sota-aika

58 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin nuortenkirjasarjaa, joka kertoo yhden perheen veljesten elämästä talvi- ja jatkosodan ajan Helsingissä (tai ehkä Turussa). Veljeksiä oli kolme tai neljä,… 61 8.1.2024 Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja. Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989).
Kun olin nuorilikka n. 40v.sitten ja töissä terveyskeskuksen vuodeosastolla yks pappa lauloi haikeaa laulua :" kerran vannoi sormuksen sormeen kun annoin,… 178 7.10.2023 Valitettavasti tätä laulua ei onnistuttu löytämään. Tunnistaisiko joku palstan lukijoista sen?
Vanhoissa mustavalkoisissa elokuvissa (noin 1939-1950) näkyy helsinkiläisissä ulkokuvissa joissain lyhtypylväissä muutama leveä valkoinen raita. Miksi niitä… 100 22.8.2023 Ainakin syksyllä 1939 lyhtypylväisiin maalatut valkoiset raidat liittyivät tosiaan väestönsuojeluun. Huoli lähestyvästä sodasta ja ilmahyökkäyksistä saivat viranomaiset antamaan ohjeita asuttujen alueiden pimentämiseen ja järjestämään pimennysharjoituksia. Lyhtypylväisiin maalattiin leveät valkoiset raidat, jotta ne erottuisivat pimeässäkin paremmin kadun tasolla liikkuville ja opastaisivat osaltaan jalankulkijoiden liikkumista. Finnasta löytyy valokuva tällaisesta valkoraidoitetusta pylväästä. (Kuvaaja Hugo Sundström/ Museovirasto) https://www.finna.fi/Record/museovirasto.780e3896-bc44-4746-a050-60ed98… Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy uutisointia ajankohdan pimennysharjoituksista ja ohjeita pimennyksen...
Mitä rajoituksia mahdollisesti oli torikaupassa talvi-ja jatkosodan aikana? 111 26.5.2023 Rajoitukset koskivat lähinnä sitä mitä saatiin myytäväksi. Kalahan ei ollut ostokorttien rajoittama tuote, mutta sitä saatiin huonosti saaliiksi sotatalvina. Selkävesille ja meren jäälle ei kukaan mielellään lähtenyt. Piti pysytellä saariston suojissa mutta sieltä ei saanut silakkaa, joka oli köyhän kaupunkilaisen pääasiallinen särvin.  Meri ja Untamo Utrion kirjassa Pois pula, pois puute (Tammi, 1994) on kuva sivulla 19 Kuopion torilta, jolle oli saatu muikkua myyntiin. Jono oli todella pitkä. Ostokorttien aika jatkui vuodesta 1939 vuoteen 1953 asti. Pitkän säännöstelykauden aikanakorttien sisältö ja muoto muuttui.Sotavuosina lähes kaikki ostettava oli kortilla eli säännösteltynä. Vappuna 1940 tuli voimaan viljan ja leipomotuotteiden...
Löytyykö kirjallisuutta ruotsalaisten elämästä Suomen talvisodan aikaan? 96 24.4.2023 Arkielämän kuvausta löytyy sekä muistelmista että kaunokirjallisuudesta. Kannattaa tutustua historiallisiin romaaneihin, jotka sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Ruotsiin. Tässä muutama ehdotus, joihin kannattaa tutustua. Muistelmia ja päiväkirjoja: Frykman, Birgitta Skarin, Annika Nordstrøm, ja Ninni Trossholmen. Västsvenskt Vardagsliv Under Andra Världskriget: En Tillbakablickande Antologi. Göteborg: A-Script förlag, 2014. Lindgren, Astrid: Krigsdagböcker 1939-1945. Lidingö: Salikon, 2015.Sotapäiväkirjat 1939-1945. Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2016.   Sotalasten muistelmia: Ihrcke-Åberg, Ingalill. Minnen Från Krigstiden. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2005.  ...
Olin noin kymmenvuotiaana aivan haltioiutunut kirjasta, jossa kerrottiin elämästä talossa maaseudulla sota-aikana. En muista kirjasta muuta kuin että talosta… 118 4.4.2023 Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä. "Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko  – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi –  varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta esiin äänettömiä...
Eräs sotaveteraani kertoi, että jatkosodan aikana koulutuskeskuksessa he lauloivat marssiessaan mm. laulua, jossa esiteltiin napa ja muitakin naisen ruumiin… 97 27.3.2023 Jatkosodan aikana oli paljon marssilauluja, joissa muisteltiin jotain kotiheilaa. Tuottelias viisunikkari Palle esimerkiksi kynäili tällaisia koko joukon. Laulut saattoivat kuitenkin olla varsin muuntuvaisia ja usein niihin väsättiin tilanteen mukaan lisää sanoja, etenkin puolituhmia, niin kuin Palle itse Pallen parhaat -tekstikokoelmassaan vihjaa. Jälkipolvia varten on kirjoihin ja kansiin taltioitu etupäässä "painokelpoista" tavaraa, eikä kysymyksessä kuvaillun laulun tapaista tutkimistani lähteistä löytynyt. Kuitenkin, niin kuin tutkija Sari Näre kirjansa Sota ja seksi alkusanoissa huomauttaa, SKS:n kansanrunousarkiston korsuperinneaineistoon sisältyy runsaasti "seksuaalissävytteistä kerrontaa". Suorasukaista runo- ja lauluperinnettämme...
Mikä oli kotimainen hyvät arvostelutkin saanut romaani, jossa minäkertojana ja päiväkirjan pitäjänä oli mies, joka toimi sodan ajan mielialatarkkailijana?… 93 3.2.2023 Kyseessä voisi olla Sanna Ravin vuonna 2006 ilmestynyt Ansari, joka on palkittu sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla (2006) että Runeberg-palkinnolla (2007). Ansari | Kirjasampo
Paasilinnan Jäniksen vuodessa Vatanen sanoo Älä vapise isänmaa, vaikka poikasi horjuis. Mistä lause alkujaan on? Vai onko peräti itse Paasilinnaa? Tuntematon… 225 13.1.2023 Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Sota-ajalta tarina, missä lentäjät tuovat vaurioituneen pommikoneen rintamalta Valmetin lentokonetehtaalle Härmälään 120 21.12.2022 Valitettavasti en onnistunut löytämään tarinaa ulottuvillani olevista lähteistä. Sodanajan pommituslentolaivueista on julkaistu historiikit, joista tietoa kyseisestä tapahtumasta voisi etsiä: Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 44 (Koala, 2003, uud. painos 2010) Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 46 (Koala, 2005) Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 48 (Koala, 2003) Myös Valtion lentokonetehtaan historiasta on julkaistu teossarja, jonka sota-aikaa käsittelevästä osasta voisi olla apua: Raunio, Jukka. Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2, Tampereella ja sodissa 1933-1944 (Jukka Raunio, 2007)
1)Sota-aikana noin 1942-44 lähti Helsingistä puolenpäivän aikaan pikajuna Äänislinnaan. Mihinkähän aikaan se suunnilleen ohitti Keravan aseman. Yleensä … 132 5.9.2022 Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939. Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo.
Olivatko kirjastot, erityisesti Tampereen pääkirjasto, auki talvi- ja jatkosodan aikaan? 181 4.4.2022 Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu. Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
Yritän etsiä elämäkertoja evakkojen matkoista, mielellään yksityiskohtaisia tarinoita. 498 10.1.2022 Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja: Evakkotie (Ajatus, 2006) Evakkolapset (Gummerus, 2012) Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (Gummerus 2014) Vappuhun asti! Vappuhun asti! (Atrain Kustannus, 2011) Enkenberg, Kaarina: Pako Karjalasta (Readme.fi, 2017)   Myös näissä kirjoissa käsitellään evakkokokemuksia, mutta painopiste on enemmän sodassa kokonaisuudessaan, sen vaikutuksista ja elämästä sodan jälkeen: Talvisodan evakot ja siviilisotavangit: äidit ja lapset sodan kurimuksessa (TM-kirjat, 2008) Brander, Helvi; Brander, Torsten: Ikuinen evakko: Helvi Branderin (o.s. Junnonen) elämä ja kirjoitukset (Omakustanne, 2013)
Ainakin sotien aikana v. 1939-44 Lottajärjestön organisaatioon kuului rajatoimistoja. Mitä ne olivat ja missä niitä oli? 139 3.12.2021 Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Rajatoimistot ovat jääneet Suomen historiassa varsin vähälle huomiolle, vaikka niillä oli keskeinen rooli sodassa selviytymisessä. Lotta Svärdin järjestön ja rajatoimistojen tärkeimpänä tehtävänä oli tukea Suomen uurastusta rintamalla. Rajatoimiston henkilökunta oli myös tärkein linkki lottajärjestön ja puolustusvoimien välillä sotien aikana. Maritta Pohlsin ja Annika Latva-Äijön kirjoittamassa kirjassa ”Lotta Svärd – käytännön isänmaallisuutta” käsitellään aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti. Rajatoimistoja oli alun perin vain yksi, eikä sekään aloittanut rajatoimiston nimellä, vaan Kannaksen toimistona. Toimisto perustettiin 1939 ensin Perkjärvelle, mutta siirrettiin sittemmin Viipuriin. Se...
Mistä löytyisivät sanat sota-ajan lauluun, joka alkaa: Me tulimme Kannakselle ja eessä oli Karjalan maa. 436 1.11.2021 Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén. Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan". Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Kaksi sukulaistani lähetettiin Tampereelta sotalapsiksi eri paikkakunnille Suomessa jatkosodan aikana. Haluaisin löytää tietoja mahdollisista Suomen sisällä… 170 2.7.2021 Tärkein sota-aikana valvottuja sijaiskoteja lapsille Suomessa organisoinut järjestö oli Koteja Kodittomille Lapsille ry. (vuodesta 1945 Pelastakaa Lapset ry). Sen kautta oli sotavuosina tilapäisiin sijaiskoteihin yksityisperheissä sijoitettuna satoja lapsia. Matti Kauppi & Elina Rautanen, Oikeus hyvään kotiin : Pelastakaa Lapset ry ja suomalainen lastensuojelutyö 1922-1997  
Yritän muistella aikanaan lukemaani kirjaa, mutten saa päähäni muuta kuin että olen lukenut sen vuonna 2004-2005. kirjasta jäänyt mieleen sota, joka sijoittui… 210 24.5.2021 Kysymykseesi ei löytynyt ihan suoraa vastausta, mutta kirjastojen henkilökunta on ehdottanut seuraavia mahdollisuuksia: Tuula Kallioniemi: Kulkuripoika ja tuulentyttö https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8ca394cc-e9cb-482d-84e5-a0f22cf6abab Ruta Sepetys: Harmaata valoa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1530762 Annika Thor: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi, Meren syvyyksissä, Avoimille vesille (Steffi ja Nelli -sarja) https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/steffi%20ja%20nelli%20Annika%20Thor Nämä eivät mene ihan yksiin muistikuvasi kanssa, mutta ainakin joiltain osin voisivat vastata lukemaasi kirjaa (sota, lapset joutuvat selviytymään yksin, nuorten kirjallisuus). Linkit vievät...
Television sarja Atlantic crossic oli niin mienenkiintoinen. Onko aiheesta enemmän kirjallisuutta? 279 7.3.2021 Atlantic Crossing on todellakin kiinnostava sarja. Se kertoo Norjan kruununprinsessa Märthan ajasta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana. Prinsessa Märthan elämästä sota-aikaan kertoo Einar Østgaardin kirjoittama norjankielinen teos Reisen hun ikke ønsket (2005). Märthan hovineidon Ragni Østgaardin suvun vaiheista on Birger Brunila kirjoittanut teoksen Gullichsen’s. En familjekrönika (1960). Kirjassa Hitlerin pohjoinen rintama (2013) käydään läpi Saksan armeijan operaatioita Norjassa ja Suomessa 1939-1945. Jan Guilloun Suuri vuosisata -romaanisarja kertoo 1900-luvun Euroopan ja maailman vaiheista kolmen veljeksen ja heidän perheittensä kautta. Sarjan kolmas osa Punaisen ja mustan välissä (2014) enteilee toista maailmansotaa ja...
1. Onko löydettävissä 1940-luvun lopun asiakirjoja, joita lähetettiin omaisille sodan aikana kadonneiden kuolleeksijulistamisprosessissa? 2. Jos kuolleeksi… 179 16.2.2021 Kadonneiden henkilöiden tutkimuksessa pääsee alkuun kantakortin ja sotapäiväkirjojen avulla. Astia-verkkopalvelun avulla voi tilata kantakortista kopion. Koska monet kadonneet julistettiin myöhemmin kuolleiksi, löytyy heitä koskevia tietoja myös Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimiston arkistosta. Ortodoksinen kirkko on keskittänyt arkistojensa säilytyksen Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikkaan. Siellä osataan varmasti vastata, miten kuolleeksi julistaminen ja siitä ilmoittaminen on hoidettu.
Kysyn, mitä tarkoitti vuonna 1943 Lääkärintarkastuskoodi 67 sotilaskantakortissa? 185 28.1.2021 Koodi 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi, caries dentium).   Lähde: Emmi Koiviston kokoama lista sodanaikaisista lääketieteellisistä diagnoosikoodeista. Lista pohjautuu vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntöön. https://diagnoosikoodit.blogspot.com/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu.html?spref=fb