Kyseessä voisi olla Tuula Lind -nimisen romaninaisen elämään pohjautuva kirja Käheä-ääninen tyttö (2009). Kirjan on kirjoittanut Riikka Tanner Tuula Lindin kertomusten, muistiinpanojen ja haastattelujen sekä julkisten asiakirjojen pohjalta. Kirja käsittelee romaneihin kohdistuvaa syrjintää. Kirjassa Karjalasta Suomeen muuttanut äiti saa irtolaissyytteen, minkä vuoksi hänen lapsensa Tuula otetaan huostaan ja sijoitetaan Mustalaislähetyksen lastenkotiin 1950-luvulla.
Fantasiakirjallisuuden maailmalle on tyypillistä jokin muuttuja, joka ei kuulu arkikokemuksemme piiriin. Teos voi sijoittua kokonaan kuvitteelliseen maailmaan tai vielä tapahtumattomaan aikaan - tai sitten omamme kaltaisessa maailmassa esiintyy ilmiöitä, jotka poikkeavat tieteen selittämästä maailmankuvasta. Maailma, jota fantasiakirjallisuus kuvaa, toimii siis omien, todellisuudesta poikkeavien lainalaisuuksiensa mukaan.
Joskus fantasiakirjan tapahtumat voivat sijoittua tuntemaamme maailmaan, mutta siinä esiintyy kuitenkin yliluonnollisuuksia, jotka edellyttävät luonnonlakien muuttamista ja ”toisen todellisuuden” läsnäoloa tällä tavoin. Fantasian tapahtumapaikkana voi olla myös oman maailmamme kanssa samanaikaisesti olemassa oleva...
Etsimäsi kappale on melko varmasti ruotsalaisen rap-muusikon Ken Ringin kappale Eld och djupa vatten. Kappale on levytetty v. 1999 ja julkaistu singlen lisäksi albumilla Vägen tillbaka. Kappaleessa on käytetty melodiaa ruotsalaisen muusikon Jojje Wadeniuksen kappaleesta Mitt lilla barn.
Kappaleen vide löytyy osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=I9uthZxZXBw
Kyseessä voisi olla kirja nimeltä Kauaksi kotoa - muutoksen sukupolvi kertoo (toim. Anja Salokannel ja Kaija Valkonen, Kirjapaja 2012). Siinä Pentti Niemisen ohella tarinansa kertovat parikymmentä muutakin suuriin ikäluokkiin kuuluvaa, elämänsä aikana suuria maantieteellisiä tai sosiaalisia muutoksia kokenutta suomalaista. Esittely kustantajan sivuilla: http://www.kirjapaja.fi/tuotteet/2240-kauaksi-kotoa.
Jauhopojasta johtajaksi -otsikolla löytyy Yleisradion Pentti Niemistä käsittelevä uutinen: http://www.nostot.com/browser/web/616092/MkFsUCAyQWx0IDJBa0cgMkFrMyAyQW….
Nieminen on kirjoittanut myös Johtamisen paineet -nimisen artikkelin kirjaan Kokemus johtaa! (Tampere University Press, 2012) sekä oman muistelmateoksensa Isäntärenkinä (...
Akateemisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan myytävänä tämä: Suomi-persia ja persia-suomi sanakirja / H. Vazvan (ISBN 9789529025770). Mutta vaikuttaa tosiaan siltä, että muut kirjat eivät ole tällä hetkellä ostettavissa:
Yksi mahdollisuus olisi etsiä kirjoja divarien kautta:
http://www.antikka.net/
Kohtaamispaikalla on 120mm aihioita kaikkiin heidän skannerikoneisiin.
Myllypuron kirjastossa voi käyttää tavallista skanneria sekä Epson Perfection V750 Pro -skanneria filmien, diojen ja valokuvien skannaamiseen. Lähempiä tietoja kannatta kysyä Myllypurosta, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Ajanvaraus koneille https://varaus.lib.hel.fi
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti sitä kautta löytyy vastaus.
Kysymäsi Markku Ojasen kirja on ilmestynyt vuonna 2011, joten sitä ei löydy aiemmin mainitsemistani kirjallisuusarvosteluja-julkaisuista. Myöskään Parnasso-lehdessä ei ole kirjasta arviota.
Pieni esittely löytyy vaikkapa Helmetin sivuilta:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522471451&q…
Aloittelevalle opiskelijalle sopivat etenkin helppolukuiset kirjat, joissa on käytetty yksinkertaista kieltä. Myös vieraskieliseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen kannattaa tutustua. Yleensä kieli on sitä yksinkertaisempaa, mitä nuoremmille lukijoille kirja on suunnattu. Vasta-alkaja voi lukea ensin vaikka satuja ja edetä vähitellen nuortenkirjallisuuteen.
Yläasteikäiselle opiskelijalle soveltuvat esimerkiksi Enid Blytonin Viisikko-kirjat tai Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes –seikkailut. Molempia on käännetty myös ruotsiksi. Ruotsalaisista nuortenkirjailijoista esimerkiksi Lena Lilleste on kirjoittanut nuorille suunnattuja salapoliisikertomuksia.
Helppolukuisten kirjojen puolelta löytyy esimerkiksi Patricia Highsmithin, Graham Greenen...
Marjutin päivä 15.8. on tullut almanakkaan vuonna 1964. Alkuaan kyseessä on Marja-nimen hellittelymuoto samoin kuin ovat mm. Marju ja Marjukka. Marjut oli suosiossa etenkin 50-70-luvuilla, 2000-luvun alussa nimen on saanut vuosittain keskimäärin parikymmentä lasta.
(Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007.)
Kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei löytynyt esitystä vuoden 1913 tapahtumista. Katsoin Helsingin Sanomien verkkoarkiston. Toinen tietokanta jossa aiheesta olisi voinut olla on jo lopettu Facta-tietosanakirjan verkkoversio.
Kattavin luettelo tapahtumista verkossa näyttää olevan Wikipedian artikkeli 1913, vaikka siinä on muidenkin maiden tapahtumia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1913
Vuonna 1913 ei näytä Suomessa kovin paljon merkittävää tapahtuneen, kun katsoo aikajanoja:
Suomalaisuuden Liitto Suomen historiaa
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27
Suomen historian aikajana
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historian_aikajana
Kirjallisissa lähteissä näyttää olevan tyytyminen Suomen historian yleisteoksiin, tässä muutama...
Kielitoimiston sanakirja - uudissanoja määrittää häröilyn:
"Omaa johdostyyppiään edustaa slangisanaksi luokiteltu adjektiivi härö ’outo, omituinen’. Se on todennäköisesti ns. takaperoisjohdos verbistä häröillä, joka kuvaa muun muassa sekapäistä, järjetöntä käyttäytymistä."
Lähde: Roheaa räimettä. Kielitoimiston sanakirjan uudissanoja
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/?s=4565
Häröillä (kuljeskella tai sekoilla yms.).
Lähde: Kielikello 3/2008 Viherpesu, pelittää ja fajita – uudistunut Kielitoimiston sanakirja
Härö: Vähäkyrössä on talo nimeltään Härö, Merijärvellä Härölä. Näistä on lähtöisin Härön sukua, laajemmallakin Häröjä elää. Nimen alkuperä on selvittämättä. Mahdollista on yhdistää nimi johonkin skandinaaviseen...
Lippakirja määritellään minitaskukirjaksi (8 x 12 cm), jonka teksti on painettu horisontaalisesti hyvin ohuelle paperille.
Lähde: Kirja-alan yhteinen tuotetietoformaatti: Suomalainen ONIX-sovellus 3.0.1
Video lippakirjasta löytyy sivulta http://www.dwarsligger.com
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu muutama lippakirja: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slippakirja__Orightresult__U…
Svinhufvudin kertomukset Siperiasta (toimittanut Erkki Räikkönen) on ilmestynyt vuonna 1928. Tätä painosta on ollut yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, mutta valitettavasti kirja on jäänyt asiakkaalta palauttamatta. Kirjasta on ilmestynyt vuonna 2007 näköispainos, mutta sen ainoa kappale on jouduttu poistamaan. Kirja ei ole myöskään myytävänä, joten emme voi uusiakaan kappaleita hankkia.
Pääkaupunkiseudulta kirja on lainattavissa ainakin Museoviraston, SKS:n ja Kaisa-talon kirjastoista:
https://finna.fi
Nyt vaikuttaa siltä, että Elektraa ei ole suomennettu kuin oopperan librettona: Elektra : Tragödie in einem Aufzug = Yksinäytöksinen murhenäytelmä ; Suomennos Leena Vallisaari.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1531255?lang=fin
Suomennosta ei löydy myöskään Kansalliskirjastosta, sen sijaan ruotsiksi, englanniksi ja muilla kielillä. Elektrasta on erilaisia versioita, mm. Danilo Kis ja Richard Strauss ovat tehneet omat versionsa.
Elektrasta on myös tutkimuksia:
Elektra : tutkimus veren historiasta : Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Senecan tragedioiden pohjalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1854094?lang=fin
Valitettavasti Vuosaaren kirjastossa ei ole mahdollista tulostaa A3-kokoa, mutta Myllypuron mediakirjastossa on mahdollista tulostaa myös PDF-väritulosteita A3-koossa hintaan 0,40 € / sivu.
Myllypuron mediakirjasto, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Lisäksi ainakin Lumon kirjastossa Vantaalla ja Entressen kirjastossa Espoossa on mahdollista tulostaa A3-kokoa.
Vuosina 1971-2002 ilmestyi Kirjallisuusarvosteluja-niminen julkaisu. Eri osissa arvioitiin erikseen kauno-, tieto ja lastenkirjallisuutta. Julkaisua voi lukea muutamissa Helmet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjallisuusarvosteluja__Ff…
Vuosina 1908-1988 ilmestyi julkaisu nimeltä Arvosteleva kirjaluettelo (koko nimeltään Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta). Siihen on koottu lyhyitä kirja-arvosteluja. Helmet-kirjastoista julkaisu löytyy Pasilan kirjavarastosta (vuodet 1916-1988) ja Tikkurilan kirjastosta (vuodet 1916-1939 ja 1956-1988). Vuosien 1960-1988 arviot löytyvät digitoituina myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta:
http://www.kirjasampo.fi/
Vuoden 2002 jälkeen julkaistujen...
Kyseessä on ilmeisesti laulu nimeltä "Siniseen" eli Miian laulu, joka esitettiin Salatut elämät -televisiosarjassa tammikuussa 2002. Laulun säveltäjäksi mainitaan Vesa Mäkinen ja sanoittajaksi Satu Rasila. Verkkokeskustelujen perusteella tiedot on saatu ohjelman tuon aikaisilta kotisivulta.
Laulua ei valitettavasti ole julkaistu nuottina. Sanat ja kuunneltava versio löytyvät osoitteesta www.youtube.com/watch?v=PbIKY-ez3BM
Neuvostoliiton valtiohymnin suomenkieliset sanat ovat runoilija, kirjailija ja suomentaja Elvi Sinervon käsialaa.
https://finna.fi
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5591/
