murteet

174 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olen juuri aloittanut neulomaan kirjasta Mary Oljen kauneimmat käsityöt sukkia, ja ohjeessa viitataan ilmeisesti sukan kuvioon sanalla pilpuslehto. En löytänyt… 43 Pilpuslehtonen on neulotun kuvion nimi. Kuvio tunnetaan monella nimellä, ja se on joko melkein tai täysin samanlainen kuin tunnettu norjalainen kuvio selburose. Sanan kirjaimellinen merkitys jää hieman arvailun varaan, mutta luultavasti kyseessä on pilpus -> pilpunen -> pilppu, joka on ilmeisesti murteellinen nimitys pinnalle tai välipuulle. Kuviomallissahan on ruusuke, joka on ikään kuin jaettu pienillä välipuilla osiin. Lehtonen puolestaan tarkoittaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan esimerkiksi lehdykkää. Pilpuslehtonen olisi siis pienillä välipuilla jaettu lehdykkä, miltä kuvio tosiaan jonkin verran näyttääkin.
Kysyisin että mitä tarkoittaa tynkiluuta siivouksen yhteydessä, onko kyseessä murresana? Tai onko luudassa ollut jotain erikoista tuntomerkkiä? 48 Tynkiluutaa eli tynkäluutaa käytettiin samankaltaiseen siivoukseen kuin juuriharjaa, siis töihin, missä tarvittiin kovaa harjaa. Ks. sanan esiintyminen vanhoissa lehdissä.Tynkäluuta lienee ollut tyngäksi eli kovaksi kulunut tavallinen luuta, ks. Emäntälehti 1.10.1932.
Mitä murretta ovat sanat "vissiin" ja "iltasella"? 110 Iltasella on yleinen Karjalassa, Savossa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suomen murteiden sanakirja ei vielä yllä vissiin-sanaan asti, joten sen yleisyyttä jossain murteessa täytyisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta.LähteetSuomen murteiden sanakirja: Iltasella: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c21830df2c252ca7d48…Iltasella levikkialue (kartta): https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=174733 
Mitä sana "römmi" tarkoittaa? 96 Kielikellon eli Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman kielilehden mukaan sana rommi, tai harvinaisemmissa tapauksissa römmi, tarkoittaa mätiä. Kyseessä on mäti-sanan kansanomainen nimitys. Sanan taustasta kertova artikkeli löytyy täältä: Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä? - Kielikello
Mitä sanoja 1920-luvun Stadin slangissa käytettiin pojasta tai miehestä? Olivatko noina aikoina käytössä esim. sellaiset sanat kuin sälli, heppu, hessu, kaveri… 139 Kyseisellä vuosikymmenellä poika-sanasta käytettiin Stadin slangissa ainakin seuraavia sanoja: bisse, bösse, fode, giba, gigis (keikarimainen poika), gitti (pienikokoinen poika), glodari, gorilla (isokokoinen poika), grabbe, greebo, grobiaani, haiven, hampuusi (katupoika), heibeli, heppu, heppuli, hessu, iikka, jali, jallu, jannu, jaska, jehu, jolkki (pojannulkki), jorogigis, jorokundijoulutsupari, juippi (tyhmä poika), julli (pienikokoinen poika), junnu, jykke/jynde/jyskä (roistomainen poika), jynny, jästi, jätkä, jösse, kaiffari, kaippari, kamraatti, karju, kaveri, kille, kloddi, kloppi, klunssi, knärri, knäyssi, knöösi, koippari, kolli, koltiainen, kundi, körmy, mamis/mammanpoika (kokematon poika), napero (pieni poika), nöössi,...
Laulussa 'Kaksipa poikaa Kurikasta' lauletaan siitä kuinka pojilla on punaiset resorit ja hopeiset pislaipiiput. Mikä on pislaipiippu? 274 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämä Suomen murteiden sanakirja ei ole vielä edennyt p-kirjaimeen asti, joten lähdin selvittämään sanan merkitystä vuonna 2020 ilmestyneestä murresanakirjasta Kropsua eväsnä: Wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä (toim. Osmo Rinta-Tassi). Sen mukaan sanojen pislaaki ja pislai merkitys on "hela, lyöte hevosen valjaissa tai piipussa". Sana tulee ruotsin sanasta beslag, joka tarkoittaa mm. helaa ja raudoitusta.Pislaipiippu puolestaan on pidempi johdos sanasta pislai. Sen merkitys on paikallista murretta taitavan kollegani mukaan metallikoristeinen/-vahvisteinen piippu. Tulkintaa tukee Wikisanakirjan määritelmä "metallisella vanteella eli pislailla vahvistettu tai koristeltu tupakkapiippu" (https://fi....
Onko makkaralenkillä myös lenkku-nimitys? Olen lenkku-sanaan törmännyt eräässä vanhassa haastattelussa. 77 Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Onko olut-sanan monikkomuoto olueilla väärin vai taivutetaanko noin jossakin päin Suomea? Onko se murretta? 81 Hei,Yleiskielessä olut taipuu samoin kuin 'ohut' ja 'lyhyt'. Oikea muoto olisi siis 'oluilla'. Osa samantyyppisistä kolmitavuisista sanoista, esim. 'väsynyt' taipuu 'väsyneillä', mikä vaikuttanee tuohon variaatioon taivutuksessa alueesta riippumatta. Äkkiseltään en löytänyt lähdettä tuohon ilmaisun murteelllisuuteen.Suomen murteiden sanakirjassa (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja) on valmiina vasta a-noukkia, joten siellä on vielä työstö kesken. Näistä voi lukea vaikkapa Kielitoimiston ohjeistuksista.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/taivutustyyppeja-oluen-olueen-lyhyen-lyhyeen/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/taivutustyyppeja-vasyneisiin-ja-vasyneihin/
Mistä tulee murreilmaisu "he" merkityksessä "ole hyvä"? 338 Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,...
Mitä suomen murretta Ahvenanmaalla asuvat suomenkieliset puhuvat? Mistä löytäisin lisätietoa tästä murteesta. 114 Ahvenanmaan suomenkielisten murretta ei ole tutkittu. Varmaan se voi vaihdella puhujien edellisen kotipaikan mukaan. Suurin osa suomenkielisistä lienee muuttanut Ahvenanmaalle muualta suomesta.Visit åland sivustolla kerrotaan:"Monet ahvenanmaalaiset puhuvat tai ymmärtävät jonkin verran suomea, mutta eivät suinkaan kaikki. Sen sijaan englantia osaa lähes jokainen. Noin 90 % ahvenanmaalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, suomenkielisten osuus on vajaa 5 % ja muun kielisiä on yhteensä noin 5 %." Linkki sivustolle.Myöskään kotimaisten kielten keskuksen sivustoilta ei löydy mainintaa suomalaismurteista Ahvenanmaalla. Linkki sivulle.
Miten löytäisin kirjallisuutta ruotsinkielellä ahvenanmaan murteista. Tavoitteenani on vertailla läntisiä ja itäisiä murteita keskenään. 72 Kotimaisten kielten keskuksella on sivusto ruotsinkielen murteista Suomessa. Linkki sivustolle Språkburk.fi sivustolla on artikkeli Ahvenanmaan murteista. Linkki artikkeliin Ne.se sivusto (maksullinen, mutta tarjoaa ilmaisen koekäyttömahdollisuuden) kertoo myös Ahvenanmaan murteista. Linkki sivustolle. Finna-haulla (hakusanat aihe: Åland, aihe:dialekter) Löytyy 25 kirjaa ruotsiksi. Linkki hakuun. Aiheesta on tarjolla myös äänitteitä, artikkeleita ja tekstejä aiheesta.
Missä murteessa käytetään nyt-sanasta muotoa "nytten"? 470 Nytten-sana tuntuu esiintyvän hyvin monessa eri murteessa. Verkosta löytyi esimerkkejä niinkin erilaisilta murrealueilta kuin Tampere, Turku, Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu.
Tärppä-sana. Jossain murteissa tarkoittaa ilmeisesti "likainen"? 133 Murrekirjoista ei löytynyt vastausta tähän. Olisiko lukijoillamme tietoa?
Onko olemassa kirjaa, joka kertoo Etelä-Pohjanmaan kuntien murteitten eroista? 155 Kovin hyvää ja tuoretta tästä aiheesta tehtyä kirjaa ei löytynyt. Halutessasi voit tutustua alla oleviin vanhempiin teoksiin: Lauri Kettunen: Suomen murteet : murrealueet, 1930 Lauri Kettunen: Suomen murteet. Murrekartasto, 1981 Lauri Kettunen: Pohjalaismurteet : kielennäytteitä, 1930 Jussi Laurosela: Äännehistoriallinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1: konsonantit, 1913 ja 2: vokaalit, 1914, sekä Foneettinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1922 Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. 1953 (tekstejä eri Etelä-Pohjanmaan murteilla) Saatavuuden voit tarkistaa Eepos-verkkokirjastosta Lisäksi netistä löytyi seuraavia aihetta sivuavia opinnäytetöitä/artikkeleita: Pro Gradu IHMISIIN VIITTAAVAT SANAT ETELÄPOHJALAISISSA...
Missä murteissa sana "alas" vääntyy muotoon "ales"? 482 Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa. Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Verkossa on nyt aakkosväli a–nihteä. https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja Suomen murteiden sanakirja verkossa: https://kaino.kotus.fi/sms/ Murresana ales esiintyy runsaimmin Varsinais-Suomessa, Hämeen ja osin Uudenmaan alueilla, ks. artikkelin kartta https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c9c7f20f9b383c5dfe7…
Mikä on sanan kälkäjä alkuperä? 243 Kysymykseen on vastattu palvelussa hiljattain: https://www.kirjastot.fi/kysy/lukiessani-veikko-huovisen-kirjaa-koirankynnen
Mitä tarkoittaa pikomi ja mistä se on peräisin? 383 Pikomi on Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Miehikkälän murteen sana, joka tarkoittaa kiireistä juoksua. Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjän artikkelin mukaan se olisi lainattu venäjänkielisestä juoksemista tarkoittavasta sanasta бегом (begom). Murretietoa Miehikkälästä - Virittäjä Kirjallisuutta: Laalo, Klaus. (1990). Miehikkälän murreopas.
Mitä tarkoittaa miekojärven nimessä sana, mieko? Miekojärviä löytyy suomen Ylitorniosta ja ruotsin Överkalixin alueelta. 222 Suomen murteiden sanakirjan mukaan "vähän ennen kutuaikaa kala ui miekoa". Esimerkki miekko-substantiivin käytöstä on peräisin Kiteeltä.    
Mitä plotniekka merkitsee 181 Plotniekka (tai lotniekka) on kirvesmies. Joillain alueilla se on tarkoittanut myös tervanpolton työnjohtajaa. Lähde Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_cf2ba5cf7641d73722e…
Mummullani oli tapana kehoittaa tormistautumaan (kun piti reipastua) ja kieltää tanttaroimasta (kun pidätteli vessahätää). En tiedä mummun juurista tarkemmin,… 386 Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.  https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.  Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…; Onko se sitten ollut...