| Onko Näsinneulaan pääsy maksullista? |
43 |
|
23.11.2023 |
|
Alle 3-vuotiaat lapset pääsevät Näsinneulaan veloituksetta – muille pääsy on maksullista.
Näsinneula-lippu | Särkänniemi (sarkanniemi.fi) |
| Tampereen Raholassa on Huokaustenkuja, Nyt haluaisin tietää missä tämä otse kivi on sijainnut? Se on jonkun kirkkoreitin varrella Ylöjärvi-Pirkkala, tai Nokia… |
44 |
|
28.9.2023 |
|
Huokauskivi oli Risuharjun eteläpuolella kulkeneen Pohjois-Pirkkalan (Nokian) suunnasta Ylöjärvelle vieneen tien varressa. Sen vieressä kirkkoväki lepäsi ja söi eväitään matkallaan Harjun vanhalle kirkolle. Läpimitaltaan 3–4-metrisen kiven ympärillä oli kappalaisen pelto, Huokauskivenmoisio.
Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historian tiestöä ja liikenneoloja selvittävän osion perusteella kyseinen tie on saattanut olla osa "Kyröläisten markkinatieksi" kutsuttua reittiä, joka lienee tullut yleiseen käyttöön isonvihan jälkeen. Maantienä tämä se mainitaan ensi kerran 1744, ja se oli yleisesti käytössä Kyrön ja Tammerkosken väliä kuljettaessa. Jo vanhastaan olivat Kyröstä, Ikaalisisista ja Pohjanmaan puolelta Harjun ja Pispalan... |
| Onko olemassa teosta, joka käsittelisi nimenomaan Tampereen vuoden 1918 vankileiriä? |
41 |
|
21.9.2023 |
|
Tuomas Hoppu on kirjoittanut tähän aiheeseen paneutuvan kirjan Toivon ja epätoivon aika : Tampereen vankileiri 1918 ihmiskohtaloineen. |
| Taas kerran kirjastonhoitajat Tälläinen kysymys tuli mieleen oliko Tampereen kalkun kaupunginosassa 1980-luvulla suuronnettomuus harjoitus jossa oli mukana… |
70 |
|
3.8.2023 |
|
Suuronnettomuusharjoitus, jossa olivat osallisina linja-auto ja juna, järjestettiin 11.10.1984 kello 18.30 Kolmihaarankadulla. Harjoitusta edeltäneessä paikallislehden sanomalehtikirjoituksessa Tampereen kaupungin palopäällikkö sijoittaa sen Tesomalle, mutta Kalkun puolellehan tuo menee.
"Harjoituspaikka on Tesomalla, Kolmihaarankadulla. Siellä linja-auto, jossa on 40 matkustajaa törmää säiliöjunaan tasoristeyksessä. Linja-auto kaatuu ja matkustajat loukkaantuvat. Juna jatkaa matkaansa, mutta sen kloorivaunu saa vuodon. Myrkkypilvi leviää itään Ikurin ja Tesoman asuntoalueille", selvitti harjoitusta palopäällikkö Sakari Lehtinen.
Harjoitus televisioitiin suorana lähetyksenä. Ennen sen alkua TV2 lähetti aiheesta lyhyen esittelyn (17.45–18... |
| Tampereen seudulla koko elämänsä asunut isäni lauloi usein saunassa laulua, jonka teksti alkaa näin: "Sandbergille saunaan kutsun olin saanut. Enpä ennen… |
74 |
|
31.7.2023 |
|
Tammerkoski-lehden numerossa 8/2001 julkaistun Tampereen yleiset saunat kaupunginosittain -listauksen perusteella Sandbergin sauna on toiminut osoitteessa Mustanlahdenkatu 14. Toisin kuin useimmille muille luettelon saunoille tälle ei ole löytynyt perustamis- eikä lopettamisvuotta – osoitteen lisäksi mainitaan vain nimet "Nattula, Grönlund, Sandberg". "Nattula" viittaa Mustanlahdenkatu 14:ssä sijainneeseen Finlaysonin rakennuttamaan kahdeksan työväenasunnon ryhmään. Tyko Varton Tammerkoski-lehteen 4/1939 kirjoittaman artikkelin perusteella saunaa on kutsuttu myös Nattulan saunaksi: "En ole edes Nattulan portista sisälle käynyt senjälkeen kun Nattulan sauna on ollut hävitettynä." Grönlund puolestaan lienee yksi Finlaysonin 1800-luvun lopun... |
| Missä Tampereen Sorsapuiston kanoja pidetään talvisin? |
64 |
|
27.7.2023 |
|
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
|
| KUINKA PITKÄ ON TAMPEREEN JA SEINAJOEN VÄLI |
93 |
|
24.4.2023 |
|
Tampereen ja Seinäjoen väli on Google mapsin reittihaun mukaan maanteitse 178 kilometriä. VR:n sivuilla kerrotaan, että matka on junalla 160 kilometriä. |
| Kuka tai ketkä olivat Tampereen sairashuoneen ensimmäiset lääkärit,. Sairashuone avattiin 1848? |
96 |
|
13.3.2023 |
|
Väinö Voionmaan (eli Väinö Wallinin) mukaan Tampereella avattiin sairaala 01.11.1848. Samalla, kun kaupunki sai sairaalansa, se sai myös ensimmäisen kaupunginlääkärinsä. Viran ensimmäinen haltija oli tohtori Niilo Juhana Wilhelmi Idman. Hänen seuraajakseen tuli Kaarle Otto Blåfield. Sairaala sai nimen ”Yleinen sairashuone Tampereella” vuonna 1864.
Esa Hakala on blogissaan selvitellyt Tampereen terveysolosuhteita 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.
Lähteitä:
Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. 2. osa, Tampereen historia Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana (Tampereen kaupunki, 1905, s. 383)
Hakala, Esa: Musiikkia muun muassa : torstai 30. huhtikuuta 2015:
https://esahakala.blogspot.com/2015/04/tampereen-... |
| Lähipäivinä, tammikuun viimeisenä viikonloppuna on "pihabongaus". Mitä lintuja todennäköisimmin havaitaan Tampereella? |
62 |
|
24.1.2023 |
|
Tampereella on vuosien varrella havaittu 140 lintulajia, joista kuutisenkymmentä esiintyy nykyisin joka talvi. Kymmenen yleisintä kaupungin talvilinnustoon kuuluvaa lajia ovat sinisorsa, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, varis, varpunen, harakka, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen.
Lähde:
Seppo Aro, Tampereen talvilinnustosta. – Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan |
| Helsinkiläinen kirjailija Kjell Westö vieraili pikkupoikana usein isoäitinsä luona Tampereella, jossa mummo asui työpaikallaan, johtamansa vanhainkodin talossa… |
113 |
|
9.1.2023 |
|
Vuosina 1966–73, jolloin Brita Hedberg oli Tampereella De Gamlas Hemin johtajana, nopeinta mahdollista vuoroa käyttäen matka Helsingistä Tampereelle kesti 2 tuntia 10 minuuttia (1966)/1 tunti 59 minuuttia (1973). Keskimääräisempi matka-aika pikajunalla oli 2.30–2.50 (1966)/2.20–2.40 (1973).
Lähde:
Suomen kulkuneuvot : turisti |
| Onko tietoa mitä liiketoimintaa kauppias Eino Parkkonen harjoitti Tampereella 50-luvulla? |
125 |
|
5.1.2023 |
|
Parkkonen Oy toimi sekä kaupan että teollisuuden alalla. Eino Parkkosen johtama yritys oli "matka- ja nahkatavarain tukku- ja vähittäisliike", minkä lisäksi sillä oli vuodevaatetehdas. Parkkosella oli myymälät Hämeenkadulla (Hämeenkatu 12) ja Hämeenpuistossa (Hämeenpuisto 31); tehdas sijaitsi Kangasalla. |
| Tampereella toimi vuosina 1934 - 1948 Tampereen Yksityissairaala osoitteessa Kauppakatu 16.Löytyisikö k.o.sairaalasta kertovaa artikkelia mistään. Esim… |
104 |
|
8.12.2022 |
|
Tammerkoski-lehdestä en löytänyt artikkelia Tampereen yksityissairaalasta asiasanahaulla. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen pääkirjastossa. Lehti on perustettu vuonna 1938.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löysin sairaalan mainoksia ja ilmoituksia ja myös joitakin lyhyitä uutisia, joissa kerrotaan sairaalan avaamisesta ja suunnitelmista rakentaa uusi tilavampi rakennus sairaalalle. Haun voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla hakuun ”tampereen yksityissairaala” ja rajaamalla hakua esimerkiksi ajalla alkamaan vuodesta 1934. Uutisista ilmenee, että sairaala on avattu 7.6.1934 ja sen omistaa Anni Makkonen. Muutaman vuoden kuluttua avaamisesta suunnitellaan jo uutta tilavampaa... |
| Oliko (Tampereen) Finlaysonin seurakunnalla omat rippikirjat 1880 luvulta ja siitä eteen päin? Mistä ne saisi tarkasteltavaksi? |
80 |
|
31.10.2022 |
|
Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria tietää kertoa, että "omaa väestökirjanpitoa puuvillatehtaalaisille ei suotu, mutta rippikirjassa he saivat oman osastonsa ja otsikkonsa (Fabriken) niin kuin paperitehtaan väkikin (Pappersbruket)".
Turun tuomiokapituli oli julistanut Finlaysonin tekemän anomuksen johdosta tehtaan erilliseksi kirkkoseurakunnaksi vuonna 1846. Omana tehdasseurakuntanaan puuvillatehtaan yhteisö lakkasi olemasta jo vuonna 1880, kun sen papinvirkaa ei pitkäaikaisen viranhaltijan kuoltua enää kokoaikaisesti täytetty, ja Finlaysonin tehtaan seurakunta yhdistettiin Tampereen kaupunkiseurakuntaan.
Finlaysonin seurakunnalla ei siis ollut omia rippikirjoja – finlaysonilaisten väestökirjanpidosta huolehti Tampereen... |
| Konelan myymälä Tampereella |
70 |
|
31.10.2022 |
|
Konelalla oli 70- ja 80-lukujen taitteessa liikkeet keskustassa (Rautatienkatu 24, käynti Otavalankadun puolelta) ja Lakalaivassa (Automiehenkatu 1). |
| Mikä on vanhan Pispalan osoite Ala Pispala 2 nykyinen kadunnimi? |
189 |
|
18.10.2022 |
|
Lähetin kysymyksesi Tampereen kadunnimitoimikuntaan, jossa haluttaisiin tietää, kuinka vanha tuo osoite mahtaa olla? Toimikunnan sihteerin mukaan yleensä kattavassa ja poistuneetkin kadunnimet sisältävässä Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet (1999) kyseistä osoitetta ei ollut ainakaan katuna mainittu. Avulias sihteeri etsi myös netistä, mutta sieltäkään ei löytynyt karttaa, jossa kyseinen kadunnimi olisi ollut. |
| Tampereen Klasun eli klassillisen lukion (lyseon) ulkoseinällä on monirivinen latinankielinen teksti. Mitä siinä lukee, ja näkyykö latinaa Tampereella… |
365 |
|
27.9.2022 |
|
Jos Instrumentarium ja muut yritysten nimet jätetään laskuista, Tampere ei ole järin latinankielisesti orientoitunut kaupunki. Tampereen klassilliseksi lyseoksi vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen etelänpuoleisen seinän lisäksi latinaa ei Tampereella juurikaan näy. Finlaysonin teollisuusalueella sijaitsevalle Kotkankalliolle pystytetyssä muistomerkissä on paikat kahdelle muistotaululle (Aleksanteri I ja Aleksanteri II), joissa on latinankieliset tekstit. Aleksanteri I:n laatta varastettiin vuonna 1997. Varotoimenpiteenä alkuperäiset laatat otettiin talteen ja siirrettiin Tampereen museoiden kokoelmaan.
Klassillisen lukion seinän latinankielisen tekstin laati Rooman kirjallisuuden professori Fridolf Vladimir Gustafsson. Se kuuluu... |
| Kuka rakensi haulitornin Pyynikin rinteeseen ja koska? Löysin rakennusvuodeksi 1859 ja omistajiksi Rudolf Winter syntynyt 1862 ja Karl Hjorth syntynyt 1857… |
118 |
|
26.9.2022 |
|
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981 |
| Mistä löytyisi tieto, koska Tampereen Kauppatorin nimi vaihtui Keskustoriksi? Ja ilmoitettiinko siitä virallisesti? |
102 |
|
20.9.2022 |
|
Nykyisin Keskustorina tunnetun torin hahmotteli vuonna 1775 maanmittari Daniel Hall. Hänen tekemäänsä suunnitelmaan perustui Tampereen kaupungin ensimmäinen asemakaava ja nykyinen torimiljöö. Vanhan kirkon valmistuttua vuonna 1824 torista tuli kansan suussa Kirkkotori. Arkkitehti C. L. Engelin 1838 laatimassa asemakaavassa virallisesti Toriksi nimetylle alueelle annettiin nimi Suurtori. Suuren tulipalon jälkeen 1865 laaditussa uudessa asemakaavassa toria kutsuttiin Salutorget-nimellä. Kauppatorina alue tunnettiin aina vuoteen 1936 saakka, jolloin se sai nykyisen nimensä.
Nimenmuutoksen taustalla oli yhtäältä se, että kaupunkiin oli perustettu monia muita toreja (Tammelan, Pyynikin, Heinä- ja Laukontori), toisaalta se, että jo vuonna 1930... |
| Tampereella kohistaan Leninin patsaasta, kertoi ajankohtaistoimittaja Ylen ykkösaamussa 22.6. haastatellessaan Virossa työskentelevää toimittajaa Viron… |
194 |
|
23.6.2022 |
|
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948. Kilpailuun saapui 12 työtä,... |
| Olivatko kirjastot, erityisesti Tampereen pääkirjasto, auki talvi- ja jatkosodan aikaan? |
164 |
|
4.4.2022 |
|
Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa... |
Kysy kirjastonhoitajalta
