jatkosota

90 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä löytäisin kirjan: Suomen Sankarivainajat 1939-1945. Kymen Lääni? 36 7.8.2020 Kirja löytyy ainakin useista Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. Osassa kirjastoista kirja on käsikirjastossa, eli sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos kirja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta.
Onko jossain infoa missä näkyisi hammaslahdessa sota-aikana toiminut joukko-osasto?ja elovaaran rinteessä olevat it.patterit. 31 23.6.2020 Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html  Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina". Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen: "Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki". Ampumatarvikekenttävarikko 2:n...
Kantakortissa on vuoden 1944 kohtaan merkitty palveluskelpoisuusluokka AII 41 c. Mikä tuo 41 c on ja mistä löytyy luettelo kaikista L.T.O kohdista? 74 22.5.2020 Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L.T.O.) koodi 41 viittaa "taittovirheistä aiheutuvaan huonoon näköön" ja sen alaluokka 41c on "pitkänäköisyys". Palveluskelpoisuusluokkaan A II on määrätty tässä yhteydessä kun "näkö korjattuna toisessa silmässä <0,3 ja toisessa 0,7-1,0. Lasien vahvuus < +4,0 D, lasien käyttö välttämätön". Kyseinen Lääkärintarkastusohje on lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402  
Luin noin 20 vuotta sitten autenttisilla valokuvilla varustellun kirjan, joka kertoi talviaikaan tehdystä kaukopartioretkestä Venäjän puolelle jatkosodan… 55 16.4.2020 Näillä erinomaisilla tuntomerkeillä kyseessä on hyvin todennäköisesti Pentti H. Tikkasen teos "Sissipartio saarroksissa": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.98369  Teoksessa kuvataan kaukopartioretkeä syksyllä 1942, jonka yhteydessä luutnantti Niilo Vesanen haavoittuu vahingonlaukauksesta jalkaan. Vesasen kunto heikkenee ja hän vaatii kuumeen noustessa sekä liikkumisen vaikeutuessa jäädä vapaaehtoisesti vihollislinjojen taakse havuilla peitetylle laavulle. Aluksi Vesasen seuraksi jää kaksi vartiomiestä, mutta varsin pian Vesanen käskee myös heidät palaamaan Suomeen. Vesaselle jää itsepuolustukseksi konepistooli sekä käsikranaatteja ja lämpimänä pysymiseen myös viinaa. Myöhemmin Vesanen pystytään noutamaan onnistuneesti Suomen puolelle...
Kysyisin paljonko Suomen armeijan reservin aliupseerin päiväraha oli sotiemme aikana? 33 15.4.2020 Näyttää siltä, että sotien aikana aliupseereille ei ollut yhtenäistä päivärahaa, vaan summa vaihteli sotilasarvojen mukaan. Rintamajoukoissa alikersantin päiväraha oli talvisodan aikaan 10 markkaa. Jatkosodan loppuvaiheessa alikersantin päiväraha taas oli 18 markkaa, kersantin 25 markkaa ja ylikersantin 30 markkaa. Lähteinä käytin seuraavia teoksia: Väinö Mononen, Talvisota Kuhmossa I: Kuolema kolkuttaa korvessa (BoD, 2020); Suomen sota 1941-1945 10. osa (toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto, Sotateos 1961).
Mitä tarkoittaa puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen koodi 83 ? (1944) 148 8.1.2020 Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L. T. O.) mukaan koodi 83 tarkoittaa ylätasolla "Lihaston ja jänteiden viat ja sairaudet". Koodi jakautuu vielä erikseen alaluokkiin:  83a "Myotonia congenita. Myasthenia gravis Dystrophia musculorum progressiva" 83b "Lihasreumatismi" 83c "Luutuva lihas" 83d "Toimintaa haittaavat arvet" sekä 83e "Muut lihasten ja jänteiden viat ja sairaudet".   Kyseinen Lääkärintarkastusohjesääntö on lainattavissa / kaukolainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402 
Löytyykö kirjaa jossa avataan Utin /Kouvolan sotahistoriaa? 127 21.11.2019 Muutamia teoksia löytyy meidän kokoelmista: Etulinjassa itään ja länteen : Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle / Airio, Pentti. Junalla sotaan ja sotaa pakoon : sota-ajan junamatkoja -kirjoituskilpailun parhaat / toimittanut Heli Mäki. Tehtävä Utissa : venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 / Heimo Siiropää, Jukka Vesen, Heikki Kauranne. Tuokiohavaintoja Kouvolan seudun ilmapuolustuksesta talvi- ja jatkosodassa sekä sotien poliittinen tausta / Pekka Vanhala. Maanpuolustustyötä Kymenlaaksossa II : Kymenlaaksolaiset isänmaan asialla 1917-1945 / Vitikainen, Erkki. Kovat päivät Kouvolassa / Ranta, Jorma. Kouvolan ilmapuolustus talvisodan aikana / Tanska, Jukka-Pekka. Kotirintamaelämää löytyy Kouvolan...
Tervehdys Raisiosta. Kysymykseni. Äitini synt. 1906 toimi Suomen kauppalaivastossa taloustöissä jatkosodan loppupuolella. Hän kertoi, että laiva oli joutus… 71 14.11.2019 Suomen merimuseo ylläpitää Suomen kauppalaivastotietokantaa, joka sisältää tietoja Suomen kauppalaivastosta vuosilta 1921–1987. Tietokannassa aluksien eri vuosien tiedot on yhdistetty kronologisesti, joten laivojen vaiheita voidaan seurata läpi vuosien. Aluksia voidaan hakea esimerkiksi nimen, laivatyypin, takiloinnin, rekisteröintipaikan ja omistajan perusteella. Haku voidaan myös rajoittaa tiettyjen vuosien tietoihin. Tietokannan verkko-osoite: http://kauppalaiva.nba.fi/ Suomen merimuseon verkko-osoite: https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/etusivu   Voitte myös olla yhteydessä Suomen merimuseoon tiedon saamiseksi. Suomen merimuseon tietopalvelun yhteystiedot (tietopalvelupyynnöt ajanvarauksella):  - Timo Kunttu, Suomen...
Kun jääkärikenraali Wiljo Tuompon joukot etenivät jatkosodassa 1941 Äänislinnaan, eli Petroskoihin, niin kaupungissa oli Puolustusvoimain uutiskatsauksen n:o… 101 25.7.2019 Uutiskatsauksen amerikansuomalainen näyttelijätär lienee jatkosodan aikana Aunuksen teatterissa toiminut Olivia Gebhard. San Franciscossa vuonna 1897 syntynyt Gebhard oli Yhdysvaltoihin muuttaneen suomalaispariskunnan ainoa eloon jäänyt lapsi. Hän muutti Suomeen viisivuotiaana äitinsä Marian kanssa; isä-Johan seurasi perässä paria vuotta myöhemmin. https://www.naistenaani.fi/olivia-gebhard/http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d2256a254615aca99fedf80e489c&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d22264214c14ad31e08412cfca06&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=
Suomen taisteluista toisessa maailmansodassa on tarjolla paljon maallikollekin sopivaa kirjallisuutta, jotka avaavat sodan eri osapuolten ratkaisuja sodan eri… 119 24.6.2019 Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi: Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989) Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2  Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Veteraani oli lähtenyt Lapin sotaan Polvijärveltä. Hänen kantakortissaan on merkinnät HTK/Pkar. ja sen jälkeen HTK 2. Missä sijaitsi HTK/Pkar. heinäkuussa… 116 16.4.2019 HTK / PKar. tarkoittaa Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin henkilötäydennyskeskusta. Hannes  Raikkalan teoksessa "Suojeluskuntain historia III" mainitaan seuravaa: "...sodan loppuvaiheessa kesällä 1944, jolloin kokonaiset palvelukseen kutsutut reserviläisvuosiluokat täytyi nopeasti saada lähetetyiksi kenttäarmeijan täydennykseksi, reserviläiset varustettiin suojeluskuntapiirien henkilötäydennyskeskuksissa ja lähetettiin sieltä suoraan komennuskuntina kenttäarmeijaan". Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin esikunta sijaitsi Joensuussa, jossa myös (tai välittömässä läheisyydessä) henkilötäydennyskeskuksenkin voi olettaa sijainneen. Kysymyksessä mainittu Henkilötäydennyskeskus 2 (HTK 2) sijaitsi Kansallisarkiston digitaaliarkistosta...
Jatkosodan aikana suomalaisten miehitysalueella suljettiin keskitysleireihin 24 000 isovenäläistä. Onko tiedossa kuin moni keskitysleiriin suljettu kuoli… 172 13.3.2019 Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279. Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt 11 908...
Kun Karjalan evakot alkoivat palata kotikonnuilleen Jatkosodan aikana, millainen aikataulu oli eri puolilla Karjalaa? Tv:n sarjassa Tuntematon sotilas Rokan… 826 8.1.2019 Alkusyksystä 1941 alkoi paluuevakuointi Karjalaan. Suurin karjalaisten paluumuutto tapahtui vuoden 1942 maaliskuusta alkaen niin, että 15.3.-31.5.1942 palasi n. 88 000 henkilöä, n. 5 400 hevosta ja n. 18 000 nautaa. Jokaisella palaajalla piti olla palaamislupa. Kuljetuksilla oli kiireellisyysjärjestys väestön ja omaisuusosan mukaan. Maatalousväestö palasi muuta väestöä innokkaammin aloittamaan viljelystöitä ja sitä varten tarvittiin elintarpeita, siemenviljaa sekä hevosia, maatalouskoneita ja lannoitteita. Lisäksi oli välttämätöntä tehostaa rakennustuotantoa ja saada alueelle kirvesmiehiä, sähkömiehiä, muurareita ja vesijohtomiehiä. Vaunuston käytössä pyrittiin suureen tehokkuuteen kuljettamalla täysiä vaunukuormia. Karjalaisten paluuta...
Kantakortista: Henkilö saanut Vm2 10.08.1941 Pky 7/41 sekä Vm1 07.10.1941 Pky 14/41. J.os KrhK/8.Pr. Kiinnostaa tietää… 584 25.7.2018 Kyseessä on niin sanottu Tuntemattoman sotilaan rykmentti (JR 8), joka toimi kantakortissa mainitulla 8. Prikaatin nimellä ennen jatkosodan alkamista. Mauno Jokipiin ja Kimmo Sorkon teoksessa "Tuntemattoman sotilaan rykmentti: jalkaväkirykmentti 8:n historia" mainitaan, että elokuun alkupuolella 1941 JR 8:aan lankesi sekä ylennyksiä että ensimmäinen "mitalisade", joka sisälsi 32 ensimmäisen luokan ja 140 toisen luokan Vapaudenmitalia. Yleisinä perusteina olivat taisteluissa osoitettu kunto ja urhoollisuus. Tätä ennen JR 8 oli edennyt divisioonansa kärkirykmenttinä ja oli ollut torjumassa maihinnousuyritystä Lunkulansaaressa. Edelleen, Petroskoin valtauksen kunniaksi lokakuun alkupuolella rykmentille jaettiin ensimmäisen luokan...
Kantakortista: Mikä on oikea lyhenne sekä sen selväkielinen nimi ja missä joukko sijaitsi ko aikana? 18.1.40 PpKK2 9.6.40 5/JR38 22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr 6… 1543 9.7.2018 Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:   18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa). 9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia. 22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly. 6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna kranaatinheitinkomppania...
Sukulaisen haavoittui Nikitiuska tai vastaava. Missä kyseinen paikka sijaitsee. Palveli 7 divisioona,2/KTR2 184 24.2.2018 Etsitty paikka lienee Nikitinskajan kylä itäisellä Syvärin rintamalla, lähellä Äänisen eteläkärkeä. 7.D:n lohko ulottui Suuren Kuzrajärven länsipuolelta Äänisen rantaan. Lähteet: http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/680 Jatkosodan historia. 4  
Kuinka monta sankarivainajaa/ kaatunutta on Lappajärvellä? 403 4.12.2017 Suomen Kansallisarkiston ylläpitämästä tietokannasta, jossa on tiedot Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä, voi etsiä tietoa puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä esimerkiksi kotikunnalla, henkilön nimellä tai syntymäajalla. Tietokannan mukaan Suomen sodissa 1939 -1945 menehtyi 159 lappajärveläistä. http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Pitikö Amerikkaan muuttaneen suomalaisen miehen tulla talvisotaan ja jatkosotaan, jos hän oli asevelvollisuusikäinen? Kuinka nopeasti sai Amerikan… 327 14.11.2017 Ulkomailla asuneet suomalaiset osallistuivat Suomen sotiin vapaaehtoisina. Tästä kerrotaan esimerkiksi teoksessa Kari Kallonen: Tähtilippu talvisodassa : Amerikan suomalaisen legioonan tuntematon tarina. Veteraanien perintö sivustolla on tietoja vapaaehtoisten lukumääristä http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/ryhmia/ulkomaalaiset… Siirtolaisuusinstituutin sivuilla on linkkejä lehtiartikkeleihin, jotka kertovat vapaaehtoisista sodissa. "Sota-aika, Kanada ja Yhdysvallat" http://www.migrationinstitute.fi/fi/page/sota Kansalaisuuden saamisesta: http://chicagounbound.uchicago.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1253&con…. Tässä mainitaan, että kansalaisuuden saaminen edellyttää viiden vuoden pysyvää oleskelua maassa. Jos menee...
Asun ulkomailla isäni on syntynyt 1914 kotoisin Pudasjärveltä hän oli sodassa mukana 1939-1944 paperissa lukee hän palveli JR 53 :ssa =mitä tämä… 553 17.10.2017 JR 53 on jatkosodan aikaiseen 3. divisioonaan kuulunut jalkaväkirykmentti 53, jonka perustamispaikat olivat Pudasjärvi ja Ii. Jalkaväkidivisioonan likimääräinen miesvahvuus Suomen jatkosodan aikaisissa maavoimien joukoissa oli noin 16 400. Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli 3 616 miestä. TS MM tarkoittaa talvisodan muistomitalia. Sen perustyyppiä jaettiin suomalaisille sotilaille palveluksesta vihollisen tulen alla. Mitalin nauhaan kiinnitettiin 12 x 5 mm kokoinen tunnus, jossa on ristikkäiset miekat. Mitaliin on olemassa yhteensä 15 erilaista solkea: 11 taistelupaikkojen tai rintamasuunnan mukaan sekä 4 eri aselajeista tai muusta palveluksesta. JS MM on vastaavasti jatkosodan muistomitali. Tämän vuonna 1957 perustetun mitalin oli...
Hyvää päivää taas rakkaat ystävät! Taas tuli asiaa: Mistä voisin löytää luettelon jatkosodasssa sotavangiksi jääneistä suomalaisista sotilaista jotka PALASIVAT… 402 17.7.2017 Paras yksittäinen teos suomalaisten sotavankien kartoittamiseen on Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän vuonna 2002 julkaisema "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa". Teoksessa on liitteenä yli 4000 suomalaisen sotavangin tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta - sekä palanneet että vankeudessa kuolleet. Sotavangeista on kerrottu koko nimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo, joukko-osasto, vangitsemispäivämäärä sekä -paikka, vapautumis- tai kuolinpäivä sekä myös muita lisätietoja vaihtelevasti. Muita suomalaisista sotavangeista yleisesti kertovia teoksia ovat muun muassa: Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 - miehet kertovat (2001) Frolov, Dmitri: Sotavankinta Neuvostoliitossa - suomalaiset...