| Voiko yleiskielen mukaisesti käyttää -kin-liitettä ja viitata sillä kahteen edelliseen sanaan, kun niiden välissä on "ja"? Esimerkiksi: "Pekka hyppi lätäkössä,… |
48 |
|
|
|
Kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, joten vastaus perustuu ainoastaan kielioppilähteeseen, johon voit tutustua itse tarkemmin. Siinä sanotaan, että rinnasteisissa lausekkeissa liite on mukana yhdessä tai useammassa rinnastettavassa. Fokuspartikkeliliite -kin voi saada jälkimmäisessä rinnastettavassa asteikkotulkinnan 'jopa'. Esimerkkilauseessasi voi siis tämän perusteella ajatella, että jopa Maija innostui lätäkössä hyppimisestä. Kielitieteen asiantuntijalta voit kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta.LähteetIso suomen kielioppi: Fonologisia, morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=127Iso suomen kielioppi: Liitteen paikka https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys... |
| Onko suomen kielessä pyältämisen lisäksi muita sanoja, joissa on ensimmäisellä tavulla diftongi -yä-? |
79 |
|
|
|
En onnistunut löytämään muita tällaisia sanoja. Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut.Täsmällisesti ottaen pyältää-verbissä kyseessä ei ole diftongi, vaan vokaaliyhtymä. Se on nimitys sellaiselle kahden vierekkäisen eri vokaalin jonolle, jossa vokaalit kuuluvat eri tavuihin. Diftongissa vokaalit kuuluvat samaan tavuun. Ks. esim. Tieteen termipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:diftongi. |
| Kuuluisiko nimeä lyhennettäessä olla piste kirjaimen perässä (J.P.)? |
97 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan henkilönnimeä lyhennettäessä merkitään piste nimen alkukirjaimien jälkeen. Pisteen perään tulee välilyönti ennen seuraavaa sanaa tai kirjainta. Kun lyhennettyä nimeä taivutetaan, lisätään alkukirjaimen perään kaksoispiste ja taivutuspääte. Alkukirjaimen perässä olevaa pistettä ei tällöin merkitä. Kun lyhennetyn nimen perässä on esimerkiksi pilkku tai huutomerkki, myös lyhenteen piste merkitään näkyviin.Joskus henkilöstä saatetaan käyttää nimimerkin tai lempinimen kaltaisesti nimikirjaimia, ja tällöin kirjaimet kirjoitetaan useimmiten yhteen ilman pisteitä. Tunnetuin suomalainen esimerkki lienee prsidentti Urho Kaleva Kekkosesta käytetty lyhenne UKK.Lähde: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/... |
| Sanotaanko: Tiedote jaettiin kahta päivää ennen vai Tiedota jaettiin kaksi päivää ennen |
74 |
|
|
|
Molemmat tavat ovat mahdollisia. Kielitoimiston ohjepankki kertoo, että kun ilmauksessa on lukusana (kaksi päivää ennen), se on tavallisimmin perusmuodossa, mutta myös partitiivia käytetään (kahta päivää ennen).Kielitoimiston ohjepankki: Ajan ja määrän ilmauksia: toisen kerran vai toista kertaa, viikko vai viikon kerrallaan? |
| Kysyn uudelleen, aikaisemmasta pieleen mennystä kysymyksestä. Pesethän, menethän, huuhtelethan ymym. Mikä on kieliopissa tälläisen näköä raastavan verbin… |
112 |
|
|
|
Suomen iso kielioppi määrittelee muodon niin, että kun partikkeli -han, -hän liitetään verbin indikatiivin preesensin toiseen persoonaan, se lisää vetoomuksen tai muistutuksen merkityksen verbille. Muoto esiintyy myös imperfektissä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1663 |
| Verbin imperatiivin yksikön kolmannelle löytyy vanha muoto lähteös, auttaos. Onko muodolle olemassa mitään nimeä? Tullos! Kuullos! Ilmeisesti o-päätteisistä… |
210 |
|
|
|
Ison suomen kieliopin mukaan kyseessä on optatiivi eli sanottu lausutaan toivottuna, yksikön 2. persoona, vanhalta suomenkieliseltä nimeltään toivotapa. Erona on siis se, että imperatiivi on käskytapa ja tuo optatiivi ikäänkuin lievempi käskymuoto. Kielikello artikkelissa analysoidaan optatiivia ja imperatiivia perusteellisesti.
Itse en keksi muuta tapaa muodostaa optatiivia o-päätteisistä vartaloista kuin "sano'os" ja "katso'os".
VISK § 115 : Modustaivutus: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=115
VISK § 1659 : Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1659
Mielikäinen, Aila, Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi, Kielikello 4/2008: https://www.kielikello.fi/-/olkoot-... |
| Kumpi on oikein Puolustusvoimien komentaja vai Puolustusvoimain komentaja? Molempia muotoja käytetään eri tilanteissa. |
370 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan monikon genetiivi muodostetaan niin, että siinä on sama monikollinen runko-osa kuin muissakin monikkomuodoissa. Tällöin taivutetaan siis voima, voimien.
Joissakin tapauksissa monikon genetiivi perustuu poikkeuksellisesti sanan yksikkömuotoon. Tällaisia ovat monet yhdyssanojen alkuosat (esim. vanhainkoti, opettajainhuone, voimainkoetus). Joihinkin yksittäisiin nimiin ja nimityksiin on myös vakiintunut tämä taivutus, vaikka kyse ei ole yhdyssanoista. Näitä ovat juuri Puolustusvoimain komentaja ja esimerkiksi Helsingin Sanomain säätiö. Muissa yhteyksissä sanat taipuvat tavalliseen tapaan: Puolustusvoimien, Helsingin Sanomien.
Tällä tavoin sanaa taivutetaan myös Puolustusvoimien omilla sivuilla: "... |
| Onko perkele erisnimi vai yleisnimi? |
165 |
|
|
|
Perkele voi olla erisnimi tai yleisnimi riippuen siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Jos sanalla tarkoitetaan kristillisessä perinteessä Jumalan vastustajana toimivaa pahan henkilöitymää, Luciferia, sana on erisnimi. Jos sanalla tarkoitetaan mitä tahansa pirua tai paholaista, se on yleisnimi. |
| Puomi-sanan genetiivi |
172 |
|
|
|
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php |
| Missä tilanteissa ihmisistä saa ja missä ei saa puhua sanalla "se"? |
199 |
|
|
|
Tiivistetysti voidaan sanoa, että yleiskielessä "hän" viittaa ihmiseen ja "se" eläimeen, asiaan tai esineeseen, mutta puhekielessä ja monissa murteissa näitä persoonapronomineja voidaan käyttää myös toisin.
Lisää tietoa löytyy esim. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/487
Minna Pyhälahden kirjoitus "Voiko ihminen olla 'se'?": https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Hanna Lappalaisen kirjoitus "Hän vai se?": https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/hanna_lappalainen/han… |
| Suomessa ja virossa ei substantiiveja jaeta sukuihin. Entä muut sukukielet, kuten unkari tai saame? Vrt. ruotsin en/ett, saksan der/die/das, ranskan un/une. |
158 |
|
|
|
Kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä yhdistää se ominaisuus, että niissä ei ole kieliopillista sukua.
"Pitkälle sodanjälkeisiin aikoihin saakka oli tavallista eri kieliä (mm. uralilaisia) kuvattaessa mainita, että niissä ei ole kieliopillista sukua, vaikka tämä kategoria esiintyy maailman kielten selvässä vähemmistössä (jos kohta juuri sellaisissa historiallisesti tärkeissä kuin indoeurooppalaiset ja seemiläiset)."
Lähde:
Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat |
| suomen kielen kielioppisäännöt |
271 |
|
|
|
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman.
- Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012)
- Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009)
- Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015)
- Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017)
- Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php |
| Miten lainausmerkkisessä vuoropuhelussa pisteet ja pilkut kirjoitetaan kun puhuja ilmoitetaan sanotun virkkeen välissä? Esim: "Pakko myöntää", sanoi mies, … |
245 |
|
|
|
Olet ensimmäisessä esimerkissäsi aivan oikeassa. Eli asia kirjoitetaan pilkulla, jos johtolause on keskellä.
Kielikellon sivuilla esimerkkejä lainausmerkkien ja välimerkkien käytöstä, tässä sinun lausetta vastaava lause: ”Ampui mies”, kirjoittaa Aleksis Kivi, ”ja kiirahtipa mesikämmen nurmelle nurin.”
Ajatusviivaa en käyttäisi noin lainausmerkkien kanssa, vaan sitä voi käyttää erikseen vuorosanaviivana. Silloinkin johtolauseen jälkeen tulee pilkku.
Kielikellon esimerkki: – Onneksi pahimmat talvikelit ovat takanapäin, jatkoi kuljettaja, – kyllä niitä riittikin!
Lisää lainausmerkkien ja vuorosanaviivojen käytöstä voit lukea kielikellon sivuilta:
Lainausmerkit ” - Kielikello
Vuorosanaviiva - Kielikello |
| Miksi jos sanotaan, että on esim. etsinyt jotakin paljon, niin sanotaankin, että vähän minä olen etsinyt sitä? |
182 |
|
|
|
Hei!
Sana vähän sopii yllättävän moneen yhteyteen. Kysymyksessäsi mainitussa esimerkissä se on niin sanottu vahvistussana, jonka tehtävä on kirjaimellisesti vahvistaa lauseessa esiintyvää ilmausta. (Kielitoimiston sanakirja, viitattu 5.5.2022)
Vahvistussanojen roolia on pohdittu kattavammin esimerkiksi tässä Turun Sanomien kolumnissa (viitattu 5.5.2022), jossa esitellään muitakin sanoja, joita voidaan käyttää samalla tavalla nurinkurisesti kuin sanaa vähän. |
| Milloin sana "reuna" voidaan liittää yhdyssanaan? |
561 |
|
|
|
Hei!
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan yhdyssanalla tarkoitetaan peräkkäin asetettujen sanojen muodostamaa merkityskokonaisuutta. Sanajonon ensimmäinen sana on joko perusmuodossa tai omistusmuodossa oleva substantiivi eli nimisana, joka ilmaisee asiaa tai esinettä. (Kielitoimiston ohjepankki, viitattu 27.4.2022)
Toinen vaihtoehto yhdyssanalle on sanaliitto, jossa sanat voivat muodostaa merkityskokonaisuuden myös erikseen kirjoitettuna. Se, missä yhteydessä käytetään yhdyssanaa ja missä sanaliittoa, on mutkikkain osuus. Tässä avuksi voi olla esimerkiksi ns. merkitystesti, jossa sanajonoon kuuluvat sanat kirjoitetaan sekä yhteen että erikseen. Tämän jälkeen pohditaan, muuttuuko sanajonon merkitys kirjoitustavasta riippuen ja/tai... |
| Onko oikeinkirjoitusta se että muodostaa verbistä johdannaisia adjektiiveja -va, -vä-päätteisiksi niin kuin esimerkiksi voi muuttaa positiivisen adjektiivi… |
275 |
|
|
|
Verbistä tunnuksella -va, -vä muodostettavat muodot, esim. juokseva, opettava ovat partisiippeja, jotka ovat verbin nominaalimuotoja eli verbimuotoja, jotka taipuvat kuten nominit (esim. substantiivit).
Ison suomen kieliopin verkkoversio
Oikeinkirjoitus liittyy oikeaan kirjoitusasuun, Kielitoimiston sanakirjassa tämä kuvataan tätä vallitsevaksi tavaksi kirjoittaa jtak kieltä.
Kotus OIkea oikeinkirjoitus
Kielitoimiston ohjepankki |
| Lääkärismies, mestarismies, pappismies. Mistä se ässä sanan keskelle on tullut? Kuuluuko nimismies samaan kastiin? Kirvesmies sentään ei ?. |
369 |
|
|
|
Yhden varteenotettavan hypoteesin kysymyksessä mainittujen sanojen perusmuotojen s-pidentymästä yhdyssanoissa on esittänyt kielitieteilijä Lauri Hakulinen. Hän on nomininjohtimia käsitellessään viitannut tämäntyyppisiin sanoihin analogiasyntyisinä yhdyssanatapauksina, jolloin ne jäljittelisivät -nen-loppuisten sanojen -s-loppuisia yhdyssanamuotoja (esimerkiksi hevonen ~ hevos-).
Ison suomen kieliopin mukaan vakiintuneita s-yhdyssanamuotoja on parikymmentä, ja kukin niistä esiintyy vain yhden tai muutaman edusosan yhteydessä.
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys
Iso suomen kielioppi, §416
https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php |
| Panin merkille yllättäen, että kirjoissa on näköjään pilkkusääntöjen noudattaminen vähän niin ja näin. Onko se jokin tyylikeino vai miksi suomentajat eivät… |
264 |
|
|
|
Pilkkusäännöille on paikkansa ja niitä tulee noudatta asiateksteissä kuten tietokirjallisuudessa. Kaunokirjallisuus, jonka edustajiin Alice Munro kuuluu, on yksi taidemuoto. Kaunokirjallisten tekstien ei tarvitse noudattaa kielioppisäännöksiä.
Jos alkuperäiskielisessä kirjassa on käytetty taiteilijan vapautta ilmaisussa, kääntäjän tulee välittää teksti samanlaisena käännettävälle kielelle. Kiire tai huono perehtyneisyys voivat aiheuttaa käännökseen huolimattomuuksia, vaan muutoin pilkuttomuus tai muu kieliopista poikkeaminen ovat, kuten epäilit, taiteilijan käyttämiä tyylikeinoja.
Lähteet:
Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään, Gaudeamus, 2015
https://pilkunviilaamo.fi/erot-suomen-ja-englannin-pilkutuksessa/
https... |
| Laitetaanko kuvan päällä olevaan tekstin, missä mainitaan kohde tai henkilöt, loppuun piste? |
248 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankissa todetaan kuvatekstistä mm. seuraavasti:"Kirjassa, uutistekstissä tms. kuvateksti on tavallisesti kuvan alla tai vieressä. Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste. Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei." |
| Onko englannin sanoilla "sick" ja "ill" jokin ero? |
865 |
|
|
|
Cambridge dictionaryn mukaan Sick ja ill ovat molemmat adjektiiveja, jotka tarkoittavat, että henkilön terveydentila ei ole hyvä. Molempia voidaan käyttää sellaisten verbien jälkeen kuin be, become, seem tai feel. Ill-adjektiivia ei kuitenkaan yleensä käytetä ennen substantiivia, vertaa esim. a sick child vs. an ill child. (jälkimmäistä ei käytetä)
Brittienglannissa "to be sick" tarkoittaa "antaa ylen", esim. He was sick on the sofa. Amerikanenglannissa se tarkoittaa yleistä huonovointisuutta.
https://dictionary.cambridge.org/grammar/british-grammar/ill-or-sick
|
Kysy kirjastonhoitajalta
