:sta käytettiin myös kutsumanimeä Keltainen rykmentti. Ehkä paras kyseisestä rykmentistä kertova kirja on Juho Tenhiälän vuonna 1988 toimittama Keltainen rykmentti Kannaksella 1941-1944 : muistojen kirja. Toinen kiinnosta teos, jossa rykmenttiä käsitellään on A. E. Lyytisen 1958 kirjoittama Koivisto ja Viipurinlahti 1939-44. On muitakin kirjallisia lähteitä, joissa rykmentti mainitaan. Lisäksi löytyy mm. Kuvia ja artikkeleita. |
| Onko tutkimuskirjallisuutta siitä, miksi Tamperetta ei pommitettu jatkosodan aikana? Entä onko johonkin teokseen koottu huhuja ja tarinoita, joita on keksitty… |
106 |
|
|
|
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana... |
| Milloin oli jatkosota? |
130 |
|
|
|
Jatkosota alkoi Neuvostoliiton hyökättyä Suomea vastaan 22. kesäkuuta 1941 kello 6.05 aamulla, jolloin Neuvostoliitto aloitti tykistötulituksen Hangon tukikohdasta suomalaisiin kohteisiin saaristossa ja mantereella sekä lentoiskut suomalaisia laivoja vastaan merellä [1].Varsinaiset sotatoimet päättyivät 4.–5. syyskuuta 1944 [2]. Kuitenkin lopullisesti Jatkosota loppui Suomen ja Neuvostoliiton Moskovassa allekirjoittamaan välirauhansopimukseen 19. syyskuuta 1944 [3].Mauno Jokipii: Jatkosodan synty; 1987; s. 585 & 559Hietanen, Silvo ym.: Kansakunta sodassa, 3. osa Kuilun yli; 1992; s. 106https://ruotuvaki.fi/-/jatkosodan-alkamisesta-tasan-80-vuotta |
| Mistä löytyy Jr53 miehistöluettelo vuodelta 1944 kesäkuusta marraskuuhun? |
290 |
|
|
|
Kansalliarkiston Astia-tietokannasta löytyy viitteitä Jalkaväkirykmentti 53:n miehistöluetteloista.Arkistoyksikkö T-11198 12 Henkilöluettelovihko (1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 11. komppania15 Kaatumis- ja katoamisilmoitukset, miehistöluettelot ja varuskortit (1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 11. komppania25 Miehistöluettelovihko(1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 12. komppania29 Tuntolevykortit ja -luettelot (ajallinen kattavuus ei tiedossa) 12. komppania ja 3. konekiväärikomppaniaLisäksi löytyy Jr 53, Esikuntakomppanian arkistostaT-11201 (1942-1944)24 Vahvuus- ja tappioilmoitukset sekä muut asiakirjat (1944-1944) Sisältää myös miehistöluetteloita, poistoanomuksia, sotilasostokorttiluetteloita, kuormastovälineilmoituksia,... |
| Yritän mielenkiinnosta selvittää tietoja vanhempieni hääjuhlasta Helsingistä jatkosodan aikana 13.2.1944. Löysin jäämistöistä Helsingin Osuuskaupan laskun,… |
200 |
|
|
|
Valitettavasti käytettävissämme olevista lähteistä ei löydy tietoa HOK:n tarjoiluista jatkosodan aikana. Kehoitankin olemaan yhteydessä Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, joka vastaa ruoka- ja juomakulttuuria sekä niihin liittyviä palveluita koskeviin tiedusteluihin. Tietopalvelu löytyy seuraavasta osoitteesta: https://hotellijaravintolamuseo.fi/tietopalvelu/ |
| Malmin hautausmaalla Helsingin pommituksissa kuolleiden muistomerkin henkilöiden joukossa on Arnold Juho Pekurinen. Onko hän vain sattumalta niin samanniminen… |
155 |
|
|
|
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä. |
| Pyydän vinkkejä kirjoista joiden aiheena on, millaisin perustein ja millaisten vaiheitten kautta Suomen valtion- ja armeijan johto päätyivät jatkamaan vanhan… |
140 |
|
|
|
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot ... |
| Onko sotien aikana ollut suunnitelma Suomen pääkaupungin siirtämisestä Kurikkaan? |
129 |
|
|
|
Sodan loppuvaiheissa laadittiin suunnitelmat valtion keskushallinnon siirtämiseksi Etelä-Pohjanmaalle.Liittoutuneiden voiton alkaessa näyttää ilmeiseltä alkoi Suomen hallitus varautua helmi-huhtikuussa 1944 valtion keskushallinnon siirtämiseen Etelä-Pohjanmaalle. Alueeksi valittiin Ilmajoen, Kurikan ja Kauhajoen kunnat, joissa käytiin inventoimassa kantatien varressa sijaitsevat asuinrakennukset ja tutkimassa niiden soveltuvuus valtion virastojen sijoituskohteiksi. Kurikasta suunniteltiin hallinnollista keskusta nähtävästi tieverkoston soveltuvuuden sekä Kirkonkylän ja Kurikankylän rakennustihentymien takia.Suunnitelmassa oli varattu hallinnonalalle keskusrakennus kanslioineen ja sen ympäristöön henkilökunnalle asuinhuoneita sekä tilat... |
| Missä Veijo Meren kirjassa on lause: " Minun nuori elämäni on arvokkaampi kuin koko Karjalankannas." Kysymys on tilanteesta Vuoksen rannalla,Tali-Ihantala… |
140 |
|
|
|
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani... |
| Minkä järjestön jäsenmerkki oheisen kuvan merkki on? Merkki voi olla 1920-1930 - luvulta jonkin isänmaallisen järjestön tunnus, |
211 |
|
|
|
Kuvassa on jatkosodan 18. divisioonan asevelimerkki. Merkki tunnetaan myös Pajarin joukkojen asevelimerkkinä.https://finna.fi/Record/hkm.FFE0C2FC-9916-44BF-B050-E606EEC43DA6https://www.dragoonmilitaria.com/shop.php?code=55814https://fi.wikipedia.org/wiki/18._divisioona_(jatkosota) |
| Etsin hyviä kirjoja , jotka käsittelevät talvisotaa, jatkosotaa, toista maailmansotaa ylipäätään. Eli kirjavinkkejä niihin. |
247 |
|
|
|
Aiheesi on todella laaja, etkä kertonut haluatko vinkkejä tietokirjoista vai romaaneista, joten alla on vinkkejä molemmista:Simo Holopainen: Me jouduimme sotaan : viimeiset veteraanit kertovat : 20 kohtaloa talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodastaPekka Visuri: Suomen sodat 1939-1945 : selviytyminen maailmansodastaTapio Saarelainen: Simo Häyhä : talvisodan legendaarinen tarkka-ampujaIlkka Enkenberg: Talvisota väreissäVille Jalovaara: Helsinki 1944 : taistelu pääkaupungistaMikko Porvali: Syvärin takana : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–43 ja Kohti itää : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941sota-aika romaaneissarintamalle sijoittuvia sotaromaaneja ovat kirjoittaneet esimerkiksi Pekka Jaatinen, Esa Anttala, Atso Haapanen... |
| Mistä voisin löytää kirjan, jossa on talvi- ja jatkosodissa asevelvollisina palvelleiden sotilaiden nimet aakkosjärjestyksessä kunnittain? |
302 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla matrikkelisarja Suomen rintamamiehet 1939-45, jossa on 21 osaa ja useita täydennysosia, joista viimeisin ilmestyi 1990. Ensimmäinen sarjan osa ilmestyi 1973. Rintamamiehet on sarjassa järjestetty kylläkin divisioonittain.Suomen rintamamiehet 1939-45 Vaskissa |
| Lapsena mummolassa Parkanossa muistan selailleeni kirjaa, jossa muistikuvani mukaan oli perustiedot ja kuva sankarivainajistamme - mukana myös vaarini nuorena… |
209 |
|
|
|
Suomen sodissa taistelleista on ilmestynyt useita matrikkeleita. Tunnetuin lienee Olavi Antilan toimittama Suomen rintamamiehet 1939-1945 -sarja, joka ilmestyi vuosien 1972 ja 1980 välillä. Sarjan osat oli jaoteltu divisioonittain, ja eri osiin julkaistiin myöhemmin täydennysosia. Moniin koteihin hankittiin ne osat, joista löytyi oman suvun sotilaita.
Sankarivainajista on erikseen ilmestynyt Suomen sankarivainajat 1939-1945, josta löytyy kuitenkin vain osat Kymen lääni, sekä Turun ja Porin lääni, osat I ja II.
Finnasta (https://www.finna.fi/) löytyy myös sarjaan kuulumaton yksittäinen teos Parkanon sankarivainajat 1939-1945 (toim. Jorma Riutta, 1991).
Toivottavasti joku yllä mainituista on etsimäsi teos. |
| Onko talvisota/kaukopartio/Suomi-Neuvostoliitto sota 1940-1945 kirjoja saatavana Englannin kielellä. |
479 |
|
|
|
Varsinkin talvisodasta on kirjoitettu tai käännetty englanniksi useitakin kirjoja. Alla on lähinnä uudempia tietokirjoja aiheesta. Lisää löytyy esimerkiksi finna.fi-palvelusta hakemalla hakusanoilla talvisota ja jatkosota sekä rajaamalla kieleksi englannin ja aineistotyypiksi kirjan.
Campbell, David. Soviet Soldier versus Finnish Soldier: The Continuation War 1941 - 45. Osprey, 2020.
Edwards, Robert. White Death: Russia's War on Finland, 1939 - 40. Weidenfeld & Nicolson, 2006.
Jowett, Philip. Finland at War 1939 - 45. Osprey, 2006.
Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (toim.). Finland in World War II: History, Memory, Interpretations. Brill, 2012.
Lunde, Henrik O. ... |
| On olemassa pieni kirjanen ”Tarina-ateriat”. Siinä liitetään yhteen Mikkelin päämajassa syötyjä aterioita ja historiallisia päivämääriä sodan ajalta. Onko… |
182 |
|
|
|
Kyseessä on julkaisu nimeltään Päämajakaupungin tarina-ateriat. Julkaisussa tosiaankin käsitellään sitä, mitä Mannerheim ja hänen seurueensa söivät lounaiksi ja päivällisiksi jatkosodan aikana Mikkelin Klubin huoneistossa. Muistiinpanoja päivittäisistä lounaista ja päivällisistä keräsi Mannerheimin nuorempi adjutantti Oswald Bäckman. Kyseiset muistiinpanot ovat säilyneet pääsääntöisesti kesän 1944 ajalta. Tarina-ateriat -julkaisu käsittää 11 näistä aterioista. (Luettavissa verkossa: https://muisti.org/tarina-ateriat/).Tietoja aterioista on säilynyt yhteensä noin 130 lounaasta ja päivällisestä, mutta hakujeni perusteella muita julkaisuja aiheesta ei ole. Joitakin yksittäisiä tietoja syödyistä aterioista löytynee esimerkiksi Mannerheimin... |
| Onko julkaistu arabian kielellä Suomen talvisotaa ja / tai jatkosotaa käsitteleviä kirjoja ? tai suomen historiaa arabiaksi? |
263 |
|
|
|
Arabiaksi on melko vähän kirjoja Suomesta, suomen historiasta tai talvi- ja jatkosodasta.
Helmet haku löysi yhden kirjan Suomen historiasta Iktashef Finlanda / [Liisa Suvikumpu ; tarjamat = translated by Youssef Naja]. Helmet.fi
Hieman enemmän tietoa löytyy yleensä Suomesta ja suomalisista. Helmet.fi
Myös WorldCat haku löytää muutaman teoksen. Tosin ainakin kaksi niistä on Kalevala. Worldcat.org
Arabiankielisellä haulla löytyy hieman tarkemmin (?) suomen historiaa arabiaksi, mutta suurin osa niistä on lehtiartikkeleita. Worldcar.org |
| Mikähän mahtaa olla sellainen kirja, tehty joskus 1930-luvulla, jossa on seikkaperäisesti valokuvia ja ohjeita venäjän armeijalle Suomen miehittämiseen? On… |
360 |
|
|
|
Ohto Manninen on dokumentoinut teoksessaan Miten Suomi valloitetaan: Puna-armeijan operaatiosuunnitelmat 1939-1944 (Edita, 2008) keskeisimmät Stalinin johdolla Suomea ja Baltian maita vastaan laaditut hyökkäyssuunnitelmat.
|
| Katsoin aamulla Areenasta Itse valtiaat - sarjaa. Ohjelman lopussa presidenttien keskustelussa presidentti Koivisto toteaa, että hän " kolme ja puoli vuotta… |
500 |
|
|
|
Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa.
Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946.
Sodan aikaisesta politiikasta voi lukea lisää esim. täältä: https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/sota-a…
Sodan jälkeisistä vaaleista löytyy tietoa niinikään Suomen eduskunnan verkkojulkaisusta Suomen... |
| Mikä on kappaleessa "Tule Röhön rantaan" mainittu Sinisilta ja kauanko se oli olemassa? |
961 |
|
|
|
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
|
| Mitä tarkoittaa puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen koodi AII,80? (1944) |
650 |
|
|
|
Lääkärintarkastusohje 1943 antaa näille koodeille seuraavat merkitykset:
A II luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet.
80: Hartian ja yläraajan viat, vammat ja sairaudet.
Esimerkkinä A II -luokituksen aiheuttamasta vammasta:
Vähäinen syntymävika, joka ei estä aseiden keyttöä eikä varusteiden kantamista (kuten 1-2 sormen tai sormijäsenen puutos, 2-3 sormen yhteenkasvettuminen ilman toiminnanhäiriötä, polydactylia).
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto |
Kysy kirjastonhoitajalta