Ensimmäinen Harry Potter -romaani (Harry Potter and the Philosopher's Stone)ilmestyi vuonna 1997. Suomennos eli Harry Potter ja viisasten kivi ilmestyi vuonna 1998.
Ensimmäinen elokuva Harry Potter and the Philosopher's Stone valmistui vuonna 2001.
Lähteet:
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat / toim. Anna-Riitta Hyvärinen & Tuija Mäki. 2011.
http://www.jkrowling.com/en_GB/#/works/the-books
http://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Potter_(film_series)
Ehkä Milnan nimipäivää voisi viettää vaikka 19. toukokuuta, joka on Emilian, Emman, Milan, Amalian, Emmin, Miljan, Milkan ja Millan nimipäivä. Almanakkaan päästäkseen nimen täytyy olla ollut noin tuhannella henkilöllä:
http://almanakka.helsinki.fi/faq.html
Muitakin vaihtoehtoja valita nimipäivä löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?i=557&s=2761
Etsitty runo on Mika Waltarin kirjasta Neljä päivänlaskua. Kolmannen päivänlaskun kolmannessa jaksossa minäkertojan koira, jota kalvaa alinomainen levottomuus kätkemiensä mehukkaiden luuaarteiden tähden, laulaa näitä säkeitä hiljaa itsekseen.
Osa kirjastoista muovittaa kirjansa itse täysin käsityönä. Esim. Porvoo tilaa kirjansa valmiiksi muovitettuina. Muovitus tapahtuu tietokonepohjaisella muovituskoneella. Kirja sijoitetaan lukulaitteen alle ja laite tulostaa oikean kokoisen muovin ja pyöräyttää sen kirjan ympärille. Kulmat ja viimeistelyt tehdään käsin. Pehmeäkantisia kirjoja muovitettaessa käytetään ns kovamuovia. Silloin prosessi on enemmän käsityötä, koska muovi on niin jäykkää, ettei kone voi pyörittää sitä kirjan ympärille.
Ristikkomerkki tai kielessä "risuaita" tai "ruutu" merkitsee "numeroa". Sitä käytetään englannin kielessä sanan "number" (numero) lyhenteenä, esim. #5 tarkoittaa numero 5 (Ks. Wikipedia). Sitä ei käytetä yleisesti suomen kielessä eikä sitä suositella käytettäväksi sanan "numero" tilalla.
Jukka Korpelan Nykyajan kielenoppaassa kerrotaan #-merkin käytöstä suomen kielessä. Ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#ristikko .
Siellä mainitaan mm. että, merkkiä on ruvennut taas esiintymään, esimerkiksi ”yhteiskunnan vihollinen #1”.
Olen kuunnellut Jujun Oodin YouTubesta, eikä ainakaan siinä versiossa ole varsinaista introa, vaan esitys alkaa lyhyellä mariachi-tyylisellä trumpettiriffillä, joka toistuu samanlaisena koko kappaleen ajan.
On toki mahdollista, että tämä lyhyt riffikin on lainattu jostain, mutta yhtä hyvin se voi olla Jujun eli Julius Sarisalmen tai hänen muusikoidensa tekemä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Verkossa toimii valtava määrä erikokoisia kauppoja, mutta tässä tapauksessa kysymyksestä puuttui ratkaiseva tieto, joka voisi auttaa eteenpäin. Täytyisi nimittäin tietää, onko kysyjän "dvd" elokuva, musiikkivideotallenne vai jotain ihan muuta. DVD on vain pakkausmuoto, mutta monet verkkokauppiaat ovat erikoistuneet johonkin erityiseen sisältöön näitä isoja verkkokauppoja paremmin. Jotkut elokuva-alan kaupat ovat erikoistuneet ns. indietuotantoihin, toiset taas myyvät vain ns. listaelokuvia. Sama koskee musiikkielokuvia, sillä oopperavideoita tarjoava kauppa ei välttämättä ole hyvä paikka etsiä jonkin raskaan rockin bändin konserttitaltiointia.
Olisi siis hyvä, jos kysyjä voisi palata tähän asiaan vähän tarkemmalla kysymyksellä.
Heikki...
Toni Edelmann on julkaissut 2CD:n boksin Armaan läheisyys - Nähe des Geliebtes, jolta tuo laulukin löytyy Edelmannin itsensä tulkitsemana ja siis saksan kielellä. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2137793?lang=fin
HelMet-kirjastokortin ja pin-koodin saaminen edellyttää aina henkilökohtaista käyntiä jossakin HelMet-kirjastossa ja kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä.
kirjastostamme löytyvästä Vanhan kirjallisuuden hintaoppaasta vuodelta 2010 ei näitä teoksia löydy. Hintaoppaasta löytyy kyllä Lutherin galatialaiskirjeiden selityksen toisen painoksen hinta, 13 euroa. Kyseinen painos on vuodelta 1957.
Vanhojen teosten hintaan vaikuttaa oleellisesti niiden kunto sekä harvinaisuus. Antikvariaatit ostavat mielellään hyväkuntoisia kirjoja, ja nimenomaan sellaisia teoksia, joilla on jälleenmyyntiarvoa.
Näidenkin teosten hintojen selvittämisessä kannattaa kääntyä antikvariaattien puoleeen. Jyväskylässä toimivat ainakin Päijänneantikvariaatti osoitteessa Kauppakatu 16 sekä antikvariaatti Lukuhetki osoitteessa Kauppakatu 17.
http://www.antikvariaatti.fi/
http://www.lukuhetki.fi/
Valitettavasti Koivukylän kirjastossa ei ole tällä hetkellä skanneria. Lähimmät kirjastot, joissa skannaaminen onnistuu, ovat Lumon kirjasto tai Tikkurilan kirjasto. Henkilökunnalta voit pyytää apua skannaamiseen.
Eilen, 27.8. kirjastojärjestelmässä oli noin kahden ja puolen tunnin mittainen toimintahäiriö kello 15.10-17.45 välisenä aikana. Muulloin järjestelmä on toiminut normaalisti.
Koska mitään viikon mittaisia katkoja ei HelMetissä siis ole ollut, voisiko kysymys olla esim. häiriöstä käyttämässäsi internet-yhteydessä?
Jos ongelma jatkuu, ottaisitko uudelleen yhteyttä HelMetin omalla palautelomakkeella http://www.lib.hel.fi/helmet-palaute/.
Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat.
Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
"Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien."
Sanatarkasti kysyjän esittämässä muodossa teksti löytyy Suomen lasten eläinsadut -kokoelmasta (Otava 2001, s. 18) sadusta Karhun ja suden synty...
Pitkän sulun syynä ovat laajat, montaa eri tahoa koskevat muutokset. Muutoksia ei tehdä vain Aaltokirjastojen järjestelmään, vaan syntyy uusi Keski-kirjastoverkko, johon tulevat mukaan Laukaa, Hankasalmi, Kepri- ja Aalto-kirjastot, eli 21 kunnan aineistot ja asiakastiedot.
Jotta tuleva tietokanta on ajan tasalla, on vanhat järjestelmät suljettava ja poimittava niiden tiedot, yhdistettävä ne, ajettava konversion läpi ja siirrettävä kokonaan uuteen kirjastojärjestelmään. Aikaa vievintä on todennäköisesti juuri neljän erillisen kokoelmatietokannan ja neljä erillisen asiakasrekisterin yhdistäminen.
Mukaan tulevat kirjastot käyttivät kahta erilaista ohjelmaa, mikä hidastaa yhdistämistyötä. Yhdistämisen yhteydessä myös tietokantaformaatti...
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja...
Hannu Raittila, Kaari Utrio, Kalle Isokallio, Markus Nummi, Roman Schatz, Jukka Hankamäki, Jari Ehrnrooth, Tommi Uschanov, Laura Kolbe, Kari Enqvist, Ilkka Niiniluoto, Esa Saarinen, Tuomas Nevanlinna, Jukka Relander, Anu Kantola, Sixten Korkman, Teija Tiilikainen, Helena Petäistö, Tuomas Enbuske, Timo Harakka, Unto Hämäläinen, Heikki Aittokoski
Nykyiset ja entiset poliitikot Jörn Donnerista ja Erkki Liikasesta Olli Rehniin ja Alexander Stubbiin.
Björn Wahlroos, Anne Brunila ja muita elinkeinoelämän edustajia löytyy Elinkeinoelämän valtuuskunnan sivuilta http://www.eva.fi/eva/hallitus/ ja http://www.eva.fi/eva/valtuuskunta/
Suomen maabrändivaltuuskunnan jäsenet
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=192906&contentla…...
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalta löytyy tällainen vastaus samaan kysymykseen:
"Nimen on valinnut yksityinen kaupallinen yritys. Sello liittyy väljästi lähistön kaupunkinimistöön: Rummunlyöjäkatu, Soittokunnanpuisto, Soittoniekanaukio. Nämä sotilassoittoon liittyvät nimet ovat muistoa 1700-luvulta, jolloin alueella majaili Viaporin linnoituksen rakentamiseen osallistunutta sotaväkeä.
Sello ei ole kuitenkaan sotilassoitin. Nimeksi olisi tietysti voitu valita jokin muukin soitin. Espoon kaupungin "Viikon nimi" -sivustoilla (41/2005) todetaan, että "kauppakeskuksen nimenantajat ovat asettaneet enemmän painoa brändi- ja markkinointiominaisuuksille kuin tarkalle aihepiirin rajoissa pysymiselle".
Sivustolla todetaan myös, että...
Ellibs-kokoelman kirja Älykäs johtaminen 7.0 - Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? on tällä hetkellä lainassa. Kirja on taas saatavilla 07.09.2013. Kun kirjan tiedoissa on rivi: "Laina-aika 1 päivä 14 päivää" on kirja lainattavissa. Ellibs-kokoelman kirjoja ei voi varata.
Ellibs esittely: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Ekirjapalvelut_esittelyssa(…
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on laaja kokoelma lehtiä. Lehtiä säilytetään vaihtelevan pituisia aikoja: esimerkiksi Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilta-Sanomat ja Iltalehti säilytetään pysyvästi (mikrofilmattuina n. kolme kuukautta ilmestymisestä). Useimpia lehtiä säilytetään lyhyempiä aikoja. Säilytysajat löytyvät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Lehtiä ei lainata, mutta ne ovat vapaasti käytettävissä kirjastossa.
Artikkeleja tietystä aiheesta voi etsiä Aleksi- ja Arto-lehtitietokantojen kautta. Aleksia voi käyttää Helsingin, Espoon ja Vantaan asiakastitokoneilla. Arto on vapaasti verkossa käytettävä tietokanta. Hakuja voi tehdä...
Euro otettiin Suomessa käyttöön tilivaluuttana 1. tammikuuta 1999 ja käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002.
Lähteet:
http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/index_fi.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euro
