| Olenko syntynyt Naistenklinikalla vai kätilöopistolla 31.8.1943... |
120 |
|
26.7.2023 |
|
Syntymäsairaalan selvittämisestä meiltä on kysytty aikaisemminkin ja siihen on vastattu näin: Mistä löydän tietoa missä henkilö on syntynyt, eli missä sairaalassa ja kuka on ollut lapsen synnyttäjä? Tiedän henkilön syntymäajan ja sen että on syntynyt… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi) |
| Mistä löytäisin tietoa 1940-luvun alussa Lahdessa mahdollisesti järjestetystä ompelijakoulutuksesta ja siitä, mitkä oppilaitokset kursseja järjestivät? |
67 |
|
22.4.2023 |
|
Mahdollisia paikkoja voisivat olla:
Lahden kansanopisto
Wetterhoffin työkoulu (Hämeenlinnassa)
Lempi Turusen ompelukurssi (Hartolassa 1936)
Marttayhdistysten ompelukurssit (nämä kyllä lienevät olleet hieman lyhyempikestoisia)
Lahden kansanopiston vuosikirjoista voisi tutkia, onko siellä järjestetty ko. vuosina ompelukursseja. Vuosikirjoja on ainakin Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa sekä Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä. Lisäksi kansanopiston todistuksia on Kansallisarkiston kokoelmassa.
Ajan sanomalehdissä mainitaan toisinaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ompelukurssin esimerkiksi Wetterhoffin työkoulussa, joten isoäidin nimellä hakemalla tieto voi löytyä helpostikin vanhoista digitoiduista sanomalehdistä. |
| Aarre Merikannon sävellys laululle ja pianolle Kuutamolla op.16 nuotti (löytyy kaksi versiota) etsinnässä, löytyykö mistään? Ei ainakaan A.Merikannon… |
121 |
|
5.1.2022 |
|
Aarre Merikannon yksinlaulu Kuutamolla (teksti V.A.Koskenniemi) löytyy nuottikokoelmasta Kotimaisia yksinlauluja 2 (Fazer, 1976).
Nuotin saatavuus Outi-kirjastoista
|
| Missä kirjoissa käsitellään 1945-1960-lukujen elämää Suomessa? |
391 |
|
21.8.2019 |
|
Listaan tässä aluksi tietokirjoja, joissa käsitellään tuota ajanjaksoa. Lopussa on linkkejä myös siihen aikaan sijoittuvien romaanien listoihin.
Tietokirjoja:
Elämäni vuodet. Vuosikerta 1946, Ajankuvia vuosilta 1946-1966
Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa / Matti Peltonen (toim.).
Asiasana (henkilö): Kärki, Toivo, 1915-1992. ; Helismaa, Reino, 1913-1965. ; Pakarinen, Esa, 1911-1989. ; Fogelberg, Ola, 1894-1952. ; Linna, Väinö, 1920-1992. Tuntematon sotilas.
Asiasana: kulttuurihistoria populaarikulttuuri ; kulttuurihistoria Suomi 1950-luku ; populaarikulttuuri Suomi 1950-luku ; populaarimusiikki historia Suomi ; elokuva historia Suomi 1950-luku ; kirjallisuus Suomi 1950-luku ; sarjakuvat historia Suomi ;... |
| Miten seurakunnan kastettujen kirjaan merkittiin avioton lapsi 1940-luvulla? Tehtiinkö isästä jokin merkintä? |
621 |
|
3.4.2018 |
|
Kirkon kirjoihin merkittiin aviottomat lapset merkinnällä "au". Isä merkittiin jos isyys oli tunnustettu. |
| Onko mitään materiaalia kyminlinnassa sijainneesta lastenkodista. Sijaitsi aivan kosken rannalla. Kyseessä ei siis ole rakennus, johon sijoitettiin esim… |
515 |
|
26.1.2018 |
|
Finna-haulla (Suomen museot, kirjastot ja arkistot) löysin jonkinmoisia tuloksia.
Hakusana "Kyminlinnan lastenkoti" toi esiin sekä lastenkodin että pakolaislastenkodin aineistoja.https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Kyminlinnan+lastenkoti&type=All…
Esimerkiksi:
Gg:11 Salmin asioimiston, Kiviniemen lastenkodin ja Kyminlinnan pakolaislastenkodin tilityksiä (1935-1941) |
| Olisin kiinnostunut lukemaan suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia 1930-1940- luvuilta. Etenkin sellaisten kirjailijoiden, joista on kirjoitettu elämäkerta,… |
874 |
|
4.10.2017 |
|
Helvi Hämäläinen debytoi vuonna 1930 romaanillaan Hyväntekijä. Runoilija Saima Harmaja julkaisi esikoiskokoelmansa Huhtikuu vuonna 1932. Aale Tynnin esikoiskokoelma Kynttilänsydän ilmestyi vuonna 1938 ja Elvi Sinervo debytoi vuonna 1939. Muita 1930-luvun tärkeitä naiskirjailijoita olivat Aino Kallas, Maria Jotuni, Maila Talvio ja Hella Wuolijoki, joiden kirjailijaura oli alkanut jo aikaisemmin. 1930-luvulla kirjoittaneista runoilijoista pitää mainita myös Elina Vaara ja Katri Vala.
Kaikista edellä mainituista kirjailijoista on elämäkertakirjallisuutta, joka löytyy helposti Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjailijan nimen ja hakusanan ”elämäkerrat”.
1940-luvun aikana kirjallisuuden kentälle tulivat mm. Eila Pennanen... |
| Mistä löytyisi sanat kerttu mustosen käänökseen mantsurian kummut Jos löytyy voisitteko lähettää mun sähköpostiin |
1455 |
|
27.9.2017 |
|
Tämä Ilja Satrovin säveltämä valssi on suomennettu kahdesti. Niinpä se tunnetaan sekä nimellä Mandshurian kummut (suom. Saukki) että Mandshurian kukkuloilla (Kerttu Mustonen).
Mustosen sanoittaman version valssista levytti Eero Väre v. 1940. Sanat ja nuotit siihen löytyvät teoksesta Kultainen laulukirja (Otava, 2017, ISBN: 9789511315995). Kultainen laulukirja on saatavissa Outi-kirjastoista. Sen voi varata oheisen linkin kautta: https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Laulun alkusanat ovat: "Käy vuorten taa päivä jo uinumaan". Sanoittaja Kerttu Mustosen tekstien tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten kirjasto ei voi kopioida ja lähettää sanoja sähköpostitse. Asiakas voi kyllä tehdä kopion omaan käyttöön.
|
| Mikä on kappaleen nimi, vain sinulle elokuvassa,jossa tapio rautavaara soittaa sen pianolla ? |
1270 |
|
26.8.2017 |
|
Elonet-tietokannan mukaan Rautavaara soittaa elokuvassa kahta eri sävelmää. Ensimmäinen on Nils-Eric Fougstedtin elokuvaa varten säveltämä teemamusiikki, joka kuullaan elokuvassa useaan kertaan. Toinen on Fougstedtin sovitus kansansävelmästä Tuonne taakse metsämaan.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/121432
|
| Asiakkaamme etsii vanhaa runoantologiaa, jossa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Runot on ryhmitelty kirjaan vuodenaikojen mukaan, ja otsikoitu tyyliin:… |
556 |
|
7.6.2017 |
|
Etsitty kirja lienee Yrjö Kaijärven ja Leo Tiaisen toimittama Suomalainen maisema runoudessa ja maalaustaiteessa (Tammi, 1946).
|
| Muistisairas mummini on kuunnellut ennen vanhaan "vanhoja kunnon lattareita". Mummi ei enää muista, ei nimiä, ei kappaleita, mutta tahtoisi kuulla niitä hyviä… |
1936 |
|
20.5.2016 |
|
Suurin osa 1950-luvun menestyssävelmistä Suomessa oli ulkomaista alkuperää. Erityisesti italialaisia iskelmiä käännettiin paljon. Ehkä mummi tarkoittaa juuri näitä?
Warner Music on julkaissut 2012 kuusiosaisen kokoelman iltalialaisia käännösiskelmiä. Tämä sarja löytyy myös Spotifysta. Ensimmäisessä osassa on n. 1940-1950-luvun hittejä ja kakkososassa 1950-60-lukujen hittejä. Luulen, että noissa kahdessa ensimmäisessä olisivat ne mummille kaikkein tutuimmat.
Italialainen ilta 1 – Taivaan sinessä. Esittäjinä mm. Henry Theel, Annikki Tähti, Metro-Tytöt ja Olavi Virta
Italialainen ilta 2 – Hopeinen kuu. Esittäjinä mm. Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Ann-Christine, Katri Helena ja Vieno Kekkonen.
|
| Kuka on sanoittanut laulun "Soutuvenheellä Kiinaan"? ja minä vuonna... |
1582 |
|
14.9.2015 |
|
Frank Loesserin kappaleen On a Slow Boat to China suomensi Kullervo (oikealta nimeltään Tapio Lahtinen).
Soutuvenheellä (tai Soutuveneellä) Kiinaan -kappaleen levytti ensimmäisenä Henry Theel vuonna 1949. Suomennos lieneekin tuolta ajalta.
Myöhempiä versioita ovat tehneet mm. Synnöve Rehnfors (1959), Ragni Malmsten (1978) ja Eino Grön (1990).
|
| Etsin suomalaisia romaaneja vuosista 1944-1948 (-1952). Tähän mennessä olen lötänyt seuraavat: Jussi Talvi: Tällaista oli palata, Helvi Hämäläinen: Raakileet,… |
860 |
|
10.9.2015 |
|
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Paavo Rintala: Paasikiven aika
Matti Rönkä: Eino
Olavi Pellonpää: Junantuomat
Kalle Päätalo: Myrskyn jälkeen
Mauri Paasilinna: Roihankorpi
Veikko Huovinen: Koirankynnen leikkaaja
Raimo J. Kinnunen: Anna ja Johannes
Pentti H. Tikkanen: Mehtäläiset
Anni Korpela: Myrksyn jälkeen
Liisa Keitaanpää: Sotakorvaustyttö
Raija Oranen: Valkea talo jokivarressa
Varmasti löytyy enemmänkin. Voit Helmetissä laittaa sanahakuun kaunokirjallisuus Suomi 1940-luku, niin saatat löytää lisää mielenkiintoisia kirjoja. Voit hakea myös sellaisilla hakusanoilla kuin sodanjälkeinen aika tai jälleenrakentaminen.
|
| Kaipailisin luettavaa, sekä romaaneja että tietokirjallisuutta, mielellään myös kuvia 30-40 luvun Helsingistä ja naisen asemasta ja arkipäivästä, sekä sodan… |
879 |
|
17.10.2014 |
|
Aihe on niin laaja, että tässä voi mainita vain muutamia nimekkeitä
Helsingin kaupungin moniosaisessa historiasarjassa aihetta käsitellään monessa yhteydessä, erikoisesti
Siipi, Jouko
Pääkaupunkiyhteiskunta ja sen sosiaalipolitiikka
[Helsingin kaupungin historia, V osa, ensimmäinen nide. – Helsingin kaupunki, 1962]
Pulma, Panu
Kasvun katveessa
[Helsingin historia vuodesta 1945, 2. osa. – Helsingin kaupunki, 2000]
Paljon tietoa tyypillisen työläiskaupunginosan elämästä löytyy myös teoksesta
Koskinen, Juha
Kallion historia : Kallio-seura ry. – Sörkan Gibat 50 v. – Kallio-seura, 1990
Asuntokysymyksen yleistä taustaa:
Ruonavaara, Hannu
Omat kodit ja vuokrahuoneet : sosiologinen tutkimus asunnonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa 1920... |
| Milloin Kajaanissa ollut NEMRO-talo on purettu? |
893 |
|
24.7.2014 |
|
Vastaus loytyy valokuvan kera kirjasta
Panu Pulma, Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1971.
s. 269.
"Ruotsalaisten lahjoituksen 1940 pystytettiin Sammon- ja Vienankadun kulmatontille Kajaanin ensimmäinen "rivitalo" ns. NEMRO-talo, joka sai nimensä Niilo Kannon, Eino Pitkäsen, Martti Pasasen, Reino Laaksosen ja Toivo O. Muttilaisen etunimiien alkukirjaimista. Talo purettiin jo 1952.
|
| Etsin pientä kirjaa, jossa on runoja kukista esim. voikukka, kielo, orvokki, lumme, kissankello tai sinikello jne kirja on ilmestynyt joskus 40-luvulla,… |
3547 |
|
21.8.2012 |
|
Kysymäsi runokirja on Laura Järvisen Kukkalapsia. Kirja on ilmestynyt vuonna 1944 ja on WSOY:n kustantama. Kirjassa on 12 runoa ja kuvaa kukista: Sinivuokko, Voikukka, Näsiä, Lumme, Kielo, Kellokukka, Orvokki, Kangasvuokko, Lemmenkukka, Ohdake, Unikko, Mansikka. Kirjan kansi on vaaleankeltainen ja kuvassa on kissankelloa soittava tyttö.
Kirja on lainattavissa mm. Tampereen ja Kokkolan kaupunginkirjastoissa.
|
| Onko suomenkielistä Amerikan maantietoa 1930 - 1940 -luvuilta saatavissa? |
798 |
|
4.4.2012 |
|
Tässä muutamia ehdotuksia kirjoista, joista tietoa voisi löytyä:
Auer: Maantieto, 1942, s.259 ->
Leiviskä: Maailman kulttuurit ja maantiede, 1936
Leiviskä: Maailman maat ja valtiot, osa 3, 1931
Leiviskä: Nykypäivien maat ja kansat, 1937
Rosberg: Maat ja kansat : maantieteellinen tietokirja, 1931-33
Uudet maanosat : koulumaantiedon lukukirja III : Amerikka, Austraalia, Tyynen meren saaristo ja napamaat, 1940
Yhdysvallat esittäytyy, 1949
|
| Mitä elokuvia Nyrki tapiovaara ohjasi? |
1994 |
|
24.3.2011 |
|
Hei!
Nyrki Tapiovaara on ohjannut elokuvat Miehen tie (1940, Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939), Kaksi Vihtoria (1939, Varastettu kuolema (1938), Juha (1937. Jos haluat lisätietoja ohjaajasta tai hänen ohjaamistaan elokuvista, niitä löytyy esim. Elonetin sivuilta osoitteesta http://www.elonet.fi/name/he25ll/
|
| Etsin kirjallisuutta, joka käsittelee sitä millaista lapsuus oli 30-ja 40-luvuilla Suomessa. Sitä millaiset perheet ja kasvuympäristöt olivat sekä mikä oli… |
1825 |
|
22.7.2010 |
|
Kannattaa tutustua seuraaviin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta poimittuihin teoksiin:
Suomi silloin kerran : näin elettiin vuosina 1944-1956
Pois pula, pois puute : kun kansa selviytyi / Meri, Utrio
1930-luvun lama teollisuuskaupungissa. II : Lama, pula ja työttömyys : tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938 / Jarmo Peltola
Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa / Satu Jaatinen
Sodan liepeillä : kasvun aikaa, lapsuus ja nuoruus / Rauno Salonen
Kotirintaman lapset / Hanna Pukkila
Lapsi sodan varjossa / Taina Almgren
Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka / Heikki Waris
Haussa voi käyttää vuosikymmeniä esim. 1930-luku ja yhdistää tämä toiseen asiasanaan esim. lapsuus ja kohdistaa haku... |
| On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,… |
9102 |
|
3.8.2009 |
|
Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.
Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu... |
Kysy kirjastonhoitajalta
