murteet

125 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minua kiinnostaa sanan juippi etymologia. Ranskan juif tarkoittaa juutalaista. Voisiko näillä olla yhteyttä? 72 27.8.2021 "Juipin" merkitystä on pohdittu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sanan-juippi-etymologia. Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja heidän asiantuntijansa Klaas Ruppel vastasi kysymykseesi näin: Sana juippi on murteissa melko yleinen, ja Suomen murteiden sanakirjassa annetaan merkitykseksi ’epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä t. keskenkasvuisesta pojasta: lurjus, hunsvotti, sälli’. Sanakirja tuntee myös verbin juiputtaa ’huiputtaa’, tosin vain Karstulasta. Verbi taitaa olla satunnainen johdos sanasta juippi. https://kaino.kotus.fi/sms Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY,...
Alastalon salin sanakirja? 100 25.7.2021 Näyttäisi siltä, ettei Kustavin seudulla puhutusta murteesta ole olemassa kokonaista sanakirjaa, vain joitakin suppeita kirjoituksia, vaikka monista muista murteista on laadittu sanakirjoja. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa https://kaino.kotus.fi/sms/ on kuitenkin erinomainen lähde erilaisten murresanojen merkitysten tutkimisessa. Tosin valitettavasti teos ei ole vielä kokonaisuudessaan ilmestynyt, vaan siitä löytyy vasta sanoja M-kirjaimen kohdalle. Nykysuomen sanakirjasta voi löytyä jonkin verran murresanojen selityksiä, mutta kovin kattavaa täydellistä murresanakirjaa ei valitettavasti ole. Erilaisissa sananparsikirjoissa saattaisi olla sanontoja, joita ehkä Alastalon salissa -teoksessa käytetään. Luulen, ettei sanakirjaa oikein...
Mistä tulee sanonta ”olla rääpyä”? 51 19.7.2021 Oulun murteessa sana rääpy tarkoittaa tilaisuutta, mahdollisuutta, varaa. Oulun murteessa on paljon vaikutteita ruotsin kielestä. En löytänyt suoraa etymologista vastinetta rääpy-sanalle, mutta se voisi olla samaa perua kuin rääsy (ruots. träsu, trasa), rääpäle tai rääpys (muikku).
Harrastan kieliä, mutta suomen murteet eivät ole ihan hallussa. On tiedossa että nykyiselle Pirkanmaalle tuli joskus rautakaudella aika paljonkin germaanista… 55 13.7.2021 Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri. Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/ Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m… Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä hänen teoksessa...
Mitä tarkoittaa sana lienne? Onko sillä jotain tekemistä pilven kanssa? 96 23.4.2021 Lienne voi tarkoittaa ohutta, tasaista pilviverhoa, (ohutta) pitkänomaista pilvimuodostumaa. Suomen murteiden sanakirja mukaan lienne-sanaa käytetään myös silmän mykiön samentumasta. Esimerkkejä sanan käytöstä ja sanan levinneisyttä murteissa voit tarkastella alla olevasta linkistä. Nykysuomen sanakirja 2. (WSOY, 1980) https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lienne:1&sms_id=SMS_1de403d4… https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main  
Mitä murretta savonlinnassa puhutaan? Ei se ainakaan kuulosta yhtään savon murteelta, vaikka etelä-savossa sijaitseekin 158 19.3.2021 Savonlinnan seudun murre kuuluu savolaismurteisiin ja tarkemmin ryhmään Savonlinnan seudun välimurteet. Itä-Suomen yliopiston sivuilla kerrotaan,että alueen murteista Enonkosken murre muistuttaa Pohjois-Savon murteita, kun taas Punkaharjun eteläosissa on jo kaakkoismurteiden sävyä: http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savonlin.html Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy Suomen murrekartta: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet  
Mitä tarkoittaa sanonta "toin perrään"? 182 17.3.2021 Toin perrään, toen perrään tai toeperrää ovat murreilmaisuja, joiden merkitys on "toden totta", "todellakin". Toeperrää-muodossa sen selitys  löytyy Kaisu Lahikaisen kirjasta  Silviisii: eteläkarjalaisen murteen sanakirja. Sanonta vähän eri muodoissaan on tuttu ainakin myös savon ja kaakkoismurteissa.
Käytetäänkö jossain murteessa sanasta "kuva" partitiivimuotoa "kuveja" tai "kynä" - "kynejä"? 64 15.3.2021 Tietoa Suomen murteista löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet Suomen murteiden sanakirja löytyy myös verkosta, https://kaino.kotus.fi/sms/ Siitä sanan kuva kohdasta todellakin löytyy muoto kuveja, esimerkkilauseessa tääl on (valo)kuvèja.  Lause on tallennettu Hinnerjoella, Satakunnassa, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuva&sms_id=SMS_64844af21ed1… ja myös kynä sanasta löytyy muoto kynejä, Kynejään kahteli Kainuun Ristijärvellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kyn%C3%A4&sms_id=SMS_3db3ed4…. Sanakirjassa on myös pitäjäkartta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=areamap, sieltä voi tutkia, missä pitäjät sijaitsevat. Kotuksen sivuilta löytyy palsta...
Onko "nullit" murresana? Mitä tarkoittaa? 134 18.1.2021 Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja) Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa. Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia.  https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Kysymys olisi ilmaisusta "kevemmällä" tarkoittaen keväämmällä olevaa tai tapahtuvaa. Onko ilmaisu kovinkin yleinen? 62 18.1.2021 "Kevemmällä" ei vaikuta olevan kovinkaan laajasti käytössä, mihin viittaa jo se, että Google-haku sanalla tuottaa ainoastaan 111 tulosta, ja näistäkin osassa sanaa käytetään "kevyen" sijamuotona. Ilmaisua ei löydy myöskään tutkimistani murresanakirjoista. Kenties lähimmäs osuu Etelä-Savossa, Uukuniemellä ja Kiteellä jossakin määrin esiintyvä "keveellä". Tässä komparatiivi taipuisi kuitenkin ennemmin "keveemmällä". Lähde: Suomen murteiden sanakirja. 6. osa, kala-keynätä. 1999. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.       
Miksi monien paikkojen nimessä on sana "niittu", sanan niitty sijasta? 392 21.12.2020 Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa.
Sain käsiini Marjatta Kaasilan runoteoksen Sievä on pienen uni. Yksi kirjan murrerunoista menee näin: Siinä sie olet lapsenlapsi palakheni palie ootettu… 47 21.12.2020 Murreilmaisu "palakheni palie" tarkoittaa tässä yhteydessä lastenlasta, tyttären tytärtä.
Onko mitään lingvististä termiä sille, kun joskus murteellisessa (Pohjois-Englanti) tai lauletussa englanninkielessä esim. sana "trees" tulee lausutuksi… 103 2.11.2020 Emme löytäneet termiä tälle englannin kielen murreilmiölle. Helsingin yliopiston Nykykielten laitos on julkaissut teoksen nimeltä Englannin aika: elävän kielen kartoitusta (Nevalainen, Terttu; Rissanen, Matti; Taavitsainen, Irma, 2015), joka käsittelee mm. englannin kielen murteita (s. 130-149). Julkaisussa käsitellään monia englannin murteille tyypillisiä ns. dignostisia piirteitä.  Artikkeli on luettavissa verkossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153953    
Tyrväällä käytetään sanaa klinissä. Onko tuttu ja mitä tarkoittaa. En löytänyt googlesta 88 19.10.2020 Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…   
Volter Kilpi käyttää kirjassaan Alastalon salissa sanaa "siltakarkku". Mitähän tuo sana tarkoittaa? Arkkusillan tiedän, mutta sana ei siis ole "arkku" vaan … 157 19.10.2020 Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Mitä on Houtere? Se on Haminan saaristossa olevaa levää, mutta mitä levää? Itse veikkaisin rakkolevää, mutta en ole varma ja Kotuksessakin oli vain… 127 17.8.2020 Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
Mikä on kaplakka-sanan alkuperä? Uutistoimittajien viimeisin muotisana ilmeisesti. Onko se alkujaan suomalainen vai ulkolainen sana? 277 7.7.2020 Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin  Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa.
Mitä tarkoittaa kurillaan, muistan kuulleeni sanan muinoin Pohjois-Karjalassa? 138 24.6.2020 Adverbi kurillaan tarkoittaa 'pilan päin, leikillään, piloillaan, pahuuttaan, piruuttaan'. Omistusliite sanassa voi vaihtua (kurillani, kurillasi, jne.). https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kurillaan Kurillaan-sanaa on käytetty ja käytetään eri puolilla Suomea. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit avata sanan kohdalta kartan, josta näet sanan esiintyvyyden. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kurillaan&sms_id=SMS_778ad050c325c46e06a32789bd5a93a6 http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main  
Mikä on halsti? (Minulle se on viilto tai haava.) 190 18.6.2020 Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.  Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille menneestä tai hatarasta...
Mistä juontuu sanonta "olla henkitoreissaan" 465 5.6.2020 Kielitoimiston sanakirjan mukaan "henkitoreissaan" tarkoittaa "kuolemaisillaan, kuoleman kielissä, henkihieverissä".  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/henkitoreissa  Mutta mistä sanonta "olla henkitoreissaan" juontuu? Suomen murteiden sanakirjasta löytyy Alatornion murteesta sana henkitori, joka tarkoittaa hengitysteitä, keuhkoputkia ("henkitorvea"?). http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henkitori&sms_id=SMS_8ee0b3e9443e837721054acc6f0573ec  Teoksessa Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, 1968, (s. 156) *tore : henkitoreissaan viittaisi verbiin torata, alk. 'taistella' ("olotilan nimi" luvussa Yksinkertaisia verbikantaisia nomininjohtimia). Kotimaisten kielten keskus olettaa, että yhdyssanan henkitoreissaan...