sotilaat

30 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Saiko talvisodassa kadonneen sotilaan puoliso mitään avustusta, jos ei tiedetty onko sotilas kuollut vai joutunut vangiksi tai kadonnut omasta tahdostaan? 45 22.3.2021 Sodassa kadonneen omaisuutta ei voitu jakaa eikä leski voinut saada eläkettä tai muuta tukea niin kauan kuin sotilas oli merkitty pelkästään kadonneeksi. Tämän seurauksena puolustusministeriön alaisuuteen perustettiin kuolleeksijulistamistoimisto selvittämään kadonneiden kohtaloita. Sotaolosuhteissa kuolleeksi julistamisen saattoi tehdä puoli vuotta katoamisen jälkeen. Vastausta kysymykseesi kannattaa tiedustella myös Maanpuolustuskorkealoulun kirjastosta. Kirjaston kokoelmat sekä palvelut ovat myös siviiliasiakkaiden käytettävissä. Lisätietoa:Arkistojen portti: Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto Jarmo Nieminen: Viime sotien suomalaiset kadonneet. Ammattisotilas 3/2008Raija Ylönen-Peltonen: "Vain sodassa...
Kirjassa tapahtumat sijoittuvat lähi-itään ja New Yorkiin.Kyläläiset löytävät aavikolta amerikkalaisen sotilaan ruumiin ja käyvät häntä vuorotellen katsomassa… 43 22.10.2020 Kyseessä on todennäköisesti Dominique Sigaudin Aavikkoromaani. Hyvä kuvaus teoksesta löytyy oheisesti linkistä https://kiiltomato.net/dominique-sigaud-aavikkoromaani/ Kajaanin kaupunginkirjastossa kyseistä kirjaa ei ole.
Onko Suomessa kirjoitettu kirja joka pohtii nykyarmeijaslangia? Haluaisin kirjoittaa siitä aiheesta tutkielmani mutten halua, että työni pohjautuu netistä… 101 28.11.2019 Verkossa on saatavilla aihetta käsittelevä Jenna Säärelän Pro gradu -tutkielma Sotilasslangin tarkastelua http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805031572.pdf   Muita aihetta käsitteleviä Pro gradu -tutkielmia (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin): - Vähätalo, Eva: Sanaston kartuttamisen keinot suomalaisessa sotilasslangissa, 2013. - Tarra, Tiina: Sotilaslyhenteistä muodostetut sotilasslangisanat ja -ilmaukset sekä keksityt sotilasslangilyhenteet, 2008. Vainio, Pauliina:  Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta. 1999.   Aiheesta on julkaistu myös kirjoja (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin): - Paltemaa, Marja-Riitta: Sotilasslangi sotakoulussa, 2009. - Lehtonen, Juhani: U. E. Sotilaselämän perinnekirja, 2003. -...
Olen lukenut, että poliitikko Pauli Saapungin isä oli saksalainen sotilas. Onko siitä kerrottu koskaan tarkemmin, mitä hänelle tapahtui ja osallistuiko hän… 747 28.12.2018 Pauli Saapungin  isä Franz Lengauer oli jo perääntymässä Norjan kautta kotiinsa Baijeriin, kun Pauli syntyi evakossa Oulussa huhtikuun toisena päivänä 1945. Franz Langauer oli kolmena vuonna tehnyt heinät Saapungin kylässä. Paulin kasvattivat hänen äitinsä ja isovanhempansa, joiden luona Pauli asui, kunnes muutti äitinsä avioiduttua Yrjö Mustosen kanssa uuteen kotiin vuonna 1957. Pauli Saapunki tapasi isänsä Göttingin kylässä kesällä 1974. Isä kertoi että hänellä oli toinen poika, Roland Norjassa. Isä kuoli 23.9.1988, ennen Pauli Saapungin suunnittelemaa uutta  matkaa. Vuonna 1996 Pauli Saapunki matkusti Saksaan ja tapasi serkkujaan. Ilmeni että Franz Lengauer oli elänyt poikamiehenä koko ikänsä. Lähde: Saapunki, Pauli : Saksalaissotilaan...
Kysyisin mistä saisi tietoa ja kaikkea mahdollista mikä sotiin tai sotilaisiin liittyy eläviin ja kuolleisiin? ihan kaikki mikä mahdollista löytää.. kiinnostaa… 365 9.11.2016 Onpa laaja kysymys. Voit aloittaa Helmet haulla. Haku löytää esim. 6415 viitettä termille sota, 2248 viitettä termille sotilaat ja 219 viitettä termille sotilas. Helmet e-kirjastosta löytyvät tietokannat ja niistäkin löytyy satoja viitteitä kustakin sanalla sota. Maanpuolustus korkeakoulun kirjasto on kaikille avoin. Se löytyy osoitteesta http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto Jos tarkennat hieman aihettasi, saattaisimme olla paremmin avuksi.
Veteraanien tukikonsertissa Ahti Jokinen esitti kaksi sotaan liittyvää, minulle hyvin tärkeltä tuntuvaa runoa. Ensimmäinen alkoi muistaakseni näin: kaikki… 779 29.4.2015 Ahti Jokinen kertoi, että "kaikki arvet" -runo tunnetaan Kari Tapion esittämänä kappaleena Taistelija. Sen on kirjoittanut Timo Mäenpää ja säveltänyt Jori Sivonen. Runo tai laulu alkaa: "Hän on ollut siellä jossain". Laulu löytyy nuotista Tapio, Kari: Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001, s. 56-66). Toinen runo, jossa äiti puuttuu, on Yrjö Jylhän Kirkastus. Se löytyy esim. hänen runokokoelmastaan Kiirastuli ja monista muista runokokoelmista.
Olisiko suomalaisten rauhanturvaajien kokemuksista Kosovossa vastaavaa teosta kuin Tuomas Murajan Sotilaana Afganistanissa? Henkilökohtaisia kokemuksia,… 402 24.2.2015 HelMet-kirjastoissa löytyy tämä teos: Tekijä Ollakka, Rolf Teoksen nimi Suomalaisen palkkasotilaan tarina : Kempeleestä Kosovoon Tarkemmat tiedot ja varaaminen: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1438378__Ssotilaat%20muist… Suomessa julkaistujen teosten luettelostakaan ei löytynyt muita teoksia tämän lisäksi.
Kysyisin missä minun eno Pertti Pylkkänen palveli vapaaehtosena jatkosodassa.Kotoisin Myllllykoskelta. 825 6.2.2015 Enoasi ei löydy meidän rintamamiesmatrikkeleista, joten tässä ohjeita miten pääset asiassa eteenpäin: Viime sotiin osallistuneista miehistä tehtävän henkilöhistoriallisen tutkimuksen keskeinen lähde on kantakortti, joka sisältää palvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen saakka. Kantakorttien lisäksi sotiin osallistuneita miehiä koskevia tietoja löytyy esimerkiksi joukko-osastojen päiväkäskyistä ja sotapäiväkirjoista. Mikäli henkilö oli työsuhteessa puolustusvoimiin saattaa Kansallisarkistossa olla häntä koskeva nimikirja. Mikä on kantakortti? Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan...
Äitini isän puolelta 1810 - - 1850 välillä pulpahtaa esiin sukunimi Carolin. Henkilön ammatti on "soldat", nimi esillä Lopella. Mistähän tullut sukunimi? 1050 8.10.2014 Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta löytyvät väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumäärät. Vanhimmat nimitiedot ovat 1800-luvulta. Tältä ajalta palvelusta ei löydy yhtään Carolin-sukunimistä henkilöä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 Kirjaston lähteistä tätä nimeä ei myöskään löytynyt. Kielentutkija Pirjo Mikkonen kirjoittaa Suomen sukututkimusseuran sivuilla Suomen ruotusotamiesten lisänimistä. Ammatin nimi soldathan tarkoittaa sotilasta. Mikkosen mukaan Suomessa alettiin järjestää ruotujakolaitosta vuoden 1680 alussa. Tähän liittyen sotilaiden luetteloihin oli merkittävä ristimänimi, isän nimi ja liikanimi. Näitä liika- eli lisänimiä on sanottu sotilasnimiksi. Voisiko nimi Carolin...
Mikä divisioona matilainen paavo 563 15.9.2014 Lähisukulaisen tietoja voi kysyä Kansallisarkistosta, jossa säilytetään viime sotiin osallistuneiden sotilaskantakortteja. Niistä löytyvät talvi- ja jatkosotiin osallistuneista miehistä mm. henkilö-, palvelus- ja terveystiedot, joukko-osastot ja taistelut. Lisätietoja kantakortista http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti Ohjeita kantakortin tilaamiseen: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti Kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-45, johon voi tutustua mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa, on divisioonittain jaoteltuna henkilöiden matrikkelitietoja, mutta teos ei ole aivan kattava. Suomen sodissa menehtyneitä voi hakea tietokannasta: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Tunnetteko mikä kirja: Kirja kertoi niistä joilta EVÄTTIIN Mannerheim-risti. ...olen nähnyt sellaisen joskus kirjan kirjaston hyllyssä, mutta nyt sitä ei… 1165 23.9.2013 Etsitty kirja on Seppo Porvalin kokoama Ritarit ilman ristiä (Apali, 2006). Siinä esitellään 83 Mannerheim-ristin saajaksi esitettyä sotilasta, joille tätä kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetty.
Missä juokko osastossa aake lennart viitanen palveli? s. 310314 2043 27.3.2013 Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko… Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…
Mitä yhteistä on Sven Tuuvalla ja Antti Rokalla? Ja millainen on Tuntemattoman sotilaan naiskuva? 1139 22.3.2013 Lähteitä, joissa näitä kahta suomalaista sotilasta verrattaisiin, ei löytynyt. Kannattaa lukea sekä Väinö Linnan Tuntematon sotilas että J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat, ja vertailla henkilöhahmoja. Jotakin vinkkiä Tuntemattoman sotilaan naiskuvaan löytyy teoksesta Kirjoituksia Väinö Linnasta (toimittaneet Antti Arnkil ja Olli Sinivaara).
Hakusessa on kirja, joka kuvaa Suomesta Venäjälle lähetetyn sotilaan seitsenvuotista matkaa salaisissa tiedustelutehtävissä. Sotilas joutui viettämään aikansa… 773 13.12.2012 Mieleen tulee Henrik Tikkasen satiirinen romaani Unohdettu sotilas. Sitä ei ole nyt omassa kirjastossa saatavilla, joten en voi tarkistaa. Toinenkin kirja tuli vielä mieleen. Heidi Ruotsalaisen romaani Kylmän sodan agentti: kaukopartiojohtaja Lauri Solehmaisen elämäntarina kertoo salaisista tiedustelutehtävistä Naton agenttina mm. Murmanskin alueella maailmansotien jälkeen. Kirja on julkaistu 2011, joten sitä ehkä on vielä myynnissäkin.
Kuinka paljon suomalaisia miehiä osallistui kolmikymmenvuotiseen sotaan? 818 23.11.2012 Kolmikymmenvuotisen sodan aikana suomalaisia joukkoja oli aseissa Saksan sotanäyttämöllä tai vartiopalveluksessa eri linnoituksissa kerrallaan 10 000-14 000 jalkamiestä ja 3 000-5 000 ratsumiestä. Kaikkiaan sotaan osallistui arviolta 44 000 suomalaista, joista kaatui tai kuoli tauteihin laskelmien mukaan yli puolet. Tappiot olivat suurimmat jalkaväessä, johon kuuluneista 61% jäi sotaretkelle. Ratsuväkeen kuuluneiden tappiot olivat 39%. Lähde: Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan. Karttakeskus, 2010
Kuulin vanhan ihmisen lausuvan runoa: se kertoi sotilaasta, jonka nimi taisi olla Mikko Pöksyläinen. Mistähän runon löytäisi? 1317 25.3.2011 Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896". MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA Mie tästä kerran wielä walloitan kaiken moan, kun ensin uniwormun mie reätäliltä soan. Kas "smirnoosta" mie sitten ja kenoselkänä kuninkaan howwiin marssin ja rinta pystyssä. Tien kunniata hällen. Karskisti haastetaan: "Oun Mikko Pöksyläinen", ja "hywwee päiwee woan." Roapasten lattiata niin sievästi kuin woin myös terwehin mie rouwoo, rinsessoo pokkuroin...
Olen miettinyt, kuka laittoi Neuvostoliiton lipun Berliinin valtiopäivätalolle vuonna 1945? 864 28.2.2011 Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Mihail (Mikhail) Mininstä, viitataan The Times -lehden 25.tammikuuta vuonna 2008 julkaisemaan artikkeliin http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/obituaries/article3246463.ece Siinä kerrotaan, että Mikhail Petrovitsh Minin oli Neuvostoliiton sotilas, jonka joukkue valtasi vuonna 1945 Berliininvaltiopäivätalon. Mihail Minin suoritti artikkelin mukaan yhden viimeisistä toisen maailmansodan toimista; sen,joka symboloi puna-armeijan voittoa Wehrmachtista. Muutama tunti sen jälkeen, kun Hitler oli tehnyt itsemurhan lähistöllä sijaitsevassa bunkkerissaan, Minin taisteli neuvostoliittolaisen jalkaväkijoukkueensa kanssa tiensä valtiopäivätalolle yöllä 30. huhtikuuta 1945, ja vähän ennen kello yhtätoista (...
Onko Sulo Kolkasta (siis tarkka-ampuja talvisodassa) tullut uutta tietoa? Kenties kirjaa.---Hänen nimensä näkyy mm.Tapio.A.M.Saarelaisen kirjoittaman kirjan … 1628 24.1.2011 Uutta kirjaa Sulo Kolkasta ei ole ilmestynyt sitten vuoden 2006. Suomen sotilas -lehdessä (Näytenumero, nro 6, 2009) on pieni kirjoitus, jossa hänet mainitaan. Sen mukaan tarkka-ampuja Sulo Kolkkaa ei ole ollut olemassakaan, vaan ainoastaan urheilutoimittaja Sulo Kolkka. Ulkomainen toimittaja olisi mahdollisesti sekoittanut tarkka-ampuja Simo Häyhän ja Kolkan nimet keskenään. Artikkeli löytyy täältä: http://www.suomensotilas.fi/pdf/Naytenumero_74_75.pdf Wikipedia-artikkelista löytyy lisää tietoa "sotilashahmo" Sulo Kolkasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Kolkka_(sotilashahmo)
Hyvä kirjastonhoitaja , Etsin tietoa suomalaisten sotilaiden ja sairaanhoitajien Hitlerin Saksassa olleesta sairaalasta ja sen toiminnasta. Sairaala… 3490 26.4.2010 Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943. Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita. Sen sijaan emme löytäneet...
On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,… 8020 3.8.2009 Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää. Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu...