murteet

100 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuorittua maitoa kutsutaan Varsinais-Suomessa yleensä sanalla JOPPI mutta myös ilmeisesti itäperäistä sanaa KURRI käytetään. Onko saatavissa tietoa siitä mikä… 47 4.3.2020 Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891.
Mitä on tihtaus? Sana esiintyy vanhassa työsopimuksessa (25.4.1922), josta suora lainaus "Minä otan...asuinrakennuksen valmistelutyöt tehtäväkseni, johon… 66 17.1.2020 Hei, tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä. Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.  Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä: ”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä Lavansaaressa veneen...
Mikä on konttiämmä? ”Kekrinä käytiin usein kihlamarkkinoilla ja niinpä oli tuttu hokema: ’Kekrinä, kekrinä konttiämmät korvat luimussa laukkaa’, kertoo… 55 10.12.2019 Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies. Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista. Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Mitä murretta on Jukka Virtasen kirjassa Joulupukkikapina? 71 25.11.2019 Kirja on kirjoitettu enimmäkseen yleiskielellä, mutta repliikeissä käytetään murretta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Jämsänkoskelle, ja henkilöhahmot puhuvat aika lailla niin kuin Jämsän seudulla ja Keski-Suomessa puhutaan.  Lisätietoa Jämsän murteesta Kotuksen sivuilla: https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/kauden_murre/murrenaytteet/jamsan_murrenayte/jamsan_murrepiirteita
Onko Leppävirralla puhuttava Savon murre sellaista, että esim. hirvenliha on hirvehliha ja Heikin rukiissa on Heikih rukkiissa? 53 18.11.2019 Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa".
Minkähän menetetyn Karjalan alueen murretta puhuvat evakot Eira Pättikankaan romaanissa Kun tuuli kääntyy? Kuulostaa vieraalta verrattuna siihen millaista olen… 52 5.11.2019 Ystävällinen ja avulias Eira Pättikangas vastasi kirjastonhoitajan uteluihin seuraavasti: Teoksen karjalan murre ei ole minkään tietyn alueen "aitoa" murretta, vaan pikemminkin kuvitteellinen, viitteellinen yhdistelmä eri karjalaismurteita. Pättikangas on koonnut hahmojen murteen murrekirjoista poimimalla, sillä tietyn murteen tarkkuutta olennaisempaa on ollut luoda selkeä kontrasti karjalais- ja pohjalaismurteiden välille.
Mitä tarkoittaa sana ainata? Laulussa sanotaan: Oli mulla ennen mustanpruunit sukat, vaik ei niitä oltu kurottukaan. Kyllä ne sitten kurothan kun ensin lanka… 77 31.10.2019 Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Mitä tarkoittaa saikkaroida? 93 27.8.2019 Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa: "Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-...
Tarvitsisin seur. kirjailijan teoksista eng. käännöstä/käännöksiä. Nimestä useita versioita. Aika: 1600-luku Pierre/Pèire Goudoulin/Godolin/Godelin/Goudelin… 55 19.8.2019 Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa. The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire. Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet -- Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja Yhdysvaltain...
Laitilalainen isoisäni käytti sanontaa ”kammat!” (gammat) ollessaan samaa mieltä toisen puhujan kanssa. Mistä sanonta tulee ja mikä mahtaa olla sen etymologia?… 97 30.7.2019 Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän  mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590 Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.  
Murteellapuhumisen SM kilpailu, Voittajat 147 4.7.2019 Wikipedian mukaan murteella puhumisen SM-kisoja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Aluksi kilpailut käytiin vuosittain, vuoden 2005 jälkeen on kilpailtu joka toinen vuosi. Seuraavat SM-kisat käydään Helsingissä keskustakirjasto Oodissa 3.8.2019. Voittajat ovat seuraavat: 2001 Anneli Valta-Lisitsin (Lapinlahti) 2002 Annikki Koponen (Karttula) 2003 Aila Vuorinen (Laitila) 2004 Marja-Liisa Asplund (Tornionjokilaakso) 2005 Jonna Kinnunen (Suomussalmi) 2007 Maija-Liisa Korhonen (Lapinlahti) 2009 Eila Hautamäki (Alahärmä) 2011 Aino Mäki-Kaukola (Seinäjoki) 2013 Lauri Andersin (Varkaus) 2015 Hannakaisa Heikkinen (Kiuruvesi) 2017 Esko Vepsä (Helsinki) Vuosien 2001-2002 ja 2004-2013 tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Mitä tarkoittaa lause: Mitäpä se hyvejää ? 354 19.6.2019 Lause on Kainuun murretta ja tarkoittaa suurinpiirtein, että "mitäpä se kannattaa" tai " mitäpä se hyödyttää", ja antaa luvan olla yrittämättäkään.  Lauseesta oli uutinen Ylen sivustolla (28.5.2012 ). Myös Puolanka-lehti mainitsee lauseen uutisessaan (1.7.2014)  Suomen virallisesta pessimismi-illasta. https://yle.fi/uutiset/3-6137420 https://www.etlehti.fi/node/9342
Mitä tarkoittaa sana "ainas"? 146 14.6.2019 Suomen murteiden sanakirjan (ensimmäinen osa: a-elää, 1985) mukaan ainas tarkoittaa Rymättylän murteessa verkonpaulan päässä olevaa silmukkaa.tai Nurmon murteessa samaa kuin sana aines (esim. reen ainaksia).  
Turun puolen murteiden si-imperfekti on kaikille tuttu: - Mää hyppäsi - Mää kattosi - Mää valvosi koko yä. - Hää laulas illal montta laulu. Viron kielestä… 197 12.6.2019 Vastaus saattaa löytyä seuraavista Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista: Kalevi Wiik, Tämmöttös :Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja, 1997. M.K. Suojanen, Mitä Turussa puhutaan?, 1985. Maija Grönholm, Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin, 2017. Hane Käpylä, Vanhaa ja uutta turkua : Turkulaisten naisten kieltä neljässä sukupolvessa, 2012.   Asian kanssa voi myös kääntyä alla olevien tahojen puoleen.   Turkuseura-Åbosamfundet ry: http://www.turkuseura.fi/ Seura on kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa.   Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/ Tietoa keskuksen palveluista: https://...
Mistä murrerunoilija Matti Nummensalon kokoelmasta on runo, josta on tämä säkeistö: Tääl on nii helappo hengittää, nii halappo elää ja kualla. Ja olo niin… 140 13.5.2019 Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä  on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla."
Onko salon murteista olemassa kirjaa tai salon murteiden "sanakirjaa"? 165 25.4.2019 Lehtijuttu on ilmeisesti tämä Salon Seudun Sanomissa 3.1.2016 ilmestynyt: https://www.sss.fi/2016/01/salon-murteen-sanakirjaan-kertyi-satoja-sanoja-2/ Jutusta päätellen kerätyt sanat on julkaistu vain lehdessä. Salon murteella kirjoitettuja kirjoja on olemassa useita, mm. "Ei ränt krannata" ja "Arkjoelämän toilauksi - Salon seudun murreantologia". Lisäksi on olemassa "Uskelan murteen sanakirja". Nämä kirjat ovat saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja lisää Salon murteella kirjoitettuja kirjoja löytyy hakemalla hakusanoilla "murteet Salo": https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=murteet+salo&type=AllFields
Kuinka paljon Suomessa on lounaismurteiden puhujia yhteensä? 60 19.2.2019 Mitään lukua ei voi antaa. Perinteisellä lounaismurteiden puhuma-alueella eivät nykyään kaikki puhu mitään lounaismurretta, ja lounaismurteiden puhujia varmasti on muuallakin Suomessa. Kuka ylipäätään on lounaismurteiden puhuja, kuinka paljon hänellä pitää olla lounaismurteisia piirteitä puheessaan?
Onko olemassa sanontaa ei hurra perään hauku ja jos on niin mikä on hurra? 118 12.2.2019 Hei, Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään". Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa: 1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly 2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään' 3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä" Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422). Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai...
Löytyykö kirjaa tai tutkimusta, jossa olisi kerrottu esimerkkejä ruotsin kielen vaikutuksesta Pohjanmaan murteeseen? Mitä lainasanoja on jäänyt käyttöön jne… 83 7.2.2019 Kyllä löytyy. Ainakin tällaisia opinnäytetöitä on tehty: - Svenskpåverkade sammansättningar i den finska sydösterbottniska dialekten / Talonen Eero (pro gradu, Oulun yliopisto, 2003) - Keskipohjalaisten murteiden ruotsalaiset lainasanat / Kyngäs Anne (lisensiaatintyö, Itä-Suomen yliopisto, 2000) - Praatata och pruukata. En studie över svenska lånord i sydösterbottnisk dialekt / Heikkilä Hanna, Jouppila Sari (pro gradu, Oulun yliopisto, 1999) - Kultaknapit ja knaffolit - ruotsalaisperäisistä sanoista Oulun murteessa / Huhtala Paula (julkaisussa XXVII kielitieteen päivät Oulussa 19.-20.5.2000, s. 108-115) Tämä artikkelikokoelma on luettavissa myös verkossa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514259653.pdf Alla linkki hakuun, joka on...
Mitä paana tarkoittaa esimerkiksi nimissä Paananen ja Paanajärvi? 407 21.1.2019 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Paananen on luultavasti peräisin etunimestä Urbanus, jonka kansankielisiä muotoja ovat Orpana, Paanus ja Panu. Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan T. I. Itkonen on liittänyt keskisuomalaisen talonnimen Paanala ja Kuusamon Paanajärven lapin ’hammasta’ merkitsevään sanaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mainitsee myös, että Pohjois-Suomen murteissa käytetään sanaa paana, jonka merkitys on ’hevosen painon kestävä kova hanki’. Se tosin saattaa olla turhan uusi skandinaavinen laina voidakseen selittää paikannimeä.