Kovin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei taida olla. Esim. Tampereen yliopiston sivuilla sanotaan korvaavuusasiasta mm., että ” ammattikorkeakouluopinnoista voi yleensä saada korvaavuuksia vain valmiista tutkinnosta. Asiasta pitää aina keskustella tiedekunnan opintoasiain päällikön kanssa. Korvaamisesta vastaa ko. laitos ja siellä opintokokonaisuudesta vastaava opettaja.” (http://www.uta.fi/opiskelu/ukk/index.html#avoimen_opinnot)
Kannattaa siis ottaa yhteyttä opetusta antaviin laitoksiin. Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.info.uta.fi/index.php
ja Åbo Akademin täältä:
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/
Hannu Salama asuu Helsingissä. Tämä asuinpaikka ja teosluettelo löytyvät Wikipediasta, sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Salama
Hannu Salamasta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226 sekä Otavan sivulle, jossa esitellään kirjailija Salamaa: https://otava.fi/kirjailijat/hannu-salama/
Teoksessa Kuka kukin on 1994 kerrotaan Hannu Salaman olleen naimisissa Irma Jerkkolan kanssa vuodet 1963-1980. Hänellä on kaksi lasta: Markku (synt. 1964) ja Laura (synt. 1966).
Kaisa Häkkisen teoksen Nykysuomen etymologinen sanakirja mukaan elokuvan arkikielinen nimitys leffa on lainaa ruotsin slangijohdoksesta leffa, joka perustuu ilmaukseen levande bilder eli ”elävät kuvat”. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt 1910-luvulta lähtien.
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
leffa9 ark. elokuvat; elokuva, filmi. Käydä leffassa. Jännä leffa.
yks. nom. leffa
yks. gen. leffan
yks. part. leffaa
yks. ill. leffaan
mon. nom. leffat
mon. gen. leffojen, (leffain)
mon. part. leffoja
mon. ill. leffoihin
Kirjastoon kyllä otetaan kirjoja, joita kouluissa saatetaan käyttää musiikintunneilla, mutta kaikkia koulujen käyttämiä kirjoja yleisissä kirjastoissa ei ole. Enemmän meillä varmasti on kirjoja ja nuotteja, joita kouluissa ei käytetä, koska kirjaston tehtävänä on palvella muitakin kuin kouluja.
Koulujen musiikinoppikirjoissa on yleensä myös laulujen tai instrumenttikappaleiden nuotteja, vaikkei koko kirja olisikaan pelkästään nuottikokoelma. Tällaisia laulujen nuotteja sisältäviä koulujen musiikinkirjoja ovat mm. seuraavat oppikirjasarjat:
Lukion musiikki
Amadeus
Opus
Koulun musiikki
Lukion musiikin aika
Musica
Musiikin aika
Musiikin mestarit
Musikantti
Uusi lukion Musiikin aika
Viva la musica
Valikoima vaihtelee kirjastoittain. Eniten...
Teija on lyhentymä 'Dorotean' suomalaistuneesta muodosta 'Toroteija'.
'Dorotea' on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'Jumalan lahja'.
Pyhän Dorotean muistojuhlaa vietetään katolisessa kirkkokunnassa 6.2. Suomalaisessa almanakassa Teija on ollut tuona päivänä vuodesta 1973 lähtien.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1997.
Kirjat löytyvät kirjastosta.
Tässäpä visainen kysymys, johon emme ole löytäneet vastausta.
Lähetimme tiedustelun Vuokattiin - Snowpolikseen, josta ei ole vielä saatu vastausta. Voit itsekin ottaa yhteyttä sinne, yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.snowpolis.fi/
Sivuilla todetaan Snowpoliksen tutkimusalasta seuraavaa:
Talven teknologiat. Snowpoliksen talven teknologiat perustuvat pitkäaikaiseen kokemukseen urheiluvälineiden talvitestauksesta. Vuokatin Urheiluopisto ja Vuokatinrinteet sekä hiihtoputki ja lumilautatunneli ovat toimineet testausympäristönä jo useita vuosia. Haemme myös uusia ulottuvuuksia lumesta, jäästä ja kylmästä. Visiona on yhdistää lumiurheilu, jääurheilu ja ajoneuvotestaus kitkailmiöiden ympärille.
No Doubt on levyttänyt 7 albumia tai kokoelmaa:
No Doubt (1992)
Beacon Street (1995)
Tragic Kingdom (1995)
Return of Saturn (2000)
Rock Steady (2001)
The Singles 1992-2003 (2003)
Everythinh in Time, B-sides, Rarities, Remixes (2004)
http://www.nodoubt.com/music/
Sen lisäksi bändin kappaleita löytyy mm. näistä kokoelmista:
Beavis and Butt-Head do America (1996)
A Very Special Christmas 3 (1997)
The Rugrats Movie (1998)
Burning London: The Clash Tribute (1999)
Rock Against Bush, vol 2 (2004)
Lisää soundtrackejä:
http://www.nodoubt.com/music/soundtracks.asp
http://www.nodoubt.com/default.aspx
http://www.helmet.fi
Kirjat poistetaan luettelosta niiden tultua kovin huonokuntoisiksi tai jos ne ovat olleet kateissa pitkään. Ilmeisesti tämänkin teoksen osalta on käynyt näin. Teos on luettavissa ainakin Kansalliskirjaston lukusalissa. Voitte myös jättää teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastossa. Alla ovat tarkat tiedot teoksesta.
Kivioja, Yrjö, Krenatööri numero 88 / [toimittanut] Aune Kivioja. [Jalasjärvi] : [A. M. Kivioja] , 1992 (Vaasa : Vaasa oy. ISBN: 952-90-3888-7 (sid.)
Maitohampaat jäävät pieniksi leuan kasvaessa. Pysyvät hampaat ovat suurempia kuin maitohampaat ja ne ohjaavat leukaluun kasvua niin, että ylä- ja alahampaiden purenta kehittyy tehokkaaksi. Sama pätenee eläimiin.
http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta/vastaus.php?id=386&k=22
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=9701_2
Kouvolan kaupunginkirjastossa on seuraavat suomenkieliset teokset, jotka käsittelevät Kreikan taidetta:
Maailmantaiteen kirjasto: Kreikan ja Rooman taide, 1996
Strong, Donald E: Kreikan ja Rooman taide, 1967
Kjellberg, Ernst: Kreikan ja Rooman taide, 1961. Muutamia englanninkielisiä teoksia tästä aiheesta on myös hyllyssä.
Suomen kansallisbibliografian mukaan ensimmäinen Nuorten toivekirjaston kirja oli Lennart Vapaavuoren Salmikämpän pojat ja se ilmestyi vuonna 1951.
Vuonna 1985 ilmestyi sarja 265 osa; Lassi Koposen Pusun pojat pinteessä, joka näyttäisi tällä erää olevan sarjan viimeinen osa.
Tiedot sarjassa julkaistuista kirjoista eri painoksineen löytyy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, https://finna.fi.
Hae Fennicasta seuraavasti. Valitse hakutavaksi haku sarjan nimen mukaan ja kirjoita hakulauseeksi Nuorten toivekirjasto.
Koska Suomessa käytössä olevissa tietokoneissa ei ole kiinankielisiä näppäimistöjä, ei kysymykseen voi vastata suoraan.
Lähimmästä kirjastostasi voit kysyä esim. kirjaa: LI: Suomi-kiina suursanakirja. Tuossa kirjassa kysymäsi merkki on kirjoitettu kiinaksi.
Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan henkilön kykyä huolehtia itse omista asioistaan ja tehdä oikeustoimia. Vajaavaltaisilta henkilöiltä puuttuu oikeustoimikelpoisuus.
Laki holhoustoimesta määrittelee vajaavaltaiseksi alle 18-vuotiaan henkilön (alaikäinen) ja sellaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltainenkin voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Ks. tarkemmin Laki holhoustoimesta, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442
Oikeustoimikelpoisuuden merkityksestä sopimuksen pätevyydelle, ks. myös:
http://www.laki24.fi/sopi-sopimuksenpatemattomyys-oikeustoimikelpoisuus…
Sanat "karhu" ja "karhuta" ovat vanhoja ruotsalaisia käännöslainoja merkityksessä 'velkoja' ja 'velkoa, periä tav. maksua, saatavaa lainaa tms.' Vrt. ruotsi, jossa björn-sanalla on myös merkitys 'velkoja' ja björna-verbi tarkoittaa 'karhuta saataviaan'. Myös saksassa karhu yhdistetään velkoihin.
Sen pohjalta on suomen kieleen muodostunut leikillinen sana "verokarhu", kun puhutaan verottajasta.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 1: A-K.
Suomen kielen perussanakirja 1 : A-K.
Nykysuomen sanakirja 1.
Kesko sopi aikanaan tytäryhtiönsä Kauppiaitten Kustannus Oy kustannustoiminnan siirtämisestä Kynämies Oy:lle, joka on Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n tytäryhtiö. Pirkka tuli osaksi Kynämiestä 2001. 2000 Yhtyneet Kuvalehdet tuli Kynämiesten omistajiksi 70 % osuudella. 2002 omistajuus nousi 100%. Sittemmin yhtiön nimeksi on tullut Otavamedia, https://otavamedia.fi/tietoa-meista/otavamedian-historia/
Tästä pääset alkuun:
1. Hanki käsiisi tämä kirja, löytyy pääkaupunkiseudulta:
Károlyi, Ottó, Traditional African and oriental music / Ottó Károlyi. London : Penguin books , c1998.
Teos käsittelee yleisesti afrikkalaista ja orientaalia musiikkia ja soittimia. Sisältää myös lyhyitä nuottiesimerkkejä sekä runsaasti kuvia mm. soittimista.
2. Perinteisiä lyömäsoittimia käyttävän japanilaisen Kodo-ryhmän kotisivu. Tietoa Kodo-ryhmän historiasta, jäsenistä, kiertueista ja perinteisen japanilaisen rummun, taikon, soiton opiskelusta ja kursseista. Musiikkinäytteitä.
Aihe: Kodo lyömäsoittimet perinnemusiikki rummut taiko
Kieli: englanti, japani
Laji: kotisivu
Julkaisija: Kodo Cultural Foundation
Osoite: http://www.kodo.or.jp/
3. Lainaa vielä...
Tie Helsingistä Lahteen on rakennettu jo 1930-luvulla.
Ns. uuden tien rakentamispäätökset on tehty vuonna 1955. Tietä rakennettiin tämän jälkeen pätkissä. Viimeinen osa Mäntsälä-Lahti valmistui 1958. Kyseessä oli tien päällystystyöt, varsinainen tieosuus oli olemassa jo 1930-luvulta.
Vuonna 1968 tuli yleinen 110 km/h nopeusrajoitus kesäisin ja 90 km/ h syksyisin.
1.7.1972 nuorten kuljettajien 80 km/h nopeusrajoitus.
1.7.1972 muutoksia ajoneuvokohtaisissa nopeusrajoituksissa.
liikennemerkeillä osoitetut yleiset kattonopeudet pääteille alkaen 1.8.1973, selvennys tähän alla *
21.12.1973 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 21 päivän joulukuuta 1973 ja 30.6.1974 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi alhaisempaa nopeutta.
1.7.1974 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän kesäkuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta...
Turvavöiden historia Suomesta alkaa 1970-luvulta.
1.1.1971 turvavöiden asennuspakko henkilöautojen etuistuimille
1.7.1975 turvavöiden käyttöpakko henkilöauton etuistuimella matkustaville
1.11.1987 turvavyön käyttöpakko henkilöauton takaistuimella.
1.7.1994 turvavyön käyttöpakko voimaan taksien takaistuimilla
1.5.2006 turvavyödirektiivi. Turvavyön käyttövelvollisuus koskee kaikkia autoja. Erityisesti tarkennuksia lasten kuljettamiseen henkilö-, kuorma- ja pakettiautossa.
Linja-autoissa on käytettävä vöitä, jos ne on asennettu linja-autoon. Taksin kuljettajien on käytettävä turvavyötä, jos he ajavat koulukuljetuksia tai ajavat ilman matkustajia.
Tietoja liikenneturvallisuudesta Liikenneturvan sivuilta, www.liikenneturva.fi .
