Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka
Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979
Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
Internetiltä suomeksi löytyy vain Måns Gahrtonin teosesittelyjä. Kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on kerrottu Måns Gahrtonista ja myös luetteloitu hänen teoksiaan. Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta on usein kysytty tätä aihetta. Voit katsella entisiä kysymyksiä ja niiden vastauksia arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx panemalla hakuehdoksi 'gahrton'.
Suomessa julkaistuista lehdistä löytyy tutkimustietoa mm. seuraavista lähteistä:
Aikakauslehtien liitto, katso kohdasta Tutkimustietoa aikakauslehdistä, osoitteessa
http://www.aikakauslehdet.fi/
Sanomalehtien liitto, katso Tietoa ja tilastoja, levikit osoitteessa http://www.sanomalehdet.fi/I
Ilmaislehdistä on tehty Suomen ilmaislehdet 2004 -tutkimus. Tutkimuksen loppuraportti valmistui helmikuussa 2005 ja se on julkaistu Sanomalehtien Liiton toimesta.
Lehdistä koottuja tietoja löytyy myös vaivatta Suomen lehdistö -lehden numerosta 6/2005
Vammalan kirjastosta löytyy muutama Teemu Selänteestä kertova kirja:
Selänne, Ilmari : Teemu. WSOY, 1993
Siukonen, Markku : The golden boy : Teemu! Gummerus, 1993
Lisää löytyy Tampereen alueen muista kirjastoista, katso PIKI-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Suomennetut teokset löydät Suomen kansallisbibliografiasta: http://finna.fi
Alkuperäisteokset ja niiden suomennokset löytyvät Pegasoksen sivulta:
http://www.kirjasto.sci.fi/johnstei.htm
Luettelo Steinbeckin kirjoista löytyy mm. National Steinbeck Center'n ja Center for Steinbeck Studies'n sivuilta:
http://www.steinbeck.org/BooksMovies.html
http://www.steinbeck.sjsu.edu/works/index.jsp
Makupalat –linkkikirjaston kokoamaa monipuolista listaa voi suositella, kun etsii turvallisia ja kiinnostavia nettipelejä lapsille ja varhaisnuorille:
http://www.makupalat.fi/lapsell1.htm
Pelastakaa Lapset ry:n tuore Tiukula-sivusto kannattaa myös katsastaa:
http://www.tiukula.fi/index.php
- em. sivulta löytyvä Hiiripiiri on Pela ry:n ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (Tieke) kehittämä opetusaineisto 6 - 12 –vuotiaille:
http://www.tieke.fi/projektit/hiiripiiri/
Sanomalehtien Liiton innostavassa Juniorijournalistissa edetään sanomalehtiharjoittelijasta Omien Sanomien toimittajaksi::
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/juniorijournalisti/
Tässä vielä pari linkkiä kiinnostaviin tausta-aineistoihin:
Jyrki J. Kasvi, Lasten...
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Aleksi Hihnavaara, Mosku, on haudattu Savukosken kirkko- maahan, portista lähtevän pääkäytävän varrelle. Haudalla on näkyvä muistomerkki. Tieto on saatu Aleksi Hihnavaaran sukulaiselta.
On kyllä olemassa Hanhiemon iloinen lipas, Hanhiemon runoja ja Hanhiemon satuaarre (vielä muitakin versioita löytyy).
Niistä missään ei kuitenkaan ole Jörö-Jukkaa tai Peukalonimijän tarinaa. Jörö-Jukka löytyy Aale Tynnin Kultaisista aapissaduista vuodelta 1959.
Sekä Jörö-Jukka että Peukalonimijän tarina ovat Hoffmannin teoksessa Jörö-Jukka, eli, Hupaisia tarinoita ja lystikkäitä kuvia.Kirjassa on myös runo Velli-Vilhon tarina, jossa syömätön lapsi lopulta "vaipui kuolemaan".
Runot ovat hyvinkin raakoja.
Olisitko mahdollisesti lukenut tätä Jörö-Jukkaa?
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/ Vasemmasta laidasta valitaan kohta asiasana ja kirjoitetaan hakuruutuun kansallispuvut. Esim. kirja Kansallispukuja Suomesta.
Linkkejä kansallispukuihin löytyy Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on myös linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty kansallispukuihin liittyvää aineistoa. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kävin pikaisesti läpi Edith Södergranin runokokoelmia, mutta en löytänyt runoa valkoisesta hevosesta. Ajattelin että voisit kuitenkin tutustua seuraaviin teoksiin:
Eeva-Liisa Mannerin hevosaiheiset runot on koottu teokseen Hevonen minun veljeni (Tammi 1988). Nopeasti katsoen runojen hevoset olivat kyllä enimmäkseen mustia.
Helvi Hämäläisen kokoelmassa Punainen surupuku (Wsoy 1958) on osasto Valkea hevonen, jonka ensimmäisessä runossa, Pilvenpyydystäjä, esiintyy valkea hevonen.
Ritva Haavikko on julkaissut teoksen Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (WSOY 2003).
Toivottavasti nämä auttavat sinua eteenpäin.
Välitän asiantuntija-kollegan vastauksen:
Lain 21§:n mukaan "Teos, joka on julkaistu, on lupa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen
yhteydessä... Tämä ei kuitenkaan koske
näytelmä- eikä elokuvateosta."
Eli kun kyse ei ole äänikirjana olevasta näytelmästä, niin saa esittää julkisesti koulussa vaikka kokonaan.
Tampereen kaupunginkirjastoon on juuri tullut tänä vuonna ilmestynyt, Suomen ratsastajainliiton julkaisema teos: Harju, Kari: Ratsastuskeskuksen suunnittelu- ja rakentamisopas. Siitä varmaan löytyy jonkin verran kuvia ja piirustuksiakin.
Ainakin Vesilahden kirjastossa on myös tänä vuonna ilmestynyt kirja: Miekkala, Soili: Hevostallin rakentamisen perusteet. Sen on julkaissut Työtehoseura.
Lisätietoa voi hakea kirjastojen tietokoneilla Aleksi- ja Arto artikkelitietokannoista. Aleksi antaa asiasanoilla tallit ja rakentaminen 6 viitettä.
Roomassa vaikutti Petronius Arbiter-niminen hoviherra, joka eli noin vuosina 26-66-jKr. Mikäli kirjailija Petronius on sama henkilö, on hänen romaaninsa Satyricon kirjoitettu siis joskus ennen vuotta 66 jKr. Satyricon ei ole säilynyt kokonaisena, mutta kaikki sen säilyneet osat on suomennettu vuonna 2003. Trimalkion pidot on osa tästä teoksesta. Se on sen verran itsenäinen kokonaisuus, että se on julkaistu myös erillisenä painoksena. Trimalkion pidot on suomennettu myös erillisenä vuonna 1945. Käännöksen teki Edwin Linkomies.
Satyricon mainitaan usein ensimmäisenä romaanina. Tämä on tietysti kiinni romaanin määritelmästä. Myös Cervantesin teos Don Quijote mainitaan ensimmäisenä romaanina. Katso esimerkiksi Harold Bloomin teosta Lukemisen...
Seuraavista Pohjanmaan rakennusperinnettä käsittelevistä kirjoista saattaisi löytyä tarvitsemasi tieto:
[1] Lång-Kivilinna, Gunilla: Kuistilla : rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Vaasa 1997.
[2] Mentula, Antti: Suuntaviivoja : Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla. Vaasa 2005.
[3] Härö, Elias & Kaila, Panu: Pohjalainen talo : rakentajan opas. Helsinki 1976.
[4] Leppo, Markus: Talonpoikaistalot. Porvoo 1973.
[5] Kolehmainen, Alfred & Laine, Veijo, A.: Suomalainen talonpoikaistalo. 1979.
[6] Heikkinen, Heinämies, Jaatinen, Kaila & Pietarila: Talo kautta aikojen. Osa 2: Kiinteän sisustuksen historia. Helsinki 1989.
Pohjalaistalon historiaa käsitellään myös mm. Etelä-Pohjalaisen osakunnan julkaisusarjassa Kyrönmaa....
Vanhoja Satakunnan Kansoja voi lukea mikrofilmeiltä Porin kaupunginkirjastossa. Satakunnan Kansa -artikkelitietokanta on osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Tietokanta sisältää artikkeleja vuosilta 1987-2004.
Keppihevonen on saksaksi Steckenpferd.
Olisiko kyseessä Robert Schumannin Ritter vom Steckenpferd, joka on 9. osa kokonaisuudesta Kinderszenen (opus 15).
Laulettua versiota ei näyttäisi löytyvän, mutta pianolla soitettuna se löytyy usealta äänitteeltä. Jos hakee kappaleen nimellä, Lahden kirjaston tietokannasta tulee esille vain yksi äänite (Würtz, Klára (piano): Klaviermusik für Kinder). Kinderszenen-sanalla haettaessa tulevat esille kokonaisteokset (joihin nro 9 sisältyy) sekä ne äänitteet, joissa on joku muu osa kokonaisuudesta kuin nro 9 (varsinkin nro 7 on suosittu).
Yleisissä kirjastoissa oleva kansallispukuja käsittelevä aineisto löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanalla kansallispuvut, esim. Lehikoinen Leena-Liisa, Mervi Kurula: Kansallispukuja Suomesta, video Suomalainen kansallispuku : kaiken kansan merkkivaate, Yleisradio, 1996, Paritasku ja punapaita : Pohjois-Suomen kansallispuvut, 1997. (Viitteitä Introsta tuli noin 50.)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm .
Linkkejä kansallispukuihin voit katsoa myös linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat....
Eva Hirn on syntynyt 10.10.1877 Viipurissa ja kuollut 9.10.1948 Helsingissä. Puoliso Taavi Hirn. Yo Viipurin suom. jatko-opistosta -96, matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden opintoja Hgin yliopistossa. Avust. lehdistöä ja radiota. Tuotanto julkaistu 1920-1930 luvuilla: lasten- ja nuortenkirjoja, näytelmiä ja pakinoita.
(Lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944)
Porin kaupunginkirjastossa on saatavissa hänen nuortenkirjojaan sekä pakinakokoelmat Lyö sinä, minä venytän ja Rakkaita lähimmäisiä. Häntä on haastateltu Kirjojen maailma -lehden numerossa 4/1930, voit kysyä lehteä kirjastosta.
Kustantajien kotisivuilta voi hakea tietoa kirjailijoista.
Tässä WSOY:n sivulla http://www.wsoy.fi tietoa Marilyn Kayesta.
Suomessa Marilyn Kaye tunnetaan lähinnä Replica-sarjasta, mutta hänen julkaisuluettelossaan on kaikkiaan huikeat 120 kirjaa. Ensimmäisen nuortenromaaninsa kirjoittamisen hän aloitti vuonna 1980. Aiheena oli teiniromantiikka, ja kirja julkaistiin vuonna 1982 salanimellä Shannon Blair.
Kirjailjalla on omat kotisivut osoitteessa http://www.marilynkaye.com
Kirjailijasta on kysytty useasti tässä palvelussa, saat lisätietoa vastauksista arkistosivulta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
