Jorma Laakso on julkaissut Millä ajat - sellainen olet teoksen lisäksi Autoja ikä kaikki (2003, joka kertoo minkälaisia autoilla eri ikäiset autoilijat ajavat.
Kari Kyrönsepän Täydellinen vaihtoauto kuvaa Kyrönsepän kokemuksia yli neljäänkymmeneen autoon ja samantyyppinen on Jussi Juurikkalan Elämäni autot.
Autoiluun liittyviä muistoja noin kuudenkymmenen ajokin osalta on Timo Kiisken Automuistoja Suomesta kirjassa (2004).
Muita mahdollisia:
- Kari Hotakainen: Klassikko, 1997
- Rauno Vääräniemi: Korvikeautojen koeajot, 2005
Elsa, joka tunnetaan meillä jo 1700-luvun lopulta, on alkuaan saksalainen lyhentymä Elisabetista. Suomessa Elsaa on lisäksi käytetty Elisan kutsumamuotona. Katolinen kirkko tuntee monta Elisabet nimistä autuutettua ja pyhimystä, joista meidän almanakkaamme nimen on tuonut 17.11. v.1231 nuorena kuollut ja myöhemmin pyhimykseksi julistettu Unkarin kuninkaan tytär Elisabet Thüringeniläinen. Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti alkusoinnun synnyttämä naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo oli "Tapion neiti", metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat (1983) ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) sekä Vilkuna, Kustaa : Etunimet (1990).
Tiedot Meimi-nimestä löytyvät Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta, jonka mukaan nimi on mahdollisesti suomalaistunut versio amerikkalaisesta Mamie-nimestä, joka taas on nimen Maria muunnos. Suomeen nimi on tullut mahdollisesti siirtolaisten mukana ja useimmat Meimit ovat syntyneet 1900-20 luvuilla ja nimi esiintyi erityisesti Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä. Lopuksi Lempiäisen kirjassa todetaan, että "mikäli Meimi käsitetään Mamiesta johdetuksi, sen nimipäiväksi sopii Marian päivä 2. heinäkuuta".
Venäläisten tappioista Suomen suunnalla talvi- ja jatkosodassa on olemassa erilaisia tietoja arvioijasta riippuen. Suomalaisten arvioiden mukaan talvisodassa menetti n. 200 000 neuvostosotilasta henkensä ja n. 600 000 haavoittui. Neuvostoliitto itse ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen n. 49 000 kaatunutta, mutta esim. vuosina 1949-1951 kerätty Puna-armeijan tappioluettelo sisältää n. 127 000 nimeä. Suurempiakin lukuja on esitetty.
Jatkosodassa karkean arvion mukaan Neuvostoliitto menetti Suomen suunnalla taisteluissa sotilaistaan n. 270 000 kaatuneina ja n. 550 000 haavoittuneina. Toisen suomalaislähteen mukaan kaatuneita puna-armeijan sotilaita olisi jatkosodassa n. 305 000.
Luvut on poimittu seuraavista lähteistä :
Suomi sodassa : talvi...
Flaamin kieli on oikeastaan hollannin kielen murre. Flaaminkielistä sanakirjaa ei ole löytynyt.
Hollanninkielisiä sanakirjoja löytyy kirjastoista. Hae aineistoluettelosta
http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hollanti sanakirjat.
Tietoa Suomen, Baltian ja Venäjän välisistä kulttuurieroista voi etsiä seuraavista teoksista:
Nieminen, Kari: Baltia : tiedon oikopolkuja (2003). Kirjan lopussa on hyödyllinen lähdeluettelo lisätiedon vahvistamiseksi.
Itämeren alue: yhteenottoja ja yhteistyötä: matka menneestä tulevaan suom. toim. Joonas Ahola, Lassi Heininen ja Tuija Kokko (2004).
Seppänen, Esa: Avaran sielun anarkia: voiko venäläisyyttä ymmärtää (2002). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi.
Nimeä Remu ei löydy yleisimmistä nimikirjoista, joista esimerkkeinä mainittakoon
-Lempiäinen: Suuri etunimikirja
-Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
-Nummelin: Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä
-Uusi suomalainen nimikirja.
Väestörekisterikeskuksen www-sivuston mukaan nimeä on alettu käyttää 1980-luvulla. Vuosina 1980-1999 Remu-nimen on saanut 12 poikaa, vuosina 2000-2005 se on annettu 27 pojalle. Vuonna 2006 nimi on annettu kahdelle pojalle.
Nimeen löytyy viittaus Heikki Paunosen teoksesta Stadilaisen nimipäiväkirja. Teoksessa on yhdistetty kutsumanimiä almanakassa esiintyviin etunimiin ja teoksen mukaan Remu-lempinimi liitetään Helsingissä Reijo- ja Reima-nimisiin poikiin. Reijon nimipäivä on 12.3, Reiman 5.11
Kirjastot tekevät lastenkirjastoyhteistyötä monessa kunnassa. Tällaisia vinkkejä sain kirjastoista.
Pohjanmaalla toteutettiin ”Kirja kantaa, tarina tukee”-projekti. Siinä toimivat yhdessä Alavieska, Kalajoki, Merikarvia, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki ja Sievi. Siitä löytyy lisätietoa tästä linkistä:
http://tiekko-info.origonet.net/kirjakantaa/page2.html
Kymenlaakson kuntien kirjastoissa on jo kuuden vuoden ajan ollut Rinki-toimintaa. Vuosittain toteutetaan ainakin yksi yhteinen hanke. Lisätietoa voit kysyä Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Joroisen, Rantasalmen, Juvan, Puumalan ja Sulkavan kirjastot tekevät myös lastenkirjastoyhteistyötä. On toteutettu esim. kakaralli-projekti, jossa mm. kirjavinkkari kiersi kuntien kouluja. Lisätietoja esim....
Haulla hoitotyö ja toivo löytyi esim. seuraavat viitteet Linda-tietokannasta ja Amk-kirjastojen tietokannoista:
Lehtimäki; Marja-Leena
Hoitotyöntekijöiden toivo ja sitä vahvistavat tekijät kuntouttavassa psykiatrisessa hoitotyössä
Opinnäyte: Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, 2005
Ryynänen, Eeva-Marja: Masentuneen potilaan toivo ja sitä tukeva hoito
Kuopio: Kuopion yliopisto, 2005
Kohonen, Marja: Toivoa vahvistavat hoitotyön auttamismenetelmät: metasynteesi kirjallisuudesta ja tutkimuksista
Kuopio, 2004
Koski, Soila: Infarktipotilaan toivon kokemus hoitotyössä
Vaasa: Vaasan amk., 2004
Kankare, Harri: Lähimmäisenrakkauden puolustus: uusvanha näkökulma hoitotyöhön
Hki: Tammi, 2004
Jaakkola, Virpi: ”Ilman niitä kukaan ei jaksa”: usko,...
Meillä kuten Saksassakin Milla on kehittynyt sekä Emiliasta että Ludmilasta, meillä lisäksi Camillasta. Nimipäiväänsä Milla viettää 19.5. ja almanakassa se on ollut vuodesta 1973. Lumia oli vuonna 2005 116 suomalaisen naisen ja yhden miehen nimi. Se oli suosittu jo 1920-30-luvuilla ja tunnetaan myös sukunimenä. Nimi lienee perua latinan valoa tarkoittavasta sanasta "lumen", mutta Suomessa se liittyy luontevasti myös lumi-sanaan. Selasin kaikki kirjastossa paikalla olevat nimikirjat mutta en löytänyt yhdestäkään Neonella nimeä. Neonilla nimestä kyllä olisi löytynyt kirjoista tietoa. Googlesta löytyi Neonella nimellä haettaessa seuraava linkki
http://www.kabalarians.com/female/neonella.htm
josta voit halutessasi katsella "epävirallisempaa"...
Valjakka nimi tunnetaan sukunimenä Etelä-Savossa, mm. Hirvensalmella (ainakin 1700-luvulta). Mikkelin pitäjässä (1730-luvulta). Mäntyharjulla (Sigfredh Waljacka 1695) ja Ristiinassa (And. Waljacka 1736). Kangasniemellä on kirjattu sotilaan nimi Walack 1735. Sulkavalla nimi on kiteytynyt kylännimeen Valjakkala. Samoilla seuduin (mm. Lemiltä) on tavattu sanat valjakka ’vaalea, hailakka, kalvakka’ ja valjakoitua ’haalistua, menettää värinsä’. Sukunimi olisikin voinut saada alkunsa henkilökohtaisesta, vaalealle ihmiselle annetusta lisänimestä. Vuonna 2000 Valjakka nimisiä henkilöitä oli 770.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
Pääkaupunkiseudun Helmet -kirjastoista voi lainata Harry Potter kirjoja c-kassetteina sekä cd-levyinä. Helmet -tietokannasta voi tarkista mitä on tarjolla kirjoittamalla nimekehakuuun harry potter ja sen jälkeen painaa "Hae" painiketta. Tämän jälkeen pitää napsauttaa "Rajaa / järjestä hakua" painiketta ja valita sen jälkeen aineistoksi joko kasetti tai tai cd-levy sekä kieleksi englanti ja tämän jälkeen painaa "lähetä" painiketta. Näytölle ilmestyy luettelo saatavilla olevista äänikirjoista joko c-kasetteina tai cd-levyinä riippuen siitä kumpi vaihtoehto valittiin. Helmet -tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Kirja kuuluu Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston kokoelmiin. Tämä tieto on löydettävissä Linda-tietokannan kautta. Linda-tietokantaa voi käyttää myös lähimmässä yleisessä kirjastossa
Dan Brownin Meteoriitti on tilauksessa Lukas-kirjastoissa.
Kirjaa ei näyttäisi kuitenkaan olevan tilauksessa kotikirjastoosi. Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon ja kysyä mahdollisuutta kirjan tilaukseen.
Voit hakea teoksen ja tehdä siihen Webin kautta varauksen, jos sinulla on henkilökohtainen salasana Internet-palvelua varten. Varauksen teko onnistuu, vaikka teos ei ole vielä lainattavissa.
Kirjan voi toki varata myös soittamalla kirjastoon tai tekemmällä varauksen asioidessasi muuten kirjastossasi.
Löysin kysymästänne aiheesta ainoastaan yhden kirjan tiedot mutta ko kirja on jo vuodelta 1992. Se on nimeltään Hevossalmi : Helsingin itäinen portti ja sen on kirjoittanut Kari Sautero. ISBN on 952-90-4303-1. Nämä tiedot sain Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jossa on tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Siellä ei ole vielä tietoa mistään toisesta Hevossalmea käsittelevästä kirjasta joten tiedustelemaanne kirjaa ei ole vielä "virallisesti olemassa".
Perustiedot Hans Christian Andersenista suomen kielellä löydät osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Christian_Andersen
Sivuston lopussa on linkkejä myös muille Andersen-sivuille, jotka ovat kuitenkin lähinnä englanninkielisiä.
Kirjastosta kannattaa kysyä seuraavia teoksia, joista löydät lisää tietoa H. C. Andersenista:
Koski, Mervi: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, kuka loi Lorinalätyn, 1998.
Ylimartimo, Sisko: Satujen elämää, elämän satuja : näkökulmia H. C. Andersenin elämään, tuotantoon ja perintöön, 2005.
Andersen, H. C.: Elämäni tositarina, 1995.
Hans Christian : Kertomus satukuninkaan nuoruusvuosista, 1979.
Toksvig, Signe: Satukuningas Andersen, 1939.
Historian suurmiehiä, 1972.
Roos, Vappu: Dantesta Dickensiin...
Elämäkertakirja, josta Mosku elokuva tehtiin on saatavissa kirjakaupoista. Kirjan tiedot:
Kännö, Sakari: Mosku, WSOY 2002. ISBN 951-0-27328-7
Toinen kaunokirjallisuuden luokassa oleva teos on myös
kirjakaupoissa:
Hihnavaara, Lauri: Luiron laulu, WSOY 2002. ISBN 951-0-27549-2
On olemassa myös Korhonen, Teppo: Moskun talo, Sodankylän Alaponkun pihapiiri ja sen kunnostus 1997-1998.Helsinki, Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 2001.
Lapin kirjastojen Aurora-tietokannasta http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2 löytyy useita artikkeliviitteitä asiasanalla
Mosku sekä viittaus mm. K. M. Walleniuksen romaaniin: Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä sekä neljä muuta tarinaa.
