Onko tutkimuskirjallisuutta siitä, miksi Tamperetta ei pommitettu jatkosodan aikana? Entä onko johonkin teokseen koottu huhuja ja tarinoita, joita on keksitty syyksi tälle asialle?
Vastaus
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.
Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana. Silläkin on voinut olla vaikutusta, että jatkosodassa Viron lentokentät eivät olleet Neuvostoliiton ilmavoimien käytössä – talvisodan pommituslennot Tampereelle tehtiin nimenomaisesti virolaisilta kentiltä. Väheksyä ei pidä sitäkään seikkaa, että jatkosodassa Tampereen ja sen lähialueen ilmapuolustuksessa oli yli kolminkertainen määrä ilmatorjunta-aseita talvisotaan verrattuna.
Tampereen ilmatorjunnalla oli sodan aikana useita torjuntahälytyksiä, mutta ne eivät kuitenkaan johtaneet torjuntatoimenpiteisiin.
Lähteet:
Reijo Alanne, Tampereen ilmapuolustuksen taistelupaikat 1939–1944
Jatkosodan pikkujättiläinen
Kommentoi vastausta