Sanottiinko peräpohjalaismurteissa - esimerkiksi Rovaniemellä - ennen tv:n yhtenäistävää vaikutusta "alkaa tehdä", "alkaa tekemään" vai ehkä "ruveta tekemään"?
Vastaus
Peräpohjalaismurteet on laaja käsite mutta uskaltaudumme vastaamaan seuraavaa:
- d-kirjainta ei ole käytetty
- alkaa tekemään, ei: tehdä. Siis sanotaan: alkaa tekemään (h:n kanssa)
- myös muoto: tehä; alkaa tehä. Tehe sie!
Puolesta
Lapponica-tietopalvelu
www.lapponica.net
Kommentit
Kysymyksessä mainittiin Rovaniemi. Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon numerossa 2/1984 on kartta, jossa Rovaniemen pitäjän osoitetaan kuuluvan alkaa-verbin käytössä sekä tekemään- että tehdä-alueeseen. Kartassa alue näyttää käsittävän sekä nykyisen yhdistetyn kaupungin että Ranuan kunnan.
Kysymyksessä tiedusteltiin myös ruveta-verbin käyttöä alkamisen merkityksessä. Sitä ei käsitellä Kielikellon alkaa-artikkelissa - eikä kirjaston vastauksessa!
7.2.2014 käsitelty kysymys liittyy ajankohtaiseen, 5.2.2014 ryöpsähtäneeseen laajaan keskusteluun alkaa-sanaan liittyvän toisen teonsanan (verbin) muodosta ja samaa merkitsevän ruveta-sanan yleisyyttä.
Kummassakaan verbissä (alkaa, ruveta) ei missään muodossa ole d:tä, eikä "tehä, tehe" tai h:n lisääminen liity millään tavalla pohdintaan alkaa-verbin rektiosta tai synonyymeistä.
Kielitoimiston tiedotuslehdessä 1/2014 kerrotaan, että juuri Peräpohjolan murteissa on muodon "alkaa tekemään" (alkaa + maan-infinitiivi eli 3. infinitiivi) asema ollut kaikkein vahvin. "Alkaa tehdä" (a-infinitiivi, 1. infinitiivi) ja "ruveta"-rakenne eivät ole olleet siellä niin yleisiä kuin muilla murrealueilla. Nykypuhekielessä maan-infinitiivi on levinnyt kaikkialle Suomeen.
Kysymys koski murteen historiaa, paikallista kielenkäyttöä ennen tv:n tuloa puoli vuosisataa sitten.
Kommentoi vastausta