"Mitä kävi", ''ei pysty tehdä" ja ''keli''

Kysytty

24.6.2025

Usein olen iltapäivälehdissä nähnyt "mitä kävi". Itse sanoisin "miten kävi".
Myös iltapäivälehdissä on näkynyt "hän ei pysty tehdä", varmaan puhekieltä jollakin alueella. Ei kai kuitenkaan ole syytä levittää tätä, koululaisetkin luulevat pian että se on oikein.
En koskaan tule nimittämään säätä keliksi. Minulle keli on luisto, eikä mitään muuta. Tiedän kyllä, että myös säätilaa saa nykyään sanoa keliksi.
Kun puhun lounaismurretta, sanon "näyttää hyvältä", "kuulostaa pahalta". Idempänä kai usein sanotaan "näyttää hyvälle", "kuulostaa pahalle". Jopa "kuulostaa hyvälle idealle", "maistuu possulle". Saattaa tulla väärinkäsityksiä.

Vastattu

25.6.2025

Päivitetty

27.6.2025

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...

Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina perusmuotoa, mikä olisi levinnyt Suomen kieleen. Suomen kielen murteissa tämä rakenne on ollut hyvin vähäinen. Kieliopillisesti oikea ilmaus on ''pystyä tekemään''.

Murteissa keli tarkoittaa yleisesti säästä riippuvaa tien tai maaston kulkukelpoisuutta, mikä näyttäisi olevan sanan vanhin merkitys. Siitä huolimatta laajasti Suomen murteissa sillä on ollut myös säähän viittaava merkitys, joka on ollut yleisempi itämurteissa. Kelin muuttumista sään synonyymiksi selitetään Kielikellossa kelirikon ja rospuuton levinneisyyden erolla: kun Itä-Suomessa on käytetty sanaa rospuutto, on sana keli ollut alttiimpi uudelle merkityssisällölle.

Kotimaisten kielten keskus kertoo, että vaikutelmaverbejä tuntua, tuoksua, haista, maistua, näyttää ja vaikuttaa käytettäessä tuntemus ilmaistaan joko -lle-päätteisenä tai -lta/ltä-tunnuksisena. Kuitenkin verbejä tuntua, vaikuttaa ja näyttää käytetään myös että-konjuktion kanssa. Tällöin että-lauseen yhteydessä on yleensä muoto siltä, harvoin sille.