murteet

Tilaa aihepiirin murteet RSS-syöte
179 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Vanhempi sukulaiseni kutsuu hevostani Mantaksi. Onko tämä toinen ilmaus tammalle? 69 Minäkään en löytänyt tästä kirjallisuutta.Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta. Linkki yhteystietoihin.
Mitä tarkoittaa tai mikä on hännikkä? On sanottu, että tarkoittaisi merilokkia mutta onko siinä perää? Sukunimet Hännikkä, Hänninen, Hännikäinen lienevät… 56 Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) sana hänni tarkoittaisi merilokkia (Kymi, Virolahti). Sillä on ollut myös muita merkityksiä paikkakunnasta riippuen, kuten lapsenpiika tai hoitaja (Luumäki). Meijän on kesäks saatava lapsenhänni. Sana on voinut tarkoittaa myös hännystelijää. On se koko hänni. Lapselle, joka on seurannut koko ajan isompaansa, on voitu sanoa: Niihä sie olet ku hänni ku kulet ain miun peräs mihi mie vaa mänen (Lavansaari).Hännikkeinen on tarkoittanut ohranjyvää, jossa on vihne kiinni (Kankaanpää). Hännikkä-sanaa on käytetty esim. seuraavasti: Tytöh hännikkä. Suveh hännikkä (Heinävesi). Sudesta on voitu sanoa: hännikkä, sitä nimeä mie vähän kammon (Kainulasjärvi).Sukunimet-teos (Pirjo...
Kansakoulussa luimme tarinaa, jossa eri alueilta Suomesta olevat ihmiset putosivat kirkon katolta ollessaan siellä töissä. Heidän käytöksensä' kuvasi ao… 102 Kyseessä on vanha kasku Suomen eri heimojen luonteenominaisuuksista, josta on olemassa hieman toisistaan poikkeavia variantteja. Useimmissa pudotaan tarkemmin määrittelemättömältä katonharjalta, toisissa tapahtumapaikka täsmennetään nimenomaisesti kirkon katoksi. Osassa tarinoita ovat mukana karjalainen, savolainen ja pohjalainen, useimmissa myös hämäläinen. Tarinan eri versioissa myös putoajien sanomisissa on pieniä eroja. Kaikkein tavallisin versio lienee se, joka on kirjattu esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistoon perustuvaan Matti Kuusen kirjaan Kansanhuumorin mitä missä milloinkin:"Katonharjalla oli neljä miestä töissä: karjalainen, savolainen, hämäläinen ja pohjalainen. Köysi petti, ja miehet lähtivät putoamaan. Karjalainen huusi...
Moro, Pohjanmaalla olen kuullut harvakseltaan sanayhdistelmän "Läsipää kahvit" "Juoraas oikee läsipää kahvit" Läsipäälle löytyy joltisenkin kaltaisia… 207 Olen selannut erilaisia Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirjoja ja sanastoja, mutta tuossa läsipää-muodossa kahvin yhteydessä en ole sitä mistään kirjasta löytänyt. Hevoseen liittyviä mainintoja kyllä oli. Johannyttoki Lapuan murteella -kirjassa mainittiin pläsipääkahvit, jotka tarkoittivat teoksen mukaan vahvoja kahveja. Kollegat tiesivät kertoa, että tätä sanontaa on käytetty myös Nurmossa/Seinäjoella sekä Isossakyrössä. Heidän mukaansa tarkoittaa oikein hyviä kahveja, jotka tulevat tarpeeseen ja kruunaavat tilanteen. Lapualta kotoisin oleva kollega sanoi, että kyllä siellä käytetään myös muotoa läsipääkahvit, kuulemma p on siinä hiljainen :) Isokyröläinen kollega muisteli, että sanontaa on käytetty hänen lapsuudessaan 60-luvulla ihan...
"Mitä kävi", ''ei pysty tehdä" ja ''keli'' 150 Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina...
Olen juuri aloittanut neulomaan kirjasta Mary Oljen kauneimmat käsityöt sukkia, ja ohjeessa viitataan ilmeisesti sukan kuvioon sanalla pilpuslehto. En löytänyt… 209 Pilpuslehtonen on neulotun kuvion nimi. Kuvio tunnetaan monella nimellä, ja se on joko melkein tai täysin samanlainen kuin tunnettu norjalainen kuvio selburose. Sanan kirjaimellinen merkitys jää hieman arvailun varaan, mutta luultavasti kyseessä on pilpus -> pilpunen -> pilppu, joka on ilmeisesti murteellinen nimitys pinnalle tai välipuulle. Kuviomallissahan on ruusuke, joka on ikään kuin jaettu pienillä välipuilla osiin. Lehtonen puolestaan tarkoittaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan esimerkiksi lehdykkää. Pilpuslehtonen olisi siis pienillä välipuilla jaettu lehdykkä, miltä kuvio tosiaan jonkin verran näyttääkin.
Kysyisin että mitä tarkoittaa tynkiluuta siivouksen yhteydessä, onko kyseessä murresana? Tai onko luudassa ollut jotain erikoista tuntomerkkiä? 118 Tynkiluutaa eli tynkäluutaa käytettiin samankaltaiseen siivoukseen kuin juuriharjaa, siis töihin, missä tarvittiin kovaa harjaa. Ks. sanan esiintyminen vanhoissa lehdissä.Tynkäluuta lienee ollut tyngäksi eli kovaksi kulunut tavallinen luuta, ks. Emäntälehti 1.10.1932.
Mitä murretta ovat sanat "vissiin" ja "iltasella"? 582 Iltasella on yleinen Karjalassa, Savossa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suomen murteiden sanakirja ei vielä yllä vissiin-sanaan asti, joten sen yleisyyttä jossain murteessa täytyisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta.LähteetSuomen murteiden sanakirja: Iltasella: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c21830df2c252ca7d48…Iltasella levikkialue (kartta): https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=174733 
Mitä sana "römmi" tarkoittaa? 384 Kielikellon eli Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman kielilehden mukaan sana rommi, tai harvinaisemmissa tapauksissa römmi, tarkoittaa mätiä. Kyseessä on mäti-sanan kansanomainen nimitys. Sanan taustasta kertova artikkeli löytyy täältä: Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä? - Kielikello
Mitä sanoja 1920-luvun Stadin slangissa käytettiin pojasta tai miehestä? Olivatko noina aikoina käytössä esim. sellaiset sanat kuin sälli, heppu, hessu, kaveri… 810 Kyseisellä vuosikymmenellä poika-sanasta käytettiin Stadin slangissa ainakin seuraavia sanoja: bisse, bösse, fode, giba, gigis (keikarimainen poika), gitti (pienikokoinen poika), glodari, gorilla (isokokoinen poika), grabbe, greebo, grobiaani, haiven, hampuusi (katupoika), heibeli, heppu, heppuli, hessu, iikka, jali, jallu, jannu, jaska, jehu, jolkki (pojannulkki), jorogigis, jorokundijoulutsupari, juippi (tyhmä poika), julli (pienikokoinen poika), junnu, jykke/jynde/jyskä (roistomainen poika), jynny, jästi, jätkä, jösse, kaiffari, kaippari, kamraatti, karju, kaveri, kille, kloddi, kloppi, klunssi, knärri, knäyssi, knöösi, koippari, kolli, koltiainen, kundi, körmy, mamis/mammanpoika (kokematon poika), napero (pieni poika), nöössi,...
Laulussa 'Kaksipa poikaa Kurikasta' lauletaan siitä kuinka pojilla on punaiset resorit ja hopeiset pislaipiiput. Mikä on pislaipiippu? 1185 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämä Suomen murteiden sanakirja ei ole vielä edennyt p-kirjaimeen asti, joten lähdin selvittämään sanan merkitystä vuonna 2020 ilmestyneestä murresanakirjasta Kropsua eväsnä: Wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä (toim. Osmo Rinta-Tassi). Sen mukaan sanojen pislaaki ja pislai merkitys on "hela, lyöte hevosen valjaissa tai piipussa". Sana tulee ruotsin sanasta beslag, joka tarkoittaa mm. helaa ja raudoitusta.Pislaipiippu puolestaan on pidempi johdos sanasta pislai. Sen merkitys on paikallista murretta taitavan kollegani mukaan metallikoristeinen/-vahvisteinen piippu. Tulkintaa tukee Wikisanakirjan määritelmä "metallisella vanteella eli pislailla vahvistettu tai koristeltu tupakkapiippu" (https://fi....
Onko makkaralenkillä myös lenkku-nimitys? Olen lenkku-sanaan törmännyt eräässä vanhassa haastattelussa. 127 Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Onko olut-sanan monikkomuoto olueilla väärin vai taivutetaanko noin jossakin päin Suomea? Onko se murretta? 236 Hei,Yleiskielessä olut taipuu samoin kuin 'ohut' ja 'lyhyt'. Oikea muoto olisi siis 'oluilla'. Osa samantyyppisistä kolmitavuisista sanoista, esim. 'väsynyt' taipuu 'väsyneillä', mikä vaikuttanee tuohon variaatioon taivutuksessa alueesta riippumatta. Äkkiseltään en löytänyt lähdettä tuohon ilmaisun murteelllisuuteen.Suomen murteiden sanakirjassa (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja) on valmiina vasta a-noukkia, joten siellä on vielä työstö kesken. Näistä voi lukea vaikkapa Kielitoimiston ohjeistuksista.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/taivutustyyppeja-oluen-olueen-lyhyen-lyhyeen/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/taivutustyyppeja-vasyneisiin-ja-vasyneihin/
Mistä tulee murreilmaisu "he" merkityksessä "ole hyvä"? 960 Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,...
Mitä suomen murretta Ahvenanmaalla asuvat suomenkieliset puhuvat? Mistä löytäisin lisätietoa tästä murteesta. 217 Ahvenanmaan suomenkielisten murretta ei ole tutkittu. Varmaan se voi vaihdella puhujien edellisen kotipaikan mukaan. Suurin osa suomenkielisistä lienee muuttanut Ahvenanmaalle muualta suomesta.Visit åland sivustolla kerrotaan:"Monet ahvenanmaalaiset puhuvat tai ymmärtävät jonkin verran suomea, mutta eivät suinkaan kaikki. Sen sijaan englantia osaa lähes jokainen. Noin 90 % ahvenanmaalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, suomenkielisten osuus on vajaa 5 % ja muun kielisiä on yhteensä noin 5 %." Linkki sivustolle.Myöskään kotimaisten kielten keskuksen sivustoilta ei löydy mainintaa suomalaismurteista Ahvenanmaalla. Linkki sivulle.
Miten löytäisin kirjallisuutta ruotsinkielellä ahvenanmaan murteista. Tavoitteenani on vertailla läntisiä ja itäisiä murteita keskenään. 108 Kotimaisten kielten keskuksella on sivusto ruotsinkielen murteista Suomessa. Linkki sivustolle Språkburk.fi sivustolla on artikkeli Ahvenanmaan murteista. Linkki artikkeliin Ne.se sivusto (maksullinen, mutta tarjoaa ilmaisen koekäyttömahdollisuuden) kertoo myös Ahvenanmaan murteista. Linkki sivustolle. Finna-haulla (hakusanat aihe: Åland, aihe:dialekter) Löytyy 25 kirjaa ruotsiksi. Linkki hakuun. Aiheesta on tarjolla myös äänitteitä, artikkeleita ja tekstejä aiheesta.
Missä murteessa käytetään nyt-sanasta muotoa "nytten"? 944 Nytten-sana tuntuu esiintyvän hyvin monessa eri murteessa. Verkosta löytyi esimerkkejä niinkin erilaisilta murrealueilta kuin Tampere, Turku, Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu.
Tärppä-sana. Jossain murteissa tarkoittaa ilmeisesti "likainen"? 200 Murrekirjoista ei löytynyt vastausta tähän. Olisiko lukijoillamme tietoa?
Onko olemassa kirjaa, joka kertoo Etelä-Pohjanmaan kuntien murteitten eroista? 213 Kovin hyvää ja tuoretta tästä aiheesta tehtyä kirjaa ei löytynyt. Halutessasi voit tutustua alla oleviin vanhempiin teoksiin: Lauri Kettunen: Suomen murteet : murrealueet, 1930 Lauri Kettunen: Suomen murteet. Murrekartasto, 1981 Lauri Kettunen: Pohjalaismurteet : kielennäytteitä, 1930 Jussi Laurosela: Äännehistoriallinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1: konsonantit, 1913 ja 2: vokaalit, 1914, sekä Foneettinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1922 Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. 1953 (tekstejä eri Etelä-Pohjanmaan murteilla) Saatavuuden voit tarkistaa Eepos-verkkokirjastosta Lisäksi netistä löytyi seuraavia aihetta sivuavia opinnäytetöitä/artikkeleita: Pro Gradu IHMISIIN VIITTAAVAT SANAT ETELÄPOHJALAISISSA...
Missä murteissa sana "alas" vääntyy muotoon "ales"? 1004 Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa. Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Verkossa on nyt aakkosväli a–nihteä. https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja Suomen murteiden sanakirja verkossa: https://kaino.kotus.fi/sms/ Murresana ales esiintyy runsaimmin Varsinais-Suomessa, Hämeen ja osin Uudenmaan alueilla, ks. artikkelin kartta https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c9c7f20f9b383c5dfe7…