Mistä voisin löytää kirjan, jossa on talvi- ja jatkosodissa asevelvollisina palvelleiden sotilaiden nimet aakkosjärjestyksessä kunnittain? |
71 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla matrikkelisarja Suomen rintamamiehet 1939-45, jossa on 21 osaa ja useita täydennysosia, joista viimeisin ilmestyi 1990. Ensimmäinen sarjan osa ilmestyi 1973. Rintamamiehet on sarjassa järjestetty kylläkin divisioonittain.Suomen rintamamiehet 1939-45 Vaskissa |
Mitä materiaalia suomalaisten sotilaiden pukimet olivat sotien aikana (1939-1944)? Olivatko ne ihan puuvillaa ja villaa? |
73 |
|
|
|
Sotilaiden asepuku oli sarkaa, toisin sanoen villaa. Talvisodan alkaessa monilla sotilailla oli kotoa tuodut vaatteet, todennäköisesti niissäkin oli paljon villavaatteita. Sotilaiden alusvaatteiden materiaalista ei valitettavasti löytynyt tarkempaa tietoa, luultavasti nekin olivat talvella villaa ja kesällä ehkä puuvillaa.Lisää tietoa asepuvuista ja varusteista:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_puolustusvoimien_palveluspukuhttps://sakylantalvijajatkosotamuseo.fi/tietoisku/talvi-ja-jatkosodan-aseet-ja-varusteet/Sotilaiden alusvaatteita finna-palvelussa:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=alusvaatteet+sotilaat&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascVarustelekan vanhojen sotilaskalsareiden valikoimaa: https://www.... |
Lapsena mummolassa Parkanossa muistan selailleeni kirjaa, jossa muistikuvani mukaan oli perustiedot ja kuva sankarivainajistamme - mukana myös vaarini nuorena… |
94 |
|
|
|
Suomen sodissa taistelleista on ilmestynyt useita matrikkeleita. Tunnetuin lienee Olavi Antilan toimittama Suomen rintamamiehet 1939-1945 -sarja, joka ilmestyi vuosien 1972 ja 1980 välillä. Sarjan osat oli jaoteltu divisioonittain, ja eri osiin julkaistiin myöhemmin täydennysosia. Moniin koteihin hankittiin ne osat, joista löytyi oman suvun sotilaita.
Sankarivainajista on erikseen ilmestynyt Suomen sankarivainajat 1939-1945, josta löytyy kuitenkin vain osat Kymen lääni, sekä Turun ja Porin lääni, osat I ja II.
Finnasta (https://www.finna.fi/) löytyy myös sarjaan kuulumaton yksittäinen teos Parkanon sankarivainajat 1939-1945 (toim. Jorma Riutta, 1991).
Toivottavasti joku yllä mainituista on etsimäsi teos. |
Isoisäni on syntynyt vuonna 1876 ja palvellut Suomen Rakuunarykmentissä Lappeenrannassa-Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan ratsuväkijoukko-osastossa, ollut … |
70 |
|
|
|
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä... |
Teen sukutukimusta ja minua kiinnostaa tietää missä armejan "levissä" isoisästä alkaen sukulaiseni ovat toimineet?. Isoisäni syntynyt 1904. Mistä… |
96 |
|
|
|
Tammenlehvän perinneliiton verkkosivuilla kerrotaan, mitä erilaisia reittejä pitkin voit saada tietoa sukulaisesi sotatiestä:
https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
Sotapolku.fi -sivustolla voi tutkia joukko-osastojen sodan aikana kulkemia reittejä tapahtumineen ja suorittaa henkilöhakuja. https://sotapolku.fi/
Arkistojen portin infosivu kantakorteista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kantakortti
|
Mainitaanko Tuntemattomassa sotilaassa käsitettä "sotilaan onni" tai käytetäänkö siinä toivotusta "sotilaan onnea"? |
242 |
|
|
|
Tuntemattoman sotilaan maailmasta löytyy onnea – hyvää ja huonoa – sekä onnenkauppaa ja onnekkaita sattumia, mutta "sotilaan onnea" siinä ei mainita eikä toivoteta.
– No kiitä onneas, kun siinä vielä tallustelet. (Kolmas luku, V, s. 98)
– No tuurii onkii näät kahelaist. Ensittäin on hyvä tuur ja sit huono. (Seitsemäs luku, I, s. 202)
– Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljelys on ihan onnenkauppaa. (Kolmastoista luku, V, s. 389)
-- ja se, ettei häntä ammuttu, ei johtunut siitä että hän olisi ollut huono punikki, vaan pelkästä sattumasta. (Kymmenes luku, II, s. 297)
[sivunumerot viittaavat vuoden 2010 juhlapainokseen]
|
Parissa Lee Childin kirjassa kuvaillaan Jack Reacherin päätelmiä siitä, miksi amerikkalaiset ilmoittautuvat armeijaan vapaaehtoisesti. Eräässä kirjassa on… |
86 |
|
|
|
Ainakin kirjan Tappaja kolmannessa luvussa Reacher listaa armeijaan liittyviä ihmisiä ja heidän motiivejaan:
"Armeijaan liittyy neljänlaisia ihmisiä", hän sanoi. "Ensiksikin minun kaltaisiani sukunsa sotilasperinteiden vaalijoita; toiseksi patriootteja, jotka ovat innokkaita palvelemaan maataan; kolmanneksi ihmisiä, jotka vain tarvitsevat työtä: ja neljänneksi ihmisiä, jotka tahtovat tappaa muita ihmisiä." (s. 83, suomentanut Tero Kuittinen) |
Muistan pari riviä laulun sanoista mutta olen unohtanu laulun nimen. Te ette tunne heitä kummun alla, me tunsimme myös heidät jokaisen. ja heidän kanssaan… |
116 |
|
|
|
Laulun nimi on Vanhan jermun purnaus. Sävellys on Lauri Jauhiaisen, sanat siihen on kirjoittanut Toivo Kärki. Tapio Rautavaaran alkuperäinen levytys on vuodelta 1966. |
Muistiini on jäänyt runo tai mikä tämä nyt onkaan. Tekijää en muista, en löydä netistä enkä kirjahyllystäni. Löytäisittekö te sille tekijän ja vuosiluvun? Ehkä… |
159 |
|
|
|
Runo, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, on Runo ja kivääri V. A. Koskenniemen vuonna 1940 julkaistusta kokoelmasta Latuja lumessa. |
Mikä kirja: Gallipolin taistelu australialaissotilaiden näkökulmasta? |
227 |
|
|
|
Yllättäin melko montakin kirjaa esim. Kenneth Stanley Inglis: The Australians at Gallipoli, Charles Edwin Woodrow Bean, Australian War Memorial: The ANZAC Book sekä Bill Gammage:The Broken Years: Australian Soldiers in the Great War Google books
Finna haku löysi lisäksi suomenkielisiä kirjoja esim. Leon Uris: Lunastettu maa sekä Korkeajännitys lehdessä julkaistuja kertomuksia Gallipolin sodasta. Finna hakutulos |
Mikähän on kirjan nimi: II maailmansodassa orvoksi jäänyt pieni juutalaispoika kätkeytyy suohon. Italialainen sotilas löytää hänet ja vie manttelinsa alla… |
141 |
|
|
|
"Suopojasta" kertova kirja on Anne Michaelsin Kivenkantajat.
Kivenkantajat | Kirjasampo |
Onko sotaan joutuneita sotilaita tutkittu? |
163 |
|
|
|
Sotaa, sotilaita ja ihmisten käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa on tutkittu paljonkin. Esimerkiksi Jukka Leskisen toimittama Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena kuvailee auktoriteetin voimaa näin:"1.4 Ihmisen alttius väkivaltaisuuteen kiihottamiselle – ideologia ja auktoriteetin voima
Milgramin eksperimentillä tarkoitetaan Stanley Milgramin vuonna 1963 tekemää sosiaalipsykologista koetta, jossa tutkittiin koehenkilöiden halukkuutta taipua auktoriteettihenkilön tahtoon. Tutkimuksessa osalle opiskelijakoehenkilöistä annettiin opettajan ja osalle oppilaan rooli. Opettajan roolissa olevalle annettiin vaativuusasteen mukaan tiukkenevia käskyjä antaa oppilaan roolissa olevalle sähköiskuja vääristä vastauksista opettajan kysymyksiin.... |
Isäni sotataival olisi kiinnostavaa nähdä |
156 |
|
|
|
Tammenlehvän perinneliitto https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
on kerännyt sivuilleen erilaisia tapoja selvittää sukulaisen sotahistoriaa. |
Mitä tarkoittaa palvelukelpoisuusluokka B 1 80 ac tai B 1 80 a2. Nämä merkinnät on käteen haavoittuneen sotilaan kantakortissa ja lähtötarkastuspaperissa… |
451 |
|
|
|
B 1 tarkoittaa palveluskelpoisuusluokkaa ja 80 ac taas sairausdiagnoosia. B (1,2) tarkoittaa vähäistä tai suurta haittaa. Tarkkaa diagnoosikoodia kannattaa tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: kirjasto.mpkk@mil.fi |
Pasilassa sijaitseva punatiilitalo (vr:n) radan varressa, oli yleisesti tunnettu nimellä Lutikkalinna. Mm taksit tiesivät heti mistä kyse. Mutta mistä nimi… |
1237 |
|
|
|
Pasilassa Veturitien alkupäässä sijaitsevaa punatiilistä rautatieläisten taloa on kutsuttu Toralinnaksi. Se on rakennettu vuonna 1899 alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Helsingin kaupunginmuseon Helsinkikuvia-kokoelmasta löytyy kuva rakennuksesta vuodelta 1911 https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:00….
Toralinnaksi kutsuttiin muitakin VR:n vuokrakasarmeja, mm. Tampereella. Työväen keskusmuseo on julkaissut kirjan Tampereen Toralinnasta. Kirjan mukaan nimitys Toralinna juontaa siitä, että talot olivat hyvin suuria eikä kaikkien asukkaitten uskottu tulevan toimeen keskenään.
Lutikkalinnaksi on kutsuttu Katajanokalla sijaitsevaa entistä armeijan... |
Puolustusvoimissa käytetään sanaa PÄIVÄKÄSKY. Mitä se oikein tarkoittaa ja mistä se sana oikein on peräisin? |
318 |
|
|
|
"Kielitoimiston sanakirjassa" (Kotus 2006) 'päiväkäsky' määritellään päällikön julkaisemaksi käskyksi, jota käsitellään tavallisesti yleisluonteisia asioita. "Nykysuomen sanakirja" (SKS 1956) tarkentaa, että se on päällikön tarpeen vaatiessa tai määräajoin julkaisema käsky, joka koskee henkilöasioita, tiedotuksia, pysyväismääräyksiä, lomia, yms. hallinnollisia tai sisäpalvelusasioita. |
Miksi yhdysvaltalaiset sotilaat lähetettiin ennen Saksaan asepalvelusta suorittamaan? Esimerkiksi Elvis vuonna 1958. |
564 |
|
|
|
Amerikkalaisia joukkoja on ollut Saksassa toisen maailmansodan päättymisestä saakka. Tällöin Saksa jaettiin liittoutuneiden (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Jo ennen vuonna 1955 tapahtunutta miehityskauden päättymistä solmittiin sopimus, joka mahdollisti USA:n ja seitsemän muun puolustusliitto NATOn jäsenmaan pitää joukkojaan Saksan alueella tämän jälkeenkin. Saksa oli yksi maista, joissa sijaitseviin Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alokkaita sijoitettiin.
Enimmillään amerikkalaissotilaita on Saksassa ollut noin 200 000. Nykyisin heitä on noin 35 000. Väistyneen presidentti Trumpin pyrkimyksenä oli vähentää joukkoja noin kymmenellä tuhannella sotilaalla, mutta nykyinen presidentti... |
Saiko talvisodassa kadonneen sotilaan puoliso mitään avustusta, jos ei tiedetty onko sotilas kuollut vai joutunut vangiksi tai kadonnut omasta tahdostaan? |
272 |
|
|
|
Sodassa kadonneen omaisuutta ei voitu jakaa eikä leski voinut saada eläkettä tai muuta tukea niin kauan kuin sotilas oli merkitty pelkästään kadonneeksi. Tämän seurauksena puolustusministeriön alaisuuteen perustettiin kuolleeksijulistamistoimisto selvittämään kadonneiden kohtaloita. Sotaolosuhteissa kuolleeksi julistamisen saattoi tehdä puoli vuotta katoamisen jälkeen.
Vastausta kysymykseesi kannattaa tiedustella myös Maanpuolustuskorkealoulun kirjastosta. Kirjaston kokoelmat sekä palvelut ovat myös siviiliasiakkaiden käytettävissä.
Lisätietoa:Arkistojen portti: Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto
Jarmo Nieminen: Viime sotien suomalaiset kadonneet. Ammattisotilas 3/2008Raija Ylönen-Peltonen: "Vain sodassa... |
Kirjassa tapahtumat sijoittuvat lähi-itään ja New Yorkiin.Kyläläiset löytävät aavikolta amerikkalaisen sotilaan ruumiin ja käyvät häntä vuorotellen katsomassa… |
207 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti Dominique Sigaudin Aavikkoromaani. Hyvä kuvaus teoksesta löytyy oheisesti linkistä https://kiiltomato.net/dominique-sigaud-aavikkoromaani/
Kajaanin kaupunginkirjastossa kyseistä kirjaa ei ole. |
Onko Suomessa kirjoitettu kirja joka pohtii nykyarmeijaslangia? Haluaisin kirjoittaa siitä aiheesta tutkielmani mutten halua, että työni pohjautuu netistä… |
270 |
|
|
|
Verkossa on saatavilla aihetta käsittelevä Jenna Säärelän Pro gradu -tutkielma Sotilasslangin tarkastelua
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805031572.pdf
Muita aihetta käsitteleviä Pro gradu -tutkielmia (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Vähätalo, Eva: Sanaston kartuttamisen keinot suomalaisessa sotilasslangissa, 2013.
- Tarra, Tiina: Sotilaslyhenteistä muodostetut sotilasslangisanat ja -ilmaukset sekä keksityt sotilasslangilyhenteet, 2008.
Vainio, Pauliina: Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta. 1999.
Aiheesta on julkaistu myös kirjoja (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Paltemaa, Marja-Riitta: Sotilasslangi sotakoulussa, 2009.
- Lehtonen, Juhani: U. E. Sotilaselämän perinnekirja, 2003.
-... |