kielioppi

58 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kirjoitetaanko maatilahallitus isolla vai pienellä? Tarkoitan siis entistä keskusvirastoa. 23 8.6.2020 Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet alkukirjaimesta  viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimissä, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/203 Siellä sanotaan mm. näin: Valtionhallinto koostuu monenlaisista laitoksista, joiden nimet voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Alkukirjaimen koko määräytyy yleensä sen mukaan, minkätyyppistä laitosta nimen loppuosa tarkoittaa. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten, valtionyhtiöiden, valtion oppilaitosten ja lakisääteisten eläkelaitosten nimet. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon ylinten hallintoelinten ja ministeriöiden sekä tuomioistuinten ja poliisiviranomaisen nimet. Tarkempia ohjeita löytyy ohjepankista....
Onko tälle kieliopilliselle muodolle nimi? Esim. laulaa - laulahtaa. 33 25.5.2020 Kyseessä on momentaaninen verbijohdos. Finnlectura: https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2723.htm#Momentaan… Tieteen termipankki: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:momentaaninen  
Lukiossa käytimme saksankielen kielioppia ainkin vuosina 1951-1954. Kirjan tekijöitä en muista, mutta kielioppi oli hyvä. Haluaisin tuon kirjan. Mistä sen… 27 5.5.2020 Olisiko kirjasi ollut joku allamainituista?  - M. A Jakobsson, Lyhyt saksan kielioppi, 1. painos 1945, 7. p. 1960 - Karl Östberg, Saksan kielioppi oppikouluja varten, 1943 - Liisa Bergius, Kertailijan ja ominpäinopiskelijan saksankielen apuvihkonen, 1. p. 1943, 2. p. 1947 - Karl Östberg, Suppea saksan kielioppi, 1945 Voit kysyä kirjaa kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta, kun kirjastot taas avataan. Omaksi kirjan voisi hankkia antikvariaatista.  
Haluaisin tietää mikä sijamuoto on sanassa "edullisesti". Edullinen on adjektiivi, mutta onko edullisesti adjektiivin taivutusmuoto. En löytänyt tuolle netistä… 58 19.2.2020 Edullisesti on päätteellä -sti muodostettu adverbi. Isossa suomen kieliopissa kerrotaan -sti adverbeista, että ne ovat rajatapauksia, mutta että niillä ei ole nominien taivutukselle tyypillisiä muotoja: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=62  Johtamisen ja taivutuksen rajatapauksia ovat myös adjektiiveista muodostetut sti-loppuiset adverbit, esim. kauniisti, välittömästi. Produktiivisuutensa ja adjektiivin valenssin säilymisen perusteella niitä voisi pitää adjektiivin taivutusmuotoinakin, mutta toisaalta niillä ei ole nominitaivutukselle tyypillistä lukuoppositiota ja niiden muodostus on produktiivista vain adjektiiveista, ei muista nomineista.
Miten sukunimen Dingle sijamuodot lausutaan? 81 11.12.2019 Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla). Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479  
Mikä on oikea adjektiivi sanalle neulanen? Esimerkiksi miten tulisi ilmaista, että havupuun neulanen on sininen tai keltainen? Olen nähnyt jossain jutussa… 142 27.11.2019 Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa neulasinen, eli se ei liene oikea muoto, vaikka sitä käytetäänkin. Sinineulasinen-muodossa on ehkä otettu mallia punakukkainen-tyyppisistä adjektiiveista.  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Paras asiantuntemus on Kotimaisten kielten keskuksessa. Alla linkki heidän Kielineuvonnan puhelin -sivulleen: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonnan_puhelin
Televisiosta tulee ohjelma, Kun sodan äänet ei vaimene? Eikö oikeaoppisempi muoto olisi "eivät"? 96 27.11.2019 Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta.
"Niilo alkaa jo muistuttaa samaa Niiloa mitä introssa on." "Niilo alkaa jo muistuttamaan samaa Niiloa mitä introssa on." Kumpi on kieliopillisesti oikein? 75 26.11.2019 kielitoimistonohjepankki.fi: ”Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä -rakenteen rinnalle (2014).  Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.” Toisin sanoen molemmat lauseet ovat tässä suhteessa oikein. Muilta osin olisi korjattavaa. ’Mitä’ -sanaa ei voi käyttää tuossa vertailuyhteydessä, vaan joko ’kuin’ tai ’joka’. Jälkimmäisessä tapauksessa pilkku Niilon jälkeen.  kielitoimistonohjepankki.fi on hyvä apuväline oikeakielisyyteen.   
Mikä seuraavista vaihtoehdoista on kielioppisääntöjen mukaan oikein? 141 11.9.2019 Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita. Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura. Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131 Lainausmerkit...
Mikkelissä on ollut leipomo nimeltä Helsinkiäinen leipomo. Minua kiinnostaa taivutus. Jos sanon, "tuossa oli aikaisemmin Helsinkiläinen leipomo." Onko oikein… 170 9.8.2019 Kun leipomon nimi on "Helsinkiläinen leipomo", se taipuu samalla tavalla sekä erisnimenä että yleisilmaisuna "helsinkiläinen leipomo". Puheessa ei eroa voi kuulla, kirjoituksessa erona on vain erisnimen iso alkukirjain. Jotta taivutus olisi "Helsinkiläisen leipomo", täytyisi erisnimen olla myös "Helsinkiläisen leipomo" ja yleisilmaisulla tarkoitettaisiin, että leipomo on helsinkiläinen henkilön omistama tai hoitama. Heikki Poroila
Onko tällainen hyvää kieltä, jos sanoo, että jotkut menivät naimisiin vuonna A erotakseen vuonna B? 73 26.7.2019 Tällaisessa rakenteessa on kyse lauseenvastikkeesta. Siinä sivulause korvataan verbimuodolla (esim. "kuulin, että hän tulee" voidaan ilmaista muodossa "kuulin hänen tulevan"). Kysymyksessä esitetyssä lauseessa on kyseessä finaalinen lauseenvastike, jonka tarkoitus on korvata jotta-lause (esim. "juoksin, jotta ehtisin junaan" - "juoksin ehtiäkseni junaan"). Tällöin rakenne ilmaisee tarkoitusta, sitä, miksi joku asia tehdään. Tätä rakennetta käytetään toisinaan myös ilmaisemassa asioiden keskinäistä aikajärjestystä, mutta silloin lopputulos on helposti moniselitteinen ja tahattoman koominenkin. "Menivät naimisiin erotakseen" on tästä hyvä esimerkki, eikä se olekaan suositeltava tapa ilmaista asiaa. Lähde: Kielitoimiston ohjepankki: http...
Kirjoitetaanko sarjamurhaajan Rainbow Maniac nimi suomeksi yhteen Saateenkaarimielipuoli, vai erikseen Sateenkaari mielipuoli? 91 6.5.2019 Jos tälle tuntemattomaksi jääneelle murhaajalle annettu nimi Rainbow Maniac pitäisi esimerkiksi Wikipedian artikkelia varten suomentaa, nimi kirjoitettaisiin yhteen. Sanan "maniac" käännöksestä riippuen siis "Sateenkaarimaanikko", "Sateenkaarihullu" tai "Sateenkaarimielipuoli".  Heikki Poroila
Onko oikein käyttää tehdä-verbin potentiaalimuotoa "tekenemme"? "Tehnemme" lienee ainakin oikein. 227 15.2.2019 Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-.  Oikea muoto on siis tehnemme. Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa  -h:ksi.  Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/   http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73 https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm
Kumpaa pitäisi käyttää -ssa vai -ssä: - Arvostele sovellus Google Playssa - Arvostele sovellus Google Playssä? 293 13.11.2018 Koska kyseessä on vieraskielinen sana, vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.   Suomen kielen sanoissa noudatetaan yleensä vokaaliharmoniaa eli samassa sanassa ei esiinny sekä etu- että takavokaaleja. Poikkeuksena ovat yhdyssanat. Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä, ja ö, takavokaaleihin kuuluvat a, o ja u. Vokaalit e ja i ovat kuitenkin neutraaleja eli ne voivat esiintyä myös takavokaalien kanssa.   Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa kerrotaan tarkemmin vieraskielisten nimien taivutuksesta. Ohjeen mukaan ”[v]ieraskieliset nimet pyritään yleensä myös ääntämään samoin kuin lähtökielessä, ja siksi pääte merkitään niin, että sana on mahdollisimman helppo ääntää taivutettunakin”. Pääte –ssä voikin tuntua luontevammalta ääntää kuin -ssa,...
Voisiko olla mahdollista, että englanti tai jokin muu vastaavanlainen muuttuisi jossain vaiheessa sellaiseksi, että ei tarvittaisi artikkeleita a, an ja the?… 126 18.9.2018 Englannin kielessä ja suurimmassa osassa Euroopan kieliä lauseissa käytetään artikkeleja. Niiden tehtävänä on täsmentää ilmaisua. Artikkelittomia ovat slaavilaiset kielet ja suomalais-ugrilaiset kielet. Niissä vastaava täsmentäminen tapahtuu mm. sanajärjestyksen ja sanapäätteiden avulla. Artikkelin tehtäviä on havainnollistettu Wikipediassa. Englannin tai muun suuren kielen muuttuminen rakenteeltaan kysytyllä tavalla tuntuu erittäin epätodennäköiseltä. Kielten sanavarasto täydentyy ja muuttuu varsin nopeasti uusien ilmiöiden takia, mutta perusrakenteet muuttuvat hitaasti. Englannin asema maailman yleiskielenä Internet-aikana on niin vahva, että sen malli vaikuttaa muihin kieliin. Syntyperäiselle englannin puhujalle lause "I saw cat"...
Miksi meillä käytetään äidinkielessä sanaa vaimoineen, vaikka henkilöllä todennäköisesti on vain yksi vaimo? 239 12.9.2018 Tämäpä olikin hyvin mielenkiintoinen kysymys! Vaikuttaa siltä, että tämä komitatiivi, sillä sehän vaimoineen kieliopillisesti on, on herättänyt yhtä paljon ellei peräti enemmän tunteita kuin vaimot. Tai vaimo. Tutkiskelin tällaista pro gradua:   Litola Katja, Vastoinjärkinen komitatiivi : Kiista komitatiivin yksiköstä kansankielen projektissa 2015, Helsingin yliopisto. Komitatiivista kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua tähän opinnäytteeseen. Siinä kerrotaan komitatiivin kielihistoriasta, sen käytöstä ja käytön herättämästä tunnemyrskystä. Ensinnäkin. Kielihistoriallisesti katsottuna ei ole ollenkaan varmaa, että kyseessä on monikkomuoto. Oikeastaan päinvastoin, monet tutkijat ovat tulkinneet asian niin, että i-johdos on muuta...
Omko tässä tekstissä kieliopillinen virhe,vai ei? Jos nin mikä? "Syynä oli se, kun liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, ja rakennelma ei… 177 29.7.2018 Suomeksi pitäisi kirjoittaa "Syynä oli se, että liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, eikä rakennelma kestänyt heidän painoaan." "Kun" viittaa ajalliseen suhteeseen (esim. "Laiva lähti, kun viimeinenkin matkustaja oli päässyt kannelle."), ei kausaaliseen suhteeseen, jollainen tässä esimerkkilauseessa on kyseessä. Lasten puhekielessä sanaa "kun" käytetään usein myös kysyjän lauseen tyyppisesti, esimerkiksi "Miksi ette halua Villeä mukaan? No kun se haluaa aina määräillä kaikkia muita!". Kirjakielessä sama kirjoitettaisiin "No koska hän haluaa aina...". Alkuperäisen virkkeen kaksi viimeistä sanaa muuttaisin, koska ihmisiin ei normaalisti viitata sanalla "ne" vaan "he". Possessiivisuffiksi ("heidän painoaan") kuuluu...
Miten epäsuora kysymyslause erotetaan lauseessa silloin, kun se alkaa lauseenvastikkeella? 615 30.6.2018 Lauseenvastikkeen kanssa ei kuulu käyttää pilkkua, mutta epäsuora kysymyslause puolestaan vaatii pilkun. Näin ollen antamasi esimerkki vaikuttaa tosiaan hieman haastavalta pilkkusääntöjen tulkinnan kannalta. Antamassasi esimerkissä näyttäisi kuitenkin olevan sivulause "mitä luonto merkitsee haastateltavalle" keskellä päälausetta "kysyttäessä hän on vastannut", joten tämä sivulause tulisi kaiketi erottaa molemmin puolin pilkuilla päälauseesta. Tässä tapauksessa muotoilisin virkkeen siis seuraavasti: "Kysyttäessä, mitä luonto merkitsee haastateltavalle, hän on vastannut, että..." Esimerkkitapauksen virkettä voisi myös muuttaa selkeämpään suuntaan siirtämällä maininnan haastateltavasta päälauseeseen: "Kysyttäessä haastateltavalta, mitä...
Onko kieliopillisesti oikein sanoa kolmiapilan lehti vai kolmiapilalehti ja neliapilan lehti vai neliapilalehti? 289 5.6.2018 Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen, se on...
Latinan lause "ille faciet" mitä tarkoittaa sana ille. onko se objekti vai subjekti? Eikös ille tarkoita se-sanaa eli yksikön… 439 10.4.2018 Ille, illa, illud on demonstratiivipronomini ja tarkoittaa tuo eli juuri tuo henkilö, myöskin ille saattaa saada merkityksen kuulu, tuo kuuluisa, tunnettu. Ille muoto on yksikön nominatiivi maskuliinimuoto, ja se on tässä lauseen subjekti. Latinassa objekti on akkusativiissa. Tällöin tuo (mieshenkilö) tulee tekemään on sanojen merkitys. Persoonapronomi hän, se on latinassa is, ea, id. Käännös on siis Juuri hän tulee sen tekemään / on sen tekevä tai myös vähemmän demostratiivisesti Hän tulee sen tekemään / on sen tekevä. (Myöhäisemmässä latinassa demonstratiivipronominit menettivät painokkuuttaan, josta kertoo muun muassa se, että ranskan kielen artikkeli le on alunperin pronominista ille lähtöisin.) Tällaisen lausuman on Ruotsin kuninkaan...